Lue keskustelun säännöt.
Paljonko se summa on, mitä käytetään per oppilas...
03.01.2015 |
Peruskoulussa erilaisiin tarvikehankintoihin? Ikinä en ole tuota kehdannut keneltäkään alalla olevalta kysyä enkä edes tiedä, onko se mitenkään julkista tietoa? Tarkka summa vaihtelee varmasti eri kuntien välillä paljonkin, eikä sillä ole niin väliä, mutta kiinnostaisi tietää vähän suuntaa.
Entä miten se käytännössä menee, onko erikseen korvamerkitty rahat oppikirjoihin, askartelutarvikkeisiin, liikuntavälineisiin jne., vai ollaanko näin esimerkiksi ilman jalkapalloja, jos on pakko hankkia uudet uskonnonkirjat? Jakautuuko raha luokittain ja onko opettajalla päätösvalta oman luokkansa osuuden käytöstä (tiettyyn pisteeseen asti tietysti ja rehtorin hyväksynnällä)?
Kommentit (45)
Vantaalla on pienet opetusryhmät. Tabletteja ei maksettu perusopetuksen budjetista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:41"]
Vantaalla on pienet opetusryhmät. Tabletteja ei maksettu perusopetuksen budjetista.
[/quote]
Ei tietääkseni ole pienet, ja erityisluokkia on lopetettu ja lapsia puolipakolla integroitu normiluokkiin. Kuulemma ainakin osassa alakouluistakin kierrätetään siellä kaikki kirjat. Mistä budjetista ne tabletit sitten maksettiin, joka on täysin irrallaan opetustoimesta?
10
Opettajat kyllä neuvottelee keskenään kirjoista. Kaikki opettajat ei käytä samaa kirjaa välttämättä. Niissäkin on erilaisia pedagogisia painotuksia, joku kirja sopii tietyn open ooetustyyliin toista paremmin. Moni ope ostaa omalla palkallaan ekstrajuttuja luokkaan, esim pelejä, julisteita, havaintomateriaalia. Yhteen uuteen kouluun ei budjetista enää riittänyt varoja verhoihin, moni ope osti omalla rahallaan verhot luokkaan. Arkkitehti oli pahana, kun hänen suunnitelmassa joka luokassa olisi ollut samanlaiset harmaat verhot, sitten ilmestyikin ikkunoihin ties mitä kirpparilta löydettyä retrokangasta. Monessa koulussa siivouksesta säästetään, opettajat ostaa luokkaan omilla rahoilla siivousvälineitä ja siivoaa itse. Moniko muun ammattiryhmän edustaja tekisi saman omalla työpaikallaan?
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:52"]
Opettajat kyllä neuvottelee keskenään kirjoista. Kaikki opettajat ei käytä samaa kirjaa välttämättä. Niissäkin on erilaisia pedagogisia painotuksia, joku kirja sopii tietyn open ooetustyyliin toista paremmin. Moni ope ostaa omalla palkallaan ekstrajuttuja luokkaan, esim pelejä, julisteita, havaintomateriaalia. Yhteen uuteen kouluun ei budjetista enää riittänyt varoja verhoihin, moni ope osti omalla rahallaan verhot luokkaan. Arkkitehti oli pahana, kun hänen suunnitelmassa joka luokassa olisi ollut samanlaiset harmaat verhot, sitten ilmestyikin ikkunoihin ties mitä kirpparilta löydettyä retrokangasta. Monessa koulussa siivouksesta säästetään, opettajat ostaa luokkaan omilla rahoilla siivousvälineitä ja siivoaa itse. Moniko muun ammattiryhmän edustaja tekisi saman omalla työpaikallaan?
[/quote]
Perhepäivähoitaja.
2013 Vantaalla 1-6luokkien keskimääräinen luokkakoko oli 20,9opp. Se oli kolmessa vuodessa pienentynyt kahdella oppilaalla/ ryhmä. Erityisoppilaat on sijoitettu lähikouluihin,koulu saa päättää, miten heidän tukensa järjestetään. Erityisluokkia on edelleen, mutta kaikkia tukea tarvitsevia ei ole sijoitettu niille.
Tabletit ostettiin tietohallinnon määrärahoilla. Tietohallinto oli säästänyt tablettirahat mm. Kilpailuttamalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsi on ekalla. On aapisen kuudes käyttäjä. matikankirjat on uusia ja äikän tehtäväkirja. Muita kirjoja ei ole tullut kotiin, onkohan niitä edes? Uskonnosta ja yltistä tuo vihkon kotiin josta läksyjä. Eli ei noihin kirjoihin ihan valtavasti ole mennyt. On saanut koulusta värikynät, pari lyijykynää ja kumin. Viivotin on oma.
Meillä ainakin on aineryhmittäin (matikka, ekaluokka, kielet...) yhteinäiskoulussa jokaiselle aineryhmälle kirjabudjetti sekä jokaiselle tiimille erikseen "muu budjetti" josta tilataan muut tarvikkeet (vihot, kankaat, siveltimet, petrimaljat...) Ikivanhan kirjasarjan vaihdosta uudempaan saa vain haaveilla. Nytkin meidän tiimiltä jäi tuota muuta rahaa käyttämättä, kun tuli ylimmältä taholta hankintakielto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on parempi, että luokalla on esim 25 oppilasta (vrt. 20) ja koululla on riittävästi tarvikkeita ja välineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkistin, ettei mene mutuiluksi.
Vantaan tablettihankinta tulee maksamaan 3,7 miljoonaa euroa kaupungin budjetista. Osa tulee sivistys- ja opetustoimenbudjetista, osa tietojenhallinan.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1412657636787
Vantaan koulujen ryhmäkokoon alakouluissa laskenut runsaasta 23 oppilaasta runsaaseen 20:een v. 2010-2013. Koko on samanlainen kuin mm. Helsingissä, ja joka tapauksessa selvästi yli maan keskiarvon, joka on runsaat 18 lasta.
vuoden 2013 opetusbudjetin jälkeen on tehty lisäsäästöjä, joten ryhmäkoot eivät ikävä kyllä liene Vantaallakaan jatkaneet hycää kehitystään. Valtio on karsinut roimasti tukeaan, jota alettiin muutama vuosi sitten myöntää alkuopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi.
10
20 on pieni opetusryhmä.
15v sitten oli ihan tavallista, että luokassa oli 30-34 oppilasta. Ne ryhmät olivat isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:56"]
2013 Vantaalla 1-6luokkien keskimääräinen luokkakoko oli 20,9opp. Se oli kolmessa vuodessa pienentynyt kahdella oppilaalla/ ryhmä. Erityisoppilaat on sijoitettu lähikouluihin,koulu saa päättää, miten heidän tukensa järjestetään. Erityisluokkia on edelleen, mutta kaikkia tukea tarvitsevia ei ole sijoitettu niille.
Tabletit ostettiin tietohallinnon määrärahoilla. Tietohallinto oli säästänyt tablettirahat mm. Kilpailuttamalla
http://www.hs.fi/kaupunki/a1415506480153
[/quote]
Luepa tarkemmin, hs:n jutussa sanotaan, ettei opetus- ja sivistystoimi olisi YKSIN kyennyt hankintaan, tietojenhallinta säästi menoja kilpailuttamalla hankinnat. Mutta valtaosa 3,7 miljoonan euron kuluista mennee edelleen opetustoimelta.
Erityisluokkia on purettu juuri niin, että lapsia on ohjattu lähikouluihin, joissa luonnollisesti ei ole erityisluokkia, eikä edes tarvittavaa osaamista tai oppilasmäärää erityisluokkien järjestämiselle. Minä luen sen suomeksi sinulle: se on pakkointergointia ja yleensä vielä puutteellisin tukitoimin. Toki, vaikeimmin vammaisiwr ovat saaneet jäädä erityisluokkiin, tosin niistäkin ovat vanhemmat joutuneet tappelemaan verisesti.
Luokkakoko on jotakuinkin sama kuin naapurikunnissakin, ja selvästi yli Suomen keskiarvon. Ei siis mikään pieni ryhmäkoko. Minusta on edelleen hyvä kysynys, eikö sitä 3,7 miljoonaa olisi voinut käyttää vaikkapa luokkakokojen pienentämiseen. Samasta budjetista se menee, eikä edes ole mikään kertahankinta, vaan tabletteja joudutaan hankkimaan joka vuosi joku määrä rikkoutuneiden ja hukkuneiden ja varastettujen tilalle. Arviolta tabletin käytöikä on noin kovassa läytössä vain muutama vuosi.
No joo, tästä saa toki olla eri mieltä. Minusta tekniikan hankkiminen on tässä taloustilanteessa väärä kohde opetustoimessa, ne rahat pitäisi satsata opetukseen, ei välineisiin.
10
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 22:03"]
20 on pieni opetusryhmä.
15v sitten oli ihan tavallista, että luokassa oli 30-34 oppilasta. Ne ryhmät olivat isoja.
[/quote]
Ei se ole, kun keskiarvo on runsas 18. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että luokkiin on varsinkin Vantaalla integroitu entistä enemmän erityisoppilaita, jotka tarvitsevat erityistukea.
10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:04"]
Meille ysin lopussa kerrottiin koko meidän koulutuksen hinta. Kyllä siinä suu loksahti auki kaikilta. Ja sitä maksamme takaisin koko loppu elämämme veroina. Kyllä 70 000/vuosi/oppilas on varmasti aika lähellä.
[/quote]
Höpö höpö. 70 tonnia esikolusta ylioppilaaksi on voinut olla oikea summa joitain aikoja sitten, enää ei ihan riitä.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:12"]
On. Koulutarvikkeet ja kirjat pelkästään 120 euroa per oppilas.
[/quote]
Eli oppilaaseen menevä materiaali on luokkaa 1,5% ja oppilaan ruoka saman verran, loput 97% menee palkkoihin, tiloihin, laitehankintoihin ja pepereiden pyörittämiseen.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:28"]
2011 se oli jo yli 8000€
http://www05.turku.fi/ah/kasosvpj/2013/0213001x/2870781.htm
Keskisuurten kuntien käyttömenot mukaan lukien sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ja arvonalentumiset olivat vuonna 2011 noin 7852 euroa oppilasta kohden. Suurten yli sadantuhannen asukkaan kuntien osalta keskiarvo oli 8740 €/oppilas. Pienempien alle 20 000 asukkaan kuntien käyttömenot olivat keskimäärin 8356 euroa oppilasta kohden.
[/quote]
Ok, mutta ei silti 70 tonnia vuodessa... Arvattavasti summa on nyt hiukan laskenut, koska joka kunnassa säästetään. Mutta en sitten tiedä, mitä se tarkalleen on.
10
ps, 18, en ole opettaja. Asumme stadissa, ja minulla on täällä lapsi ala- sekä yläkoulussa.
[/quote]
No ei varmasti ole laskenut, koska hinnat ja palkat eivät ole laskeneet, jotain on vain jätetty hankkimatta, mutta rahaa on mennyt saman verran. Sehän on säästämistä jos hoidetaan hommat samalla rahalla kuin edellisvuona.
En tiedä mikä on Vantaan tilanne nykyään, mutta ainakin 2010 oli Vantaalla pääkaupunkiseudun suurimmat ryhmäkoot. Käsittääkseni integraatio ei ole sitä ainakaan parantanut.
Omilla lapsillani on seuraavat ryhmäkoot Espoossa: 1. luokkalainen 17, 8. luokkalainen 20. Voisi pistääkin tästä vähän kyselyä tuonne.
Erityislapsen äitinä olen erittäin tyytyväinen lähikouluperiaatteeseen. Lapseni ei varmasti ole luokass kenellekään haitaksi, eikä vie opettajan aikaa, koska hänellä ei ole käytös- eikä oppimisvaikeuksia.
melkein jokaisessa vantaalaisessa koulussa on jonkinlainen erityisryhmä.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 22:24"]
Erityislapsen äitinä olen erittäin tyytyväinen lähikouluperiaatteeseen. Lapseni ei varmasti ole luokass kenellekään haitaksi, eikä vie opettajan aikaa, koska hänellä ei ole käytös- eikä oppimisvaikeuksia.
melkein jokaisessa vantaalaisessa koulussa on jonkinlainen erityisryhmä.
[/quote]
Mun erityislapsi on pienluokalla. Ei pärjäisi 20 oppilaan ryhmässä saatikka 28. Ei käytöshäiriöitä eikä pahoja oppimishäiriöitä eikä ole mukautettu, on todella innokas koulusta. On jo vitosella ja mennyt hurjasti eteenpäin, lukuaineet lemppareita. Erkkaopen kanssa tehtiin hiljainen sopimus jolla lapsi on paperilla vaativampi kuin on. Säästöjen takia kunta siirtäisi kaikki normiopetukseen ja siellä lapseni ei pärjää vaikka pienluokalla koulu menee hyvin ja arvosanat on kasia ja ysiä. Toisaalta aikä järkyttävä että ilman tuota hiljaista sopimusta lapseni ei saisi tarvitsemaansa tukea. Avustajia täällä ei ole normiluokalla luokkakohtaisia. Koko 300 oppilaan koulussa on 4 avustajaa normiopetuksen puolella.
Alakoulussa suunnilleen 100-140e/ oppilas. Suurin osa menee kirjoihin. Esim 1lk aapinen 25e, harj.kirjat 2x 14e, matikka 2x17e...
Koulun budjetista suurin osa menee palkkoihin.