mikä kiire ihmisillä on muuttaa yhteen?

Me asuttiin 1,5 vuotta erillämme, mutta asuimme kyllä samassa kerrostalossa. Asuinkustannulset eivät muuten laskeneet yhteenmuutaessa....

Nyt olemme olleet jo monta vuotta naimisissa ja hyvin menee.

Seurustelimme 4 vuotta ennen kihlautumista. Kihloissa olimme vuoden ennen naimisiin menoa. Tänä aikana emme asuneet yhdessä.

Vielä avioliiton solmimisenkin JÄLKEENkin asuimme erillämme 3-4 kuukautta. Nyt olemme olleet saman katon alla 14 vuotta ja hyvin menee edelleen.

Emme kai olleet liian kiireisiä muuttaman yhteen?¿?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 19:49"]

Seurustelimme 4 vuotta ennen kihlautumista. Kihloissa olimme vuoden ennen naimisiin menoa. Tänä aikana emme asuneet yhdessä.

Vielä avioliiton solmimisenkin JÄLKEENkin asuimme erillämme 3-4 kuukautta. Nyt olemme olleet saman katon alla 14 vuotta ja hyvin menee edelleen.

Emme kai olleet liian kiireisiä muuttaman yhteen?¿?

[/quote]

Mietin vaan, että mitä se turha viivyttelykään suhdetta auttaa? Ne arjen ongelmat kotitöineen ja roskien viemisineen tulevat kuitenkin jossain vaiheessa vastaan, muutti sitten yhteen neljän kuukauden tai neljän vuoden jälkeen.

Me muutimme yhteen vuoden yhdessäolon jälkeen. Vähän jännitti että jos menee vituiksi ni mitenkäs sitten, mutta otin sitten asenteen ettei tässä elämässä uskalla mitään tehdä jos kaikkea epäonnistumista pitäisi miettiä ja pelätä etukäteen.

Hyvin on edelleen mennyt, naimisiinkin jo ehdittiin.

2

Me muutettiin ex-miehen kanssa yhteen kahden kuukauden tuntemisen jälkeen. Tämä oli käytännön syistä, olin muuttamassa eri paikkakunnalle ja piti tehdä ratkaisuja niin seurustelun kuin asumisenkin suhteen. Päädyttiin sitten etsimään kämppää yhdessä.

Nyt en missään nimessä muuttaisi kenenkään kanssa yhteen noin nopealla varoitusajalla, koska minulla on lapsi. En voisi tehdä lapselle sitä, että joku jannu muuttaa tänne ja sitten taas muuttaakin pois. Pidempi seurusteluaika kertoo edes jotain suhteen laadusta ja pysyvyydestä.

Eräs tuttu, jolla on myöskin lapsia (vanhin 6v) on asunut jo useamman miehen kanssa avoliitossa lasten elinaikana. Sääliksi käy.

Nukuttiin joka päivä yhdessä(ellei toinen ollut esim. matkoilla tai muualla)melkein siitä lähtien kun tavattiin, ja molemmat haluttiin asua yhdessä, ja käytännössä asuttiin jo aina toisen luona. Rasittavaa rampata kämpästä toiseen, vaikka matkaa olikin vain 5 min. kävellen. Ei me silti olla moneen vuoteen kihloihin menossa, tunnetaan toisemme todella hyvin eikä tarvitse esittää tai peitellä mitään, ja molemmille riittää omaa tilaa yllin kyllin :)

2

2

Mikä ap tai kukaan muukaan mahtaa olla määrittelemään mikä on kiireistä ja mikä ei? Me haluttiin ja halutaan olla yhdessä, siksi muutettiin yhteen, mentiin kihloihin ja naimisiin. Kaikki tämä alle puolitoista vuotta ensitapaamisesta. Elämä on tässä ja nyt, ei sitku. Sen on mieheni sairaus meille opettanut. Eletään tätä päivää, huomista ei ehkä tule.

Me päädyttiin opiskeluaikoina saman katon alle hyvin lyhyen seurustelun jälkeen, "väliaikaisesti järkisyistä". Se oli silloin oikeasti täysin käytännön asioista johtuva ratkaisu, mutta ei ole tullut sittemmin syytä muuttaa erilleenkään:D

Taloudellista. Eikä tartte rampata kahden kämpän väliä. Tykkään jakaa arjen jonkun kanssa. Herätä aamulla kumppanin vierestä ja nukahtaa hänen viereensä illalla.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 03:12"]

Tykkään jakaa arjen jonkun kanssa. Herätä aamulla kumppanin vierestä ja nukahtaa hänen viereensä illalla.

[/quote]

Tämä on juuri se juttu. Asialla ei tarvitse olla mitään tekemistä suhteen iän tai vakavuuden kanssa. Jotkut seurustelevat vuosia ja menevät naimisiinkin muuttamatta yhteen. Toiset haluavat jakaa arkensa heti, kun ovat varmistuneet siitä, ettei toinen ole sarjamurhaaja.

Kaikilla on syynsä. Oma avomieheni asui Espanjassa kun tavattiin, sitten oli Hollannissa perheensä luona meidän viiden viikon kaukosuhteen ajan. Halusimme kunnon suhteen, joten hän muutti luokseni. Alun perin sen piti olla visiitti, mutta päätimme jättää paluulipun ostamatta ja katsoa miten yhdessä olo menee. Nyt kuuden kuukauden jälkeen olisi idioottimaista asua erillään, ollaan liian rakastuneita (plus läheisyysriippuvaisia ).

Eka päivästä saakka olemme olleet yhdessä päivittäin, yöpyneet yhdessä. Olisi ollut hölmöä maksaa vuosia kahta vuokraa kun on yksi kämppä kerrallaan käytössä. Takana 22v.

Me muutimme n. 10kk seurustelun jälkeen yhteen. Osittain siksi, että toinen tuntui jo siinä vaiheessa loppuelämän kumppanilta ja osittain arjen helpottamiseksi. Iso osa yhteenmuutossa oli siis ihan järkisyitä eikä niinkään sitä romantiikan huipentumaa. Asuttiin vain muutamian kilometrin päässä toisistamme, mutta jotta oleskelu toisen nurkissa olisi mukavaa, niin piti aina olla omat tavarat mukana. Se jatkuva tavaroiden (puhtaat vaatteet, harrastusvälineet jne) kantaminen kämpästä toiseen ärsytti, vaikka kuinka yritti säilöä toisen luona joitakin omien tavaroiden kakkoskappaleita. Ihan niinkin arkinen asia saattoi ärsyttää kuin muuttunut säätilanne ja väärät jalkineet miehen luona mukana. Tai jos teki mieli lähteä lenkille ja lenkkivaatteet olivatkin kotona. Samaten se kyllästytti, kun jossain vaiheessa kaikkea aikaa ei enää kulutettukaan kylki kyljessä, niin itsestä tuntui tylsältä miehen luona, jos mies teki omia juttujaan ja minulla ei ollut niitä omia tekemisiä siellä miehen luona mukana. Ja sama toisin päin. Tietysti myös kahdesta asunnosta samanaikaisesti maksaminen tuntui typerältä, kun suurin osa ajasta oltiin kuitenkin saman katon alla.

Sepä onkin on ihan yhtä tyhmä kysymys kuin "miksi ihmiset eivät muuta hanakammin yhteen?". Ihmiset ovat erilaisia ja toimivat eri tavoin. Suurin osa kuitenkin parhaaksi katsomallaan tavalla. No AP, miksi te ette ole jo muuttaneet yhteen?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 03:49"]Sepä onkin on ihan yhtä tyhmä kysymys kuin "miksi ihmiset eivät muuta hanakammin yhteen?". Ihmiset ovat erilaisia ja toimivat eri tavoin. Suurin osa kuitenkin parhaaksi katsomallaan tavalla. No AP, miksi te ette ole jo muuttaneet yhteen?
[/quote]
koska opiskelen ja tarvitsemme omaakin tilaa aina välillä. Kaksi vuotta on myös niin lyhyt aika, ettei siinä vielä täysin tunne toista.

Y[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 03:51"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 03:49"]Sepä onkin on ihan yhtä tyhmä kysymys kuin "miksi ihmiset eivät muuta hanakammin yhteen?". Ihmiset ovat erilaisia ja toimivat eri tavoin. Suurin osa kuitenkin parhaaksi katsomallaan tavalla. No AP, miksi te ette ole jo muuttaneet yhteen? [/quote] koska opiskelen ja tarvitsemme omaakin tilaa aina välillä. Kaksi vuotta on myös niin lyhyt aika, ettei siinä vielä täysin tunne toista.

[/quote]

Meinaatko viimeisellä lauseella sinua ja kumppaniasi vai haluatko yleistää kaikkiin pariskuntiin? Jos ensimmäistä, niin silloin alkuperäinen kysymyksesi oli tarpeeton, koska kerta olet onnistunut tekemään jo päässäsi eron oman parisuhteesi ja kaikkien muiden parisuhteiden välille, niin silloinhan sinun pitäisi myös ymmärtää, että sinun ja kumppanisi tilanne ei ole verrattavissa kaikkien muiden parisuhteiden tilanteisiin. Jos jälkimmäistä, niin silloinhan oletuksena jo mitkään vastaukset kysymykseesi eivät sinulle kelpaa, joten kysymyksesi oli jälleen tarpeeton. Lopputulema: kysymyksesi on tarpeeton.

Meillä syy oli pitkävälimatka ja itsellä ei ollut silloin vielä ajokorttia.
Eli järkisyistä meilläkin.
Näin kahden lapsen ja kymmenen vuoden yhdessä olon jälkeen on todettava,
Että se oli yksi elämäni parhaista ratkaisuista.

me muutettiin 16-vuotiaina 3kk seurustelun jälkeen :D 6 vuotta myöhemmin edelleen samalla tiellä, en näe yhtäkään syytä näin jälkeenpäin miksi ei oltais muutettu?