Tunnen monia isejä ja äitejä, jotka ulkomailla töissä, lapsi Suomessa

Niin, tämä on tabu av:lla, koska 90% täällä kirjoittelevista on alempaa keskiluokkaa Vantaan tms lähiöistä, joilla ikää 20-30v eikä edes kunnolla työkokemusta hankittuna. Ainoa aihe josta osataan sitten netissä vouhkata, on lapset ja niiden kakat. 

Joo minuakin kiinnostaa, onko äidillä mahdollista lähteä tekemään uraa kansainvälisiiin tehtäviin alueille/ paikkoihin joihon lasta ei voi ottaa mukaan? AV:n mukaan ei ole, ihmisiä siellä kuitenkin on töissä. 

Isäni on ollut koko lapsuusikäni sotilastöissä kriisialueilla. Kun olin pieni olemme kerran asuneet koko perhe ulkomailla, muuten isä ollut yksin ja me muut suomessa. Ihan on naisia hänelläkin työkavereina, perheellisiä sellaisia.

Onko av:lla jotain asiallista ammattilaista joka osaa keskustella tästä? Samoin minä tiedän näitä jotka JOUTUVAT ap;n ja 4 kuvailemiin tehtäviin ja ihan normaaleja lapsia on heillä. Onhan lapsella toinenkin vanhempi! 

Minuakin kiinnostaa tämä. Erityisesti naisten osalta :) Onko joku lähtenyt pikkulapsiaikana, kokemuksia.

En tuomitse. Ihmettelen vaan, miten ihminen raaskii olla aina erossa lapsistaan. Itse en pystyisi. Tietysti mitä kukin arvostaa.

Miten niin raskii?? Miten se on eri homma olla äitinä reissuhommissa kun isinä?? Vai minkälaisia isiä sitä muilla on?? Meillä voi luottaa 100% että isä hoitaa ihan just niin hyvin lapsia kun äitikin.

Mitä erikoisen hohdokasta on "tapattaa" itsensä jossain kriisialueella, jos on vielä jälkikasvuakin? Ja miksi ihmeessä pitää pykätä lapsia maailmaan, jos ei ole halua tai kykyä olla heille läsnä, vaan pitää pää kolmantena jalkana viipottaa jossain? Huonoja äitejä sellaiset ovat.

t. kakkakeskustelija Vantaalta