Lue keskustelun säännöt.
olen kolmekymppinen nainen, enkä ole koskaan seurustellut
28.10.2021 |
Olenko siis tuomittu olemaan ilman kumppania loppuelämän?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Ihan hyvä kysymys, mutta kaikkia sinkkuus ei nuorena välttämättä ole haitannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
Kyllä sitä tulee. Esim. niin että ekojen 1.-3. treffien aikana aletaan aina kysellä edellisissä suhteista, ja siinä on se hetki että jos haluaa olla rehellinen (ja yleensä haluaa jos itse etsii vakavampaa suhdetta niin ei ole hyvä idea aloittaa valheilla) niin on pakko asiasta mainita.
Vastaus on yleensä pettynyt/kauhistunut ai jaa...................... Ja sitten homma loppuu siihen. Ja muutaman kerran on tullut suoraa kommenttia että huhhuh, ei ole normaalia tuo.
Lisäksi olen ollut mukana varmaan kymmenissä illanistujaisissa joissa keskustelijat ovat sivunneet tätä aihetta tietämättä että minä - ulkoisesti nätti ja siten "normaaliksi" olettamansa nainen - olen kokematon. Olen kuullut kaikki palstan kommentit opettamisesta "kyllä jotain vikaa täytyy olla jos 25v on neitsyt" -tyylisiin kommentteihin.
Minä aloin seurustelemaan ensimmäisen kerran 28-vuotiaana. En tietenkään ollut mikään ummikkoneitsyt miesten suhteen, mutta seurustelukokemusta ei ollut. Eipä se miestä haitannut eikä se ole missään näkynyt kun osaan kyllä ottaa toisen huomioon jne. Itseasiassa ehkä parempi niin ettei ole ollut seurustelukokemusta niin en ole tuonut mitään vanhoja taakkoja tähän suhteeseen. Tilanteesi ei ole ollenkaan toivoton. Löydät kyllä jonkun kun tiedät minkälaiset ihmiset ovat niitä sinun ihmisiäsi ja etsit kumppania oikeista paikoista. Vääränlaisten ihmisten kanssa ei vaan suhdetta tule. Vaikka sinä et tunnistaisi toista vääränlaiseksi niin se toinen voi kyllä tunnistaa. Like minded people go well together.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
Kyllä sitä tulee. Esim. niin että ekojen 1.-3. treffien aikana aletaan aina kysellä edellisissä suhteista, ja siinä on se hetki että jos haluaa olla rehellinen (ja yleensä haluaa jos itse etsii vakavampaa suhdetta niin ei ole hyvä idea aloittaa valheilla) niin on pakko asiasta mainita.
Vastaus on yleensä pettynyt/kauhistunut ai jaa...................... Ja sitten homma loppuu siihen. Ja muutaman kerran on tullut suoraa kommenttia että huhhuh, ei ole normaalia tuo.
Lisäksi olen ollut mukana varmaan kymmenissä illanistujaisissa joissa keskustelijat ovat sivunneet tätä aihetta tietämättä että minä - ulkoisesti nätti ja siten "normaaliksi" olettamansa nainen - olen kokematon. Olen kuullut kaikki palstan kommentit opettamisesta "kyllä jotain vikaa täytyy olla jos 25v on neitsyt" -tyylisiin kommentteihin.
Vääränlaisia ihmisiä sulle. Kuka jaksaa olla noin rajoittuneiden ihmisten kanssa edes. Etsi oikeanlaista seuraa. Kyllä sitä löytyy kun on silmät auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo opettaminen on naisten juttuja. Miehillä kokemattomuus on yksinkertaisesti massiivinen haitta kun kaikessa pitää joka kerta ensimmäisellä kerralla onnistua ettei prinsessa suutu ja mene seuraavaan syliin.
Ja sama toisinpäin. Miehet odottavat täyden palvelun hoitoa heti ensimmäisellä kerralla. Ensimmäinen seksikerta on kuin koe-esiintyminen naiselle ja jos nainen on tarpeeksi kaunis ja osaa hienot temput, hän ehkä pääsee jatkoon seuraavalle kierrokselle. Pitää heti olla uuden kumppanin kanssa täysin estoton ja vapautunut, ei saa jännittää, ujostella eikä varsinkaan kieltäytyä jostain asennosta/suorituksesta. Jos ei osaa miellyttää miestä täydellisesti, millään muulla ominaisuudellasi ei ole mitään väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
Kyllä sitä tulee. Esim. niin että ekojen 1.-3. treffien aikana aletaan aina kysellä edellisissä suhteista, ja siinä on se hetki että jos haluaa olla rehellinen (ja yleensä haluaa jos itse etsii vakavampaa suhdetta niin ei ole hyvä idea aloittaa valheilla) niin on pakko asiasta mainita.
Vastaus on yleensä pettynyt/kauhistunut ai jaa...................... Ja sitten homma loppuu siihen. Ja muutaman kerran on tullut suoraa kommenttia että huhhuh, ei ole normaalia tuo.
Lisäksi olen ollut mukana varmaan kymmenissä illanistujaisissa joissa keskustelijat ovat sivunneet tätä aihetta tietämättä että minä - ulkoisesti nätti ja siten "normaaliksi" olettamansa nainen - olen kokematon. Olen kuullut kaikki palstan kommentit opettamisesta "kyllä jotain vikaa täytyy olla jos 25v on neitsyt" -tyylisiin kommentteihin.
Vääränlaisia ihmisiä sulle. Kuka jaksaa olla noin rajoittuneiden ihmisten kanssa edes. Etsi oikeanlaista seuraa. Kyllä sitä löytyy kun on silmät auki.
Sori mutta tämä on aivan hirveä kommentti. On siis minun vikani että miehet eivät pidä kokemattomasta naisesta? Ja on minun vastuullani etsiä "oikeanlaista" seuraa ja pitää "silmät auki" - eli siis kun kohtaan tällaista käytöstä, se on voi voi, mikset valinnut fiksummin? Se on katsos niin helppoa, sen kuin vaan tapaat kivemman tyypin ja rakastutte just toisiinne ja tadaa, problem solved.
Näin voi sanoa vain sellainen jonka ei ole tarvinnut olla koko elämää yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin seurustelemaan ensimmäisen kerran 28-vuotiaana. En tietenkään ollut mikään ummikkoneitsyt miesten suhteen, mutta seurustelukokemusta ei ollut. Eipä se miestä haitannut eikä se ole missään näkynyt kun osaan kyllä ottaa toisen huomioon jne. Itseasiassa ehkä parempi niin ettei ole ollut seurustelukokemusta niin en ole tuonut mitään vanhoja taakkoja tähän suhteeseen. Tilanteesi ei ole ollenkaan toivoton. Löydät kyllä jonkun kun tiedät minkälaiset ihmiset ovat niitä sinun ihmisiäsi ja etsit kumppania oikeista paikoista. Vääränlaisten ihmisten kanssa ei vaan suhdetta tule. Vaikka sinä et tunnistaisi toista vääränlaiseksi niin se toinen voi kyllä tunnistaa. Like minded people go well together.
Miten niin tietenkään et ollut neitsyt? Kyllä meitä paljon vanhempiakin neitsyitä on, joihin kukaan ei ole koskenut pitkällä tikullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
Kyllä sitä tulee. Esim. niin että ekojen 1.-3. treffien aikana aletaan aina kysellä edellisissä suhteista, ja siinä on se hetki että jos haluaa olla rehellinen (ja yleensä haluaa jos itse etsii vakavampaa suhdetta niin ei ole hyvä idea aloittaa valheilla) niin on pakko asiasta mainita.
Vastaus on yleensä pettynyt/kauhistunut ai jaa...................... Ja sitten homma loppuu siihen. Ja muutaman kerran on tullut suoraa kommenttia että huhhuh, ei ole normaalia tuo.
Lisäksi olen ollut mukana varmaan kymmenissä illanistujaisissa joissa keskustelijat ovat sivunneet tätä aihetta tietämättä että minä - ulkoisesti nätti ja siten "normaaliksi" olettamansa nainen - olen kokematon. Olen kuullut kaikki palstan kommentit opettamisesta "kyllä jotain vikaa täytyy olla jos 25v on neitsyt" -tyylisiin kommentteihin.
Tämä kohtelu on sulle myös oivallinen tilanne erottaa jyvät akanoista, tuollaisten ihmisten kanssa ei kannatakaan jatkaa eteenpäin. Ns. tietoinen parisuhde ei välitä siitä onko sulla kokemusta mistään vaan siitä että sulla on sitoutumiskyky suhteeseen, jossa omistetaan omat siinä nousevat käytösmallit. Tässä näkökulmassa on aivan se ja sama oletko ollut aikaisemmin parisuhteessa.
Itse ainakin tuollainen vastaantuleva kokematon ihminen olisi todella todella mielenkiintoinen ja mielelläni haluaisin syventyä tutkimaan tämänlaisen ihmisen sisäistä maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että olet tuomittu. Yleensä kumppani tavataan sattumalta töissä, harrastuksissa, naapurustossa, tuttavien kautta. Jos yhtään käyt paikoissa, joissa on muita ihmisiä, löydät jossakin vaiheessa kumppanin.
Ei näin voi kenellekään luvata. Hyväätarkoittava neuvo mutta valitettavasti ei totta.
Olen itse 39v nainen, minulla on aina ollut erittäin vilkas sosiaalinen elämä, olen tavannut tuhansia miehiä töissä, harrastuksissa, naapureina, kaverien kautta, baareissa, matkoilla, ulkomailla... Olen asunut kolmessa eri maassa enkä siis todellakaan ole istunut yksin kotona.
Silti en ole löytänyt edes yhtä miestä joka olisi kiinnostunut minusta.
On siis meitä jotka sitä paria eivät yksinkertaisesti löydä, vaikka mitään vikaa meissä ei ole.
No kyllä tässä tapauksessa jo jotain vikaa on oltava...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
Kyllä sitä tulee. Esim. niin että ekojen 1.-3. treffien aikana aletaan aina kysellä edellisissä suhteista, ja siinä on se hetki että jos haluaa olla rehellinen (ja yleensä haluaa jos itse etsii vakavampaa suhdetta niin ei ole hyvä idea aloittaa valheilla) niin on pakko asiasta mainita.
Vastaus on yleensä pettynyt/kauhistunut ai jaa...................... Ja sitten homma loppuu siihen. Ja muutaman kerran on tullut suoraa kommenttia että huhhuh, ei ole normaalia tuo.
Lisäksi olen ollut mukana varmaan kymmenissä illanistujaisissa joissa keskustelijat ovat sivunneet tätä aihetta tietämättä että minä - ulkoisesti nätti ja siten "normaaliksi" olettamansa nainen - olen kokematon. Olen kuullut kaikki palstan kommentit opettamisesta "kyllä jotain vikaa täytyy olla jos 25v on neitsyt" -tyylisiin kommentteihin.
Vääränlaisia ihmisiä sulle. Kuka jaksaa olla noin rajoittuneiden ihmisten kanssa edes. Etsi oikeanlaista seuraa. Kyllä sitä löytyy kun on silmät auki.
Sori mutta tämä on aivan hirveä kommentti. On siis minun vikani että miehet eivät pidä kokemattomasta naisesta? Ja on minun vastuullani etsiä "oikeanlaista" seuraa ja pitää "silmät auki" - eli siis kun kohtaan tällaista käytöstä, se on voi voi, mikset valinnut fiksummin? Se on katsos niin helppoa, sen kuin vaan tapaat kivemman tyypin ja rakastutte just toisiinne ja tadaa, problem solved.
Näin voi sanoa vain sellainen jonka ei ole tarvinnut olla koko elämää yksin.
Sinun vastuulla on olla miellyttämättä ihmisiä, jotka torjuvat sinut menneisyytesi takia. Nämä ihmiset joita olet tavanneet eivät ole kestäneet sitä että heitä vastassa on ihminen joka tuo heille (siis heidän vastuulleen) eteen täysin uudenlaisen tilanteen, johon heillä ei ole kokemusta. Tässä valossa hekin ovat täysin kokemattomia ja juoksevat mieluummin karkuun tai jopa suorastaan torjuvat loukkaavasti. Ei mitenkään vähennä sinun arvoasi omana itsenäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä aloituksissa ihmetyttää että onko sen asian eteen tehty mitään, vai onko vaan eletty arkea treffailematta ihmisiä? Kun se sinkkuus ilmeisesti harmittaa, niin pitäähän sille silloin tehdä jotain. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Tosi harvinaista sellainen että kassajonossa joku pyytää ulos.
Totta, piää deittailla. Niin olen myös tehnyt. Mutta jos jatkuvasti saa neg. palautetta miehiltä omasta kokemattomuudesta, niin kyllä se masentaa. ap
En yksinkertaisesti usko että saat negatiivista palautetta miehiltä kokemattomuudesta. Anna konkretiaa.
Kyllä sitä tulee. Esim. niin että ekojen 1.-3. treffien aikana aletaan aina kysellä edellisissä suhteista, ja siinä on se hetki että jos haluaa olla rehellinen (ja yleensä haluaa jos itse etsii vakavampaa suhdetta niin ei ole hyvä idea aloittaa valheilla) niin on pakko asiasta mainita.
Vastaus on yleensä pettynyt/kauhistunut ai jaa...................... Ja sitten homma loppuu siihen. Ja muutaman kerran on tullut suoraa kommenttia että huhhuh, ei ole normaalia tuo.
Lisäksi olen ollut mukana varmaan kymmenissä illanistujaisissa joissa keskustelijat ovat sivunneet tätä aihetta tietämättä että minä - ulkoisesti nätti ja siten "normaaliksi" olettamansa nainen - olen kokematon. Olen kuullut kaikki palstan kommentit opettamisesta "kyllä jotain vikaa täytyy olla jos 25v on neitsyt" -tyylisiin kommentteihin.
Vääränlaisia ihmisiä sulle. Kuka jaksaa olla noin rajoittuneiden ihmisten kanssa edes. Etsi oikeanlaista seuraa. Kyllä sitä löytyy kun on silmät auki.
Sori mutta tämä on aivan hirveä kommentti. On siis minun vikani että miehet eivät pidä kokemattomasta naisesta? Ja on minun vastuullani etsiä "oikeanlaista" seuraa ja pitää "silmät auki" - eli siis kun kohtaan tällaista käytöstä, se on voi voi, mikset valinnut fiksummin? Se on katsos niin helppoa, sen kuin vaan tapaat kivemman tyypin ja rakastutte just toisiinne ja tadaa, problem solved.
Näin voi sanoa vain sellainen jonka ei ole tarvinnut olla koko elämää yksin.
Luettinko me sama viesti? Ne miehet olivat sinulle vääriä. Okei, toi kohta, että sinun pitäisi etsiä oikeanlaista seuraa oli minunkin mielestä luettavissa niin, että vastuu olisi sinun. En tiedä tarkoittiko kirjoittaja sitä ihan noin. Jos kohtaat tuollasia miehiä jatkossa, voit vain ajatella, etteivät he ole arvoisiasi.
Tutustuin taannoin nelikymppiseen sinkkunaiseen, eikä minua olisi vähempää voinut kiinnostaa hänen parisuhdehistoriansa. Toki jo vähän vanhempina sitäkin käytiin läpi, esteet suhteellemme olivat kuitenkin jotain ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo opettaminen on naisten juttuja. Miehillä kokemattomuus on yksinkertaisesti massiivinen haitta kun kaikessa pitää joka kerta ensimmäisellä kerralla onnistua ettei prinsessa suutu ja mene seuraavaan syliin.
Ja sama toisinpäin. Miehet odottavat täyden palvelun hoitoa heti ensimmäisellä kerralla. Ensimmäinen seksikerta on kuin koe-esiintyminen naiselle ja jos nainen on tarpeeksi kaunis ja osaa hienot temput, hän ehkä pääsee jatkoon seuraavalle kierrokselle. Pitää heti olla uuden kumppanin kanssa täysin estoton ja vapautunut, ei saa jännittää, ujostella eikä varsinkaan kieltäytyä jostain asennosta/suorituksesta. Jos ei osaa miellyttää miestä täydellisesti, millään muulla ominaisuudellasi ei ole mitään väliä.
Ja tämän jälkeen ap itkee vielä miehen perään? Miehet ovat sovinistisia, naisia vihaavia pornohulluja. Itse olen ylpeä neitsyydestäni ja siitä etten ole kuin nämä petettävät heterospermarätit. Säälin jokaista miehen kanssa elävää naista. Olette leluja ja miehillenne täysin yhdentekeviä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama, ja sitten se kääntyi niin että se oli ihan ok, olin kiltti naapurintyttö eikä kokemattomuus ollut huono asia.
Kokemattomuus on hyvä asia. Kuka oikeasti haluaa prostituoitua tai loppuun höylättyä naista puolisokseen.
Jos minä saisin vielä valita puolison, niin kokemattomuus on 10+.
Mitäs sitä seurustelemaan tai ylipäätään kumppanilla tekee. Menettää vain itsenäisyyden ja aina pitäisi keskustella menemisistä ja tekemisistä.
Panna saa ihan tarpeeksi ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
En usko että olet tuomittu. Yleensä kumppani tavataan sattumalta töissä, harrastuksissa, naapurustossa, tuttavien kautta. Jos yhtään käyt paikoissa, joissa on muita ihmisiä, löydät jossakin vaiheessa kumppanin.
Kyllä on. Olen 54- vuotias nainen, enkä.ole koskaan seurustellut. Mutta minä olenkin ruma ja pitkä. Nyt olen lisäksi vanha ja läski.
Ei seurustelu niin mukavaa ole. Paljon mukavampaa on paneskella muutaman kerran ja siirtyä seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama, ja sitten se kääntyi niin että se oli ihan ok, olin kiltti naapurintyttö eikä kokemattomuus ollut huono asia.
Kokemattomuus on hyvä asia. Kuka oikeasti haluaa prostituoitua tai loppuun höylättyä naista puolisokseen.
Jos minä saisin vielä valita puolison, niin kokemattomuus on 10+.
Mies saa höylätä , mutta miehen puolison tulee olla impi ihana.
Näin sanoo aina ne jotka ovat niitä kumppaneita löytäneet. Eikö itseäsi ollenkaan harmittaisi jos et olisi koskaan edes saanut pitää vastakkaista sukupuolta kädestä? "Läheisyys oli kivaa" - no sitähän mekin haluttaisiin kokea, edes kerran. N39