Mies painostaa aborttiin
Olen 21v ja tulin raskaaksi miehelle, jota olen tapaillut nyt n. puoli vuotta. Olen 9. viikolla. Käytössä ei ole ollut missään vaiheessa minkäänlaista ehkäisyä, vaikka useasti olen miehelle sanonut, että pitää käyttää kondoomia ettei satu vahinkoa. Mies ei ole koskaan ottanut tätä kuuleviin korviinsa.
Miehelle lapsi on ehdoton ei, vaikka hänellä on jo yksi kouluikäinen lapsi edellisestä suhteesta. Mies tietää, että olen vahvasti abortteja vastaan ja tiedän jo nyt, että jos sen teen, tulen katumaan ja suremaan sitä enemmän kuin mitään.
Mies vetoaa, ettei halua vahinko lasta. Taikka aviotonta lasta, vaikka sitä on hänen edellisensäkkin. Mies uhkaa lähteä pois mun ja lapsen elämästä lopullisesti, eikä todista isyyttään. Hän käyttää kaikki mahdolliset keinot painostaakseen minut tekemään jotain, mitä en halua tehdä. Murruin painostuksen alla ja varasin aborttiajan. Mies sanoi että tulee mukaani, tueksi, vaikka en haluaisi. Mietin eniten sitä, että onko lapsen hyvä kasvaa ilman biologista isää? Taloudellisesti tulen pärjäämään, sekä tukiverkosto on suuri.
Onko täällä kukaan ollut samantyylisessä tilanteessa? Mihin päätökseen päädyitte?
Kommentit (21)
Seuraavaa aiheeseen liittyvää provoa varten sinun kannattaa selvittää, miten aborttiin hakeutuminen oikeasti toimii.
Mä toivon todella, et tää ei ole totta. Eikai KUKAAN ole niin idiootti et panee ilman ehkäsyä ja kutsuu sitten vahinkolapseksi. Hahahahahahaaaaa..
No jos koet pärjääväsi yksinkin niin älä mitään aborttia vaan tee vastoin tahtoasi. Mies kuulostaa tyypiltä jonka lähtemistä en jäisi suremaan. Jos haluat että lapsella on isä papereissa niin DNA-testit otetaan vaikka oikeuden päätöksellä.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2015 klo 01:00"]Seuraavaa aiheeseen liittyvää provoa varten sinun kannattaa selvittää, miten aborttiin hakeutuminen oikeasti toimii.
[/quote]
Mitä tuolla tarkoitat? Luuletko etten oikeasti varannut aikaa? Ensin perhesuunnitteluneuvola, jossa kävin jo keskustelemassa. Sitten lääkäri, labra ja poli.
Mies ei voi kieltäytyä isyyden tunnustamisesta. Se tehdään vaikka väkisin poliisin toimesta.
Mies lienee jo vähän vanhempi, joten luulisi että ehkäisy ja lisääntymisasiat olisivat edes jotenkin hallinnassa varsinkin jos jo yksi vahinko löytyy jo ennestään. Too bad miehelle, jos ei peruskoulun 6lk:n seksivalistuksesta ole jäänyt mitään päähän.
Minkä ikäinen miehesi on jos ei ymmärrä että ilman ehkäisyä voi raskautua ? Säälittävää panna toinen paksuks ja sit paeta vastuuta. Älä tee aborttia jos et siihen pysty tulet todellakin katumaan sitä.
Et todellakaan tee aborttia miehen mieliksi. Et sä tommosella "miehellä" edes mitään tee. Löydät paremmankin.
Aborttia tulet katumaan aina!
Mies on siis 28-vuotias.
Ja 4, kyllä, sattuupa tämä mies olemaan oikeasti niin idiootti.
Jos abortti on selkeä ratkaisu sinulle sen jälkeen kun olet miettinyt asian, niin et tule katumaan aborttia koskaan.
Tee se abortti. Suomi ei tarvitse lisää yh-mammoja elätettäväksi. Sulla on joko koulut kesken tai olet ammatitutkinnon suorittanut, eli heikkolahjainen. Sitä ainesta ei kiitos lisää tähän maahan. Kato joku dokkari/uutisia syrjäytyneistä nuorista, sellaisen taustan ja pohjan olisit antamassa lapsellesi.
Siis miten helvetin typeriä ootte, harrastitte seksiä ilman ehkäisyä kumpikaan piittaamatta seurauksista:D Ukko ei halunnut lasta ja sä tiesit sen. Silti säkään et viittänyt ehkäisystä. Siis huhhuh. Tyhmyydestä saattekin kärsiä, väärin on se että lapsikin tulee kärsimään. Olen saman ikäinen kuin sä ap enkä todellakaan käsitä. Noin vastuuttoman kyllä viimeiseksi pitäis lapsia tehdä.
Pidä vaan lapsi. Tuo mies ei kauan kuvioissa pysy, teiitpä miten päin vain. Tilanteesi on sikäli hyvä, että lapsen isän henkilöys on tiedossa ja saat häneltä elarit ja lapsi aikanaan perinnön. Jos miehen vanhemmat ovat miestä fiksumpia, he saattavat olla halukkaita olemaan isovanhempina kuvioissa mukana, vaikka mies ei lapsesta piittaisi.
No kyllä säkin olet idiootti, jos olet harrastanut seksiä ilman kortsua. Miksi? Ja nyt saat lapsen tuollaiselle idiootille.
Mutta turha itkeä jos maito on jo maassa. Jos kerran haluat lapsen synnyttää, sitten sen teet. Perut ajan, jonka mies pakotti tilaamaan. Pyydä jonkun vahvan aikuisen apua, sellaisen joka on puolellasi. Älä jättäydy idiootin armoille. Hae vaikka lähestymiskielto miehelle, jos se jatkaa painostusta.
Minä en mistään syystä synnyttäisi tuollaiselle aivokääpiölle lasta. Ajattele miten lapsesi tulee kärsimään kun isä on tuollainen paskiainen.
Kaltaisiltasi älykääpiöiltä pitäisi ottaa lapsi huostaan heti synnyttyään tai vielä mieluummin tehdä pakkoabortti ja sen jälkeen suorittaa pakkosterilointi. Ei jumaliste!
En tekisi lasta tuollaisen paskakasan kanssa.
Ehkäsy on yhteinen päätös. Kumma miten syytellä toista yhteisestä teosta.
En näkisi järkeä saada lasta tuollaisen tyypin kanssa. Varsinkaan en sitten olisi tyyppiin enää missään yhteydessä. Suhde loppuisi ja isää en ottaisi mitenkään kuvioihin.
Mieti nyt todella tarkkaan Tahdotko lopun elämääsi olla tyyppiin yhteydessä. Pahimmillaan se alkaa haluta pitää LAPSENSA yhteyttä.
Eli joko keskeyttäisin raskauden tai hommasin lapsen eikä isälle tietoa. Varsinkaan kun lapsi on pieni, isompana voisin kertoa lapselle kuka on isänsä muttei riskiä että tapaa tuollaista hyypiöö.
Moikka! Myöhään vastaan mutta ehkä joku toinen saa tukea kokemuksestani. Olen jo iäkkäämpi nainen. Olin vahingossa raskaana n20 vuotta sitten ja silloinen avokki nykyinen mieheni painosti minut aborttiin. Olimme olleet siinä vaiheessa 2 vuotta yhdessä ja suhde oli hyvä mutta itse liian tyttö ja kiltti. En olisi halunnut tehdä aborttia ja kyynel silmissä siihen sitten jouduin yksin kun mies oli työmatkalla. En ollut kuitenkaan kovin nuori, reilusti yli 20. Terveydenhuollon henkilökunnalle valehtelin kyyneleet silmissä että kyllä haluan aborton vaikka kaikki sanoi sisimmissäni sitä vastaan. Tein sen siksi että miehelläni oli liikaa valtaa minuun. Emme olleet tasavertaiset - milloin mies ja nainen ovat todella tasavertaisia.. No, sitten aloitettiin operoimaan ja minut nukutettiin kyyneleet silmissä, tulen sitä päätöstä painostuksen alla katumaan vielä kuolemani hetkellä kun vedän viimeiset henkäyksen. Olisin voinut kävellä ulos sairaalasta mutta rakastamani miehen voima piti minut siinä sairaalavuoteella kuin ketjuihin lukittuna. Abortin jälkeen vihasin miestäni vuosia tiedostaen ja tiedostamatta ja olin masentunut, mutta pysyimme kuitenkin yhdessä kun hän oli muutoin minulle hyvä ja luotettava mies myös kouluttautui hyvin. Tulin uudelleen raskaaksi puolivahingossa siinä vaiheessa kun olimme olleet yhdessä 6vuotta. Mies vaati taas aborttia. Tällä kertaa pidin pääni ja meille syntyi poika. Olimme silloin noin 30. Pojan syntymän jälkeen kaikki aborttiin liittyvät tunteet aktivoituivat ja kun ensimmäistä kertaa vaihdoin vaippaa pesukoneen päällä, mietin että siinä on ihmislapsi. Abortoin pienen alun,joka olisi voinut kasvaa ja syntyä tuollaiseksi. Mutta se alku ei ikinä saanut mahdollisuutta. Itkin ja olin niin surullinen mutta samalla iloinen tästä lapsesta. Rakastuminen tähän lapseen kesti kauan eikä mies ikinä raskauteni aikana koskettanut mahaani vasta kuin ihan loppuvaiheilla. Molemmat ymmärsivät syyn. Elimme koko raskauden kuin en olisi ollutkaan raskaana. Sairastuin vakavaan masennukseen sillä yritin hyvittää tekoani tälle abortoidulle lapselle ja uuvuin täysin pyrkiessäni täydellisyyteen vauvan kanssa. Se ei ollut perfektionistinen vaan mieleni keino saada tekemäni elämäni kanssa tasapainoon. Tietysti se ei onnistunut ja paloin loppuun, jonka jälkeen olin töistä poissa seitsemän vuotta masennuksen vuoksi. Poika jäi ainoaksi lapseksemme ja hän on tärkeintä meille molemmille. En uskaltanut enää yrittää toista vaikka halusin, mutta olin sairastunut. En olisi kestänyt edes synnytystä, olin niin heikossa kunnossa että olisin siihen varmaan kuollut. Ja haluan pojalleni hänelle joskus kertoa asiasta mutta aika ei ole vielä. Hän on vielä liian nuori. Miestäni rakastan mutta asia tulee välillä esille eri asiayhteyksissä. Mieheni on vahva ja hän haluaa usein tahtonsa läpi oli miten oli. Minäkinolen nykyään ottanut saman linjan ja miestä selvästi harmittaa se. Jos olisin vielä nuori vaikka 30kymppinem lähtisin ajamaan naisten oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta omasta kehostaan jne. Ja valitsisin eri opinalan.
Älä tee aborttia painostuksesta, pidä lapsi jos sinusta siltä tuntuu.
Noin vastuuton mies (panee paljaalla, eikä ole valmis ottamaan siitä vastuuta) ei tule pysymään mukana kauaa, etkä muutenkaan tarvitse tuollaista ”miestä” mihinkään.
Pidä lapsi, dumppaa äijä.
Eikö ole parempi, että mies tekee selväksi kantansa? Olisi melkoisen ikävää, jos mies vakuuttelisi ryhtyvänsä isäksi lapselle ja sitten liukenisikin kuvioista. Nyt voit ainakin tehdä päätöksen tietoisena siitä, mitä seurauksia päätöksilläsi on.