Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paljonko se summa on, mitä käytetään per oppilas...
03.01.2015 |
Peruskoulussa erilaisiin tarvikehankintoihin? Ikinä en ole tuota kehdannut keneltäkään alalla olevalta kysyä enkä edes tiedä, onko se mitenkään julkista tietoa? Tarkka summa vaihtelee varmasti eri kuntien välillä paljonkin, eikä sillä ole niin väliä, mutta kiinnostaisi tietää vähän suuntaa.
Entä miten se käytännössä menee, onko erikseen korvamerkitty rahat oppikirjoihin, askartelutarvikkeisiin, liikuntavälineisiin jne., vai ollaanko näin esimerkiksi ilman jalkapalloja, jos on pakko hankkia uudet uskonnonkirjat? Jakautuuko raha luokittain ja onko opettajalla päätösvalta oman luokkansa osuuden käytöstä (tiettyyn pisteeseen asti tietysti ja rehtorin hyväksynnällä)?
Kommentit (45)
Ei ole tuollaista summaa, ainakaan meidän kaupungissamme. Raha tulee nykyään "könttänä" koululle, jonka rehtori on vastuussa rahankäytöstä. Periaatteessa eri momenteille on varattu rahaa, mutta joskus niitä voi käyttää vapaammin. Jos esim. henkilökuntaa on paljon sairauslomalla, sijaismäärärahat paukkuvat yli. Tämä ei kuitenkaan näy oppilaille hankittavissa materiaaleissa. Meidän koulussa ei ole luokittain käytössä mitään tiettyä summaa, vaan hankinnat tehdään yhteisesti. Toivomuksia saa esittää ja esim. lyijykynät, kumit ja vihkot hankitaan koko koululle, joskin niissäkin on eroja (esim. kaikilla ei ole samanlaisia kirjoitusvihkoja, koska ekaluokkalainen tarvitsee erilaisen viivaston kuin kuutosluokkalainen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoilla ja opetusvälineillä on oma budjetti, liikuntavälineillä, atk-leasingilla, opettajien koulutuksella jne. Summa on 250 oppilaan koulussa n miljoona euroa ilman ruokakuluja ja palkkoja. Espoossa.
Yksittäinen opettaja ei päätä luokkansa asioista vaan tarpeet kerrotaan keväällä rehtorille, joka sitten pähkäilee ovatko jalkapallot vai uskonnonkirjat ykkössijalla. Ainakin Helsingissä ja Vantaalla laitehankinnat tulevat erikseen eli kouluille tulee uusia koneita muista tarpeista riippumatta.
http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/rahjulk10/PERUSOPETUS.pdf
Jos oikein tulkitsin niin vuonna 2010 perushinta oppilasta kohti oli noin 6600€/vuosi. Kai kunnat ja kolut saavat varsin vapaasti jakaa saamansa rahoituksen, kunhan opetussuunnitelma toteutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Budjetit vaihtelevat kunnittain, ovat riippuvaisia oppilasmääristä ja oppilaiden laadusta (erityisoppilaita kohden suuremmat määrärahat).
Kokonaisbudjetti, eikö muka Espoossakin? Onko tietosi tuoretta nro 4?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti ap, esim. täällä "rikkaassa stadissa" ei ole rahaa ostaa edes omia työkirjoja yläkoulujen oppilaille, vaan he tekevät kaikki tehtävät vihkoihin.
Naapurissa, "köyhällä" Vantaalla ostetaan kouluihin 16 tuhatta tablettia eli käytännössä kaikille vantaalaiskoululasille annetaan tabletti käytöön.
Ei muuten, mutta Vantaalla on viety muuten opetuspuolen säästöt ihan tappiinsa, luokkakoot on isot ja erityisopetusta karsittu todella kovalla kädellä.
Jokainen voi hiljaa itsekseen miettiä, mikä hyödyttäisi koululaisia enemmän, järjellisen kokoiset opetusryhmät vai tabletit, jotka todennäköisesti rikkoutuvat parissa vuodessa.
Meille ysin lopussa kerrottiin koko meidän koulutuksen hinta. Kyllä siinä suu loksahti auki kaikilta. Ja sitä maksamme takaisin koko loppu elämämme veroina. Kyllä 70 000/vuosi/oppilas on varmasti aika lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän koulussa budjetti on noin 100 000 euroa ja meillä on yhtenäinen peruskoulu, jossa noin 650 oppilasta. Tekee siis noin 150 e per oppilas. Siitä voi hyvin päätellä, että tuolla summalla saa muutaman uuden kirjaa per vuosi (esim. matikan kirjat ja työkirjat) ja jotkut muut kirja uusitaan sit silloin tällöin. Budjetista ei riitä siis esimerkiksi liikuntavälineisiin tai opetusmateriaaleihin juuri mitään.
Itse olen töissä siis helsinkiläisellä yläasteella ja ostan luokkaani itse omista rahoistani esimerkiksi kellon ja saippuan ja saippuatelineet sekä ne harvat pelit, joita joskus joku porukka saa pelata. Puuvärit olen saanut koulun budjetista joka vuosi luokkaani ja lisäksi joskus saan ostaa parit sakset aikaisemmin kadonneiden tilalle.
Ei ole mahdollista, että olisi ilman palkkoja, ruokia ja tilavuokria tuon 6600 €! Pikemminkin meillä 700 oppilaan peruskoulussa nuo materiaalikustannukset yms., joista rehtori pystyi muutama vuosi sitten päättämään olivat alle 200 000€. Nykyään kolonaisbudjetti, jossa palkat mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, pari oikein hyvää vastausta! Korostan nyt vielä, että en ole kiinnostunut siitä, mikä on opetuksen kokonaishinta, en opettajan palkkauskustannuksista tai tilakustannuksista, vaan siitä rahasummasta, mikä on per oppilas käytettävissä oppikirjoihin ja muihin opetusvälineisiin. Tuo 150 euroa per oppilas yläkoulussa kuulostaa kyllä hirveän vähältä, meneekö tuosta vielä kotitalouden ruoka-aineet ja käsitöiden tarveaineetkin? :(
On. Koulutarvikkeet ja kirjat pelkästään 120 euroa per oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:04"]
Meille ysin lopussa kerrottiin koko meidän koulutuksen hinta. Kyllä siinä suu loksahti auki kaikilta. Ja sitä maksamme takaisin koko loppu elämämme veroina. Kyllä 70 000/vuosi/oppilas on varmasti aika lähellä.
[/quote]
Ei nyt sentään, vaan noin kymmenesosa tuosta, siis oppilasta kohden per vuosi.
http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2010/028
Mutta koko peruskoulun ajalta tuo arviosi pitää aika hyvin kutinsa, siis keskimäärin.
10
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:09"]Kiitos, pari oikein hyvää vastausta! Korostan nyt vielä, että en ole kiinnostunut siitä, mikä on opetuksen kokonaishinta, en opettajan palkkauskustannuksista tai tilakustannuksista, vaan siitä rahasummasta, mikä on per oppilas käytettävissä oppikirjoihin ja muihin opetusvälineisiin. Tuo 150 euroa per oppilas yläkoulussa kuulostaa kyllä hirveän vähältä, meneekö tuosta vielä kotitalouden ruoka-aineet ja käsitöiden tarveaineetkin? :(
[/quote]Ei mene, vain kirjat ja muut pakolliset opetusvälineet.
Kyllä tuolla summalla pitää saada kaikki eli todella pienistä rahoista on kyse.
Stadilaiselle opelle voin sanoa, että olen ollut lukion puolella töissä sekä Vantaalla että Helsingissä eikä se tilanne Helsingissä ainakaan parempi ole, ryhmissä on 35 opiskelijaa, mutta ei ole edes niitä tabletteja :D
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 20:56"]Kirjoilla ja opetusvälineillä on oma budjetti, liikuntavälineillä, atk-leasingilla, opettajien koulutuksella jne. Summa on 250 oppilaan koulussa n miljoona euroa ilman ruokakuluja ja palkkoja. Espoossa.
[/quote]Sori, palkat mukana mutta ei tilavuokria.
2011 se oli jo yli 8000€
http://www05.turku.fi/ah/kasosvpj/2013/0213001x/2870781.htm
Keskisuurten kuntien käyttömenot mukaan lukien sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ja arvonalentumiset olivat vuonna 2011 noin 7852 euroa oppilasta kohden. Suurten yli sadantuhannen asukkaan kuntien osalta keskiarvo oli 8740 €/oppilas. Pienempien alle 20 000 asukkaan kuntien käyttömenot olivat keskimäärin 8356 euroa oppilasta kohden.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 21:28"]
2011 se oli jo yli 8000€
http://www05.turku.fi/ah/kasosvpj/2013/0213001x/2870781.htm
Keskisuurten kuntien käyttömenot mukaan lukien sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ja arvonalentumiset olivat vuonna 2011 noin 7852 euroa oppilasta kohden. Suurten yli sadantuhannen asukkaan kuntien osalta keskiarvo oli 8740 €/oppilas. Pienempien alle 20 000 asukkaan kuntien käyttömenot olivat keskimäärin 8356 euroa oppilasta kohden.
[/quote]
Ok, mutta ei silti 70 tonnia vuodessa... Arvattavasti summa on nyt hiukan laskenut, koska joka kunnassa säästetään. Mutta en sitten tiedä, mitä se tarkalleen on.
10
ps, 18, en ole opettaja. Asumme stadissa, ja minulla on täällä lapsi ala- sekä yläkoulussa.
Alue: Aihe vapaa
Up, en saa mielenrauhaa ennen kuin saan tietää edes suunnilleen-summan!