Lue keskustelun säännöt.
Paljonko se summa on, mitä käytetään per oppilas...
03.01.2015 |
Peruskoulussa erilaisiin tarvikehankintoihin? Ikinä en ole tuota kehdannut keneltäkään alalla olevalta kysyä enkä edes tiedä, onko se mitenkään julkista tietoa? Tarkka summa vaihtelee varmasti eri kuntien välillä paljonkin, eikä sillä ole niin väliä, mutta kiinnostaisi tietää vähän suuntaa.
Entä miten se käytännössä menee, onko erikseen korvamerkitty rahat oppikirjoihin, askartelutarvikkeisiin, liikuntavälineisiin jne., vai ollaanko näin esimerkiksi ilman jalkapalloja, jos on pakko hankkia uudet uskonnonkirjat? Jakautuuko raha luokittain ja onko opettajalla päätösvalta oman luokkansa osuuden käytöstä (tiettyyn pisteeseen asti tietysti ja rehtorin hyväksynnällä)?
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:39"]
Alakoulussa suunnilleen 100-140e/ oppilas. Suurin osa menee kirjoihin. Esim 1lk aapinen 25e, harj.kirjat 2x 14e, matikka 2x17e...
Koulun budjetista suurin osa menee palkkoihin.
[/quote]
Kirjoihin ei pitäisi käyttää lainkaan rahaa. Opetus voitaisiin hoitaa ilman niitäkin.
Opettajien palkat ovatkin aivan älyttömiä. Itse olen yksityisen sektorin insinööri varsin vaativissa tehtävissä ja kyllä minä jään selvästi opettajien kuukausipalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:28"]
2011 se oli jo yli 8000€
http://www05.turku.fi/ah/kasosvpj/2013/0213001x/2870781.htm
Keskisuurten kuntien käyttömenot mukaan lukien sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ja arvonalentumiset olivat vuonna 2011 noin 7852 euroa oppilasta kohden. Suurten yli sadantuhannen asukkaan kuntien osalta keskiarvo oli 8740 €/oppilas. Pienempien alle 20 000 asukkaan kuntien käyttömenot olivat keskimäärin 8356 euroa oppilasta kohden.
[/quote]
Ei se oppilas saa tuolla summalla tarpeita. Siitä menee palkat opettajille ja koulun yhteiset hankinnat. Palkat ja yhteiset jutut siis kaikilta oppilailta tasapuolisesti. Jäljelle jää about 400€
Lisäksihän on sitten vielä kouluruoka, joka noin 0,57€/pvä/oppilas, joka ei tuohon 400€ budjettiin kuulu
Olikohan laillisia nuo verhot, jotka oli ostettu kirppareilta? Koulujen verhot pitää olla paloturvallisia ja siksi ei kelpaa mitkä tahansa vaan yleensä tosi kalliit verhot pitää olla.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 22:34"]
41, en käsitä, miksi pidät oppilasta pienluokalla, jossa on aina matalampi tavoitetaso kuin yleisopetuksessa.
lapsen oksaa sahaat, sillä myöhemmin ei ole mitään " erkkojen yhteiskuntaa", jossa olisi erityispalveluja.
[/quote]
Lapsella on opetuksessa normikirjat, samat kokeet kuin yleisopetuksessa. Vain ryhmä on pienempi. Lapseni häiriintyy äänistä, liikkeistä yms. Vaatii tarkan rutiinin, muutoksia ei saa olla liikaa jne. Isossa luokassa ei pystytä vastaamaan noihin vaatimuksiin, lapsen oppiminen heikkenisi. Tiedän, että myöhemmin ei yhteiskunta päähän silittele. Jo yläkoulussa siirtyy normiopetukseen. Täällä pitää olla heikkotasoinen kehitysvammainen jotta voi olla yläkoulussa erityisopetuksessa. Vaadimme kotona lapselta paljon, ja niin vaatii opettajakin, lapsi ei saa kotona sillä periksi että on erityinen näin yritämme valmentaa tulevaan.
Oli lapsi sitten normiluokalla tai erityisopetuksessa, tulee hänen loppuelämänsä olemaan haastetta, ammattiin opiskelu, armeija (jos sinne huolitaan), itsenäistyminen ja kaikki. Jos voin nyt vähän helpottaa lapseni arkea niin hänelle sen helpotuksen suon, pienluokassa jossa hänen erityisyytensä ymmärretään eikä se ole vain huonoa käytöstä tai haluttomuutta oppimiseen.
41, en käsitä, miksi pidät oppilasta pienluokalla, jossa on aina matalampi tavoitetaso kuin yleisopetuksessa.
lapsen oksaa sahaat, sillä myöhemmin ei ole mitään " erkkojen yhteiskuntaa", jossa olisi erityispalveluja.