olen kolmekymppinen nainen, enkä ole koskaan seurustellut
Olenko siis tuomittu olemaan ilman kumppania loppuelämän?
Kommentit (57)
Sama juttu. Nuorena oli jtoain säätöjä, mutta ei kunnon parisuhteita. En vissiin oo vaimomatskua, en myöskään jaksa enää tinder-deittejä, koska ei ne ikinä toimi pidemmän päälle. Työskentelen naisvaltaisella alalla, ei törmää miehiin. Kavereita on vaan kourallinen, enkä heidänkään kautta tapaa ketään sinkkumiestä. Ollaan sitten yksin :( lapsenkin haluaisin mutta yksin en jaksa sellaista hommata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se kumppaniton elämä niin kauheaa olevinaan. Toki se läheisyys oli kivaa mutta kyllä minä arvostan silti vapautta ja helppoutta.
Näin sanoo aina ne jotka ovat niitä kumppaneita löytäneet. Eikö itseäsi ollenkaan harmittaisi jos et olisi koskaan edes saanut pitää vastakkaista sukupuolta kädestä? "Läheisyys oli kivaa" - no sitähän mekin haluttaisiin kokea, edes kerran. N39
En olisi menettänyt juuri mitään, koska enhän aiemmin tiennyt miltä se tuntuu olla lähekkäin jonkun kanssa. Itse asiassa se oli aika tuskaa kun siitä jutusta ei sitten tullut mitään ja piti vieroittautua siitä läheisyydenkaipuusta pois. Asia on täysin verrattavissa huumeisiin ja nyt ymmärrän, miksi porukka hyppii nopeasti suhteesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama, ja sitten se kääntyi niin että se oli ihan ok, olin kiltti naapurintyttö eikä kokemattomuus ollut huono asia.
Kokemattomuus on hyvä asia. Kuka oikeasti haluaa prostituoitua tai loppuun höylättyä naista puolisokseen.
Jos minä saisin vielä valita puolison, niin kokemattomuus on 10+.
Mies saa höylätä , mutta miehen puolison tulee olla impi ihana.
Huom! Miehen on pakko höylätä kun naiset olettaa miehen ensimmäisellä kerralla osaavan kaiken. Tämäkin palsta on täynnä esimerkkejä.
Minä jään varmaan ikisinkuksi. Ainakin epäilen sitä. Joskus ajatus siitä harmittaa, mutta en tiedä sitten onko se niin paha asia kuitenkaan. Olen aika ujo ihminen sekä huonoja kokemuksia ihmisistä. Senkin vuoksi vaikeaa tutustua. Johonkin seksiin en nyt pystyisi ja olen siis neitsyt. Taidan olla muutenkin vähän sellainen aseksuaali ja en niin kaipaa seksiä. Tosin tietysti helppoa kirjoittaa, kun ei ole sitä edes kokenut kenenkään kanssa. Minulle on vaikeaa päästää ketään niin lähelle. Samalla mietin sitä, ettei minusta taida olla mihinkään "parisuhdepeliin" mukaan eli en voisi käydä kymmenillä treffeillä tai mennä johonkin tinderiin. Se ei vaan sopisi minulle.
Nuorempana ajattelin aina, että olen vielä joskus parisuhteessa, mutta nykyisin en enää osaa niin paljon uskoa siihen. Samalla joskus surullinen olo tästä, mutta alan hyväksyä asian vähitellen. Minulla tosin myös menneisyys vaikuttaa ja koen monet tilanteet stressaaviksi joten en sillä tavalla edes tapaa ihmisiä paljonkaan. Jotenkin mietin sitä, että ehkä pärjään paremmin ilman parisuhdetta ja se ei ole välttämättömyys. Samalla häpeän itseäni myös monin tavoin ja ehkä sekin asia etten ole kiinnostanut ketään vielä lisää sitä. Sori valitus. Olen itse alle 30.
En oo mäkään naista löytänyt, peruskoulussa, armeijassa ja amiksessa kiusaamiset on vieny mun itsetunnon pohjamutiin. Kiusaamiset teki musta erittäin epäsosiaalisen.
Nyt oon 35v, ja en oo koskaan seukannu. Olin vuoden tinderis, badoossa, suomi24, happypancake ja en saanu yhtään matchia/viestiä. Lähdin pois kaikista.
Livenä en uskalla lähestyä ketään koska menen lukkoon, panikoin ja en tiiä yhtään mitä pitäisi sanoa. Vuosien kiusaaminen jätti pysyvät arvet.
Lisäksi olen ollut 12v7kk työkkärin kirjoilla työttömänä, se on lopullinen niitti mun arkkuun. Oon usein toivonu ku tulis joku sairaskohtaus et pääsis mullan alle lepäämään ettei olis enää täs yhteiskunnassa aiheuttamassa muille pahennusta olemassaolollaan.
M35 turusta, haluisin kyllä treffeille, haluisin hyvän ystävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
On esimerkiki sanottu etten ymmärrä miten asiat menevät, koska en ole ollut parisuhteessa. On jo ennen tapaamista tivattu ilkeällä tavalla, että olenko neitsyt. ap
Itse en ainakaan haluaisi seurustella semmoisen miehen kanssa joka ei ole seurustellut. Niillä miehillä ei ole mitään ymmärrystä parisuhteista. Paras on jos ikisinkku seurustelee ikisinkun kanssa. Niin minäkin seurustelin aikoinaan ekan poikaystävän kanssa ja olin hänen ensimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
On esimerkiki sanottu etten ymmärrä miten asiat menevät, koska en ole ollut parisuhteessa. On jo ennen tapaamista tivattu ilkeällä tavalla, että olenko neitsyt. ap
Kertoo enemmän tuon asian sanojasta tuo kuin sinusta. Ahdasmielisiä ennakkoluuloisia ihmisiä on maailma täynnä. Kyllähän tuollaiset sanat satuttaa, mutta se kertoo sanojan typeryydestä, ei sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Minä jään varmaan ikisinkuksi. Ainakin epäilen sitä. Joskus ajatus siitä harmittaa, mutta en tiedä sitten onko se niin paha asia kuitenkaan. Olen aika ujo ihminen sekä huonoja kokemuksia ihmisistä. Senkin vuoksi vaikeaa tutustua. Johonkin seksiin en nyt pystyisi ja olen siis neitsyt. Taidan olla muutenkin vähän sellainen aseksuaali ja en niin kaipaa seksiä. Tosin tietysti helppoa kirjoittaa, kun ei ole sitä edes kokenut kenenkään kanssa. Minulle on vaikeaa päästää ketään niin lähelle. Samalla mietin sitä, ettei minusta taida olla mihinkään "parisuhdepeliin" mukaan eli en voisi käydä kymmenillä treffeillä tai mennä johonkin tinderiin. Se ei vaan sopisi minulle.
Nuorempana ajattelin aina, että olen vielä joskus parisuhteessa, mutta nykyisin en enää osaa niin paljon uskoa siihen. Samalla joskus surullinen olo tästä, mutta alan hyväksyä asian vähitellen. Minulla tosin myös menneisyys vaikuttaa ja koen monet tilanteet stressaaviksi joten en sillä tavalla edes tapaa ihmisiä paljonkaan. Jotenkin mietin sitä, että ehkä pärjään paremmin ilman parisuhdetta ja se ei ole välttämättömyys. Samalla häpeän itseäni myös monin tavoin ja ehkä sekin asia etten ole kiinnostanut ketään vielä lisää sitä. Sori valitus. Olen itse alle 30.
En ole osallistunut "parisuhdepeliin" enkä ikinä uskaltanut kauheasti käydä treffeillä tai tehdä tiettäväksi, että olen markkinoilla. Löysin kuitenkin poikaystävän lopulta. Samanlaisen tyypin, joka ei ollut tinderissä eikä tykännyt treffailla tai metsästää naisia. Sosiaalisia olemme kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Onko se kumppaniton elämä niin kauheaa olevinaan. Toki se läheisyys oli kivaa mutta kyllä minä arvostan silti vapautta ja helppoutta.
Seksuaaliset tarpeet...
Vierailija kirjoitti:
Onko se kumppaniton elämä niin kauheaa olevinaan. Toki se läheisyys oli kivaa mutta kyllä minä arvostan silti vapautta ja helppoutta.
Sanoo nainen.
Muistelen jossain tv-ohjelmassa se porvarisika Kyösti Kakkonen sanoi sille köyhälle, että sinulla on rajattomasti vapaa-aikaa - se on kullanarvoista. Kyöstillä ei ole vapaa-ajan kaltaista luksusta.
Nojoo.
Vierailija kirjoitti:
Niin, lueskelin tuota ketjua, jossa kokemattomuutta pidettiin huonona ja siellä pidettiin meikälaisen kaltaisia ihmisiä aivan lapseen verrattavissa olevina, jotka eivät kykene mihinkään kompromisseihin tai elämään parisuhteessa. ap
Ei kannata uskoa kyläpyärien horinoita. Ovat vaan katkeria kun itse levittivät koipensa aivan liian aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se kumppaniton elämä niin kauheaa olevinaan. Toki se läheisyys oli kivaa mutta kyllä minä arvostan silti vapautta ja helppoutta.
Seksuaaliset tarpeet...
Kuulemma yli 70% suomalaisista naisista eivät saa orgasmia yhdynnästä, niin eikö se ole vähän hölmöä etsiä kadotettua orkkua esim, yhden illan jutuista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama, ja sitten se kääntyi niin että se oli ihan ok, olin kiltti naapurintyttö eikä kokemattomuus ollut huono asia.
Kokemattomuus on hyvä asia. Kuka oikeasti haluaa prostituoitua tai loppuun höylättyä naista puolisokseen.
Jos minä saisin vielä valita puolison, niin kokemattomuus on 10+.
Kun naisista puhutaan "loppuun höylättyinä", niin se itseään kunnioittava kokematon nainen kiertää sinut kaukaa. Vaikka kuinka olisi miehen mielestä jotenkin hienompi esine kuin ne "loppuun höylätyt" esineet, niin esineenä siinä pidetään yhtä lailla, eikä esineeseen vertaaminen ole ikinä mikään kehu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se kumppaniton elämä niin kauheaa olevinaan. Toki se läheisyys oli kivaa mutta kyllä minä arvostan silti vapautta ja helppoutta.
Seksuaaliset tarpeet...
Kuulemma yli 70% suomalaisista naisista eivät saa orgasmia yhdynnästä, niin eikö se ole vähän hölmöä etsiä kadotettua orkkua esim, yhden illan jutuista?
No kyllä minä ainakin tarvitsen miehen tyydyttämään seksuaaliset tarpeeni. Ei se tarve ilman miehen elintä lähde. Se yhdynnän tarve on naisellakin ihan fyysinen tunne.
Tuli vääränlaisella sävyllä kiireessä tuo kommenttini. Sinun ei tarvitse olla tekemisissä pönttöjen kanssa ja voit etsiä parempaa seuraa. Sinulla on oikeus siihen, koska aikasi on kallista ja saat olla tuhlaamatta sitä ääliöihin. Ääliöitä kyllä tulee valitettavasti vastaan välillä ja heidät pitää jättää omaan arvoonsa sitten. En epäile hetkeäkään ettetkö löytäisi hyvää seuraa ja sen oikean ihmisen. Joskus sitä tulee etsittyä vääristä paikoista ja siksi kannattaa pitää silmät auki kaikkialla, koska niitä hyviä tyyppejä voi tulla vastaan sellaisissa paikoissa missä ei odottanut.