Amerikkalaiset naiset haluavat äitinsä mukaan synnytykseen

Olisi varmasti tullut ja on tosi hyvä isoäiti lapsenlapsilleen.

Minä vaan itse en häntä haluaisi synnytykseeni, sillä emme ole henkisellä tasolla läheisiä.

Pintapuoliset hyvät välit, mutta aitoa yhteyttä ei ole.

Erilaiset persoonat.

Äitihullu taas vauhdissa.

Koko sukuhan siellä on salissa mukana.

Kyllä itselleni riitti mies mukaan siihen touhuun. Mikäli puoliso olisi jostain syystä ollut estynyt, olisi äitini ollut ainoa toinen vaihtoehto, kenet olisin mukaan voinut edes ajatuksen tasolla ottaa. Todennäköisesti olisin kuitenkin mennyt yksin.

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu taas vauhdissa.

Tiesitkö että tutkitusti 20% isovanhemmista ei ole missään tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa. Puhutaan sadoista tuhansista ihmisistä. Kaikki ei ole äitihulluja.

Mulla on myös hirveät, narsistiset väkivaltavanhemmat.

Osoitetaan kaapin paikka jos ei muullakonstin pysty.

En olisi halunnut omaa äitiäni paikalle. Emme ole nykyään ollenkaan väleissä, olimme vielä ensimmäisen lapseni syntymän aikoina, mutta silloinkaan välit eivät olleet kovin läheiset.

Oma tyttäreni taas on puhunut, että hän haluaisi minut mukaan omaan synnytykseen. Tämä on toki tässä vaiheessa vain puhetta, koska hän ei ole raskaana eikä siis ole menossa lähiaikoina synnyttämään. Aikuinen kuitenkin :)

Mitä ihmeellistä siinä on? Mun äiti saa luvan tulla mukaan synnytykseen. Vaikka mieheni onkin huolehtiva ja rakastava niin en usko, että hän osaa siinä tilanteessa minua tukea niin on parempi, että äitini on myös mukana. Mulla on hyvä äiti.

Ottaisin todellakin äidin mukaani ja hän tulisi varmasti mielellään. Odottaa lisääntymistäni kuin kuuta nousevaa, mutta itse en halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Mun äiti saa luvan tulla mukaan synnytykseen. Vaikka mieheni onkin huolehtiva ja rakastava niin en usko, että hän osaa siinä tilanteessa minua tukea niin on parempi, että äitini on myös mukana. Mulla on hyvä äiti.

Kai ymmärrät että on aika harvinainen ja hieno lahja että olet saanut hyvän äidin? Kaikilla ei ole sellaista todellakaan.

T. Nainen jonka äiti jatkuvasti kiusaa, alistaa, kiristää, uhkailee, solvaa, ilkkuu ja on sanonut kymmeniä kertoja että olisinpa tehnyt abortin sulle. Sellaista ”äidinrakkautta”.

Olin toki äitini mukana synnytyksessä. Olin se lopputulos.

Äitini on seksuaaliasioissa äärimmäisen estoinen, joten häntä säästääkseen ei tulisi mieleenkään.

Muuten voisi olla ihana sukupolvien ketjua vahvstava kokemus

Äitini varmaan tulisi mukaan, mutta hän on helposti kuormittuva ja itsekeskeinen, niin en ottaisi häntä mukaan sairaalaan, koska en jaksaisi huolehtia myös hänestä. Äitini ei siis ole koskaan ollut tukenani missään, vaikka ihan hyvät välit onkin ja nähdään säännöllisesti.

Äitini tulisi varmasti jos pyytäisin. Jos mies ei jostain syystä pääse, on vaikka kipeänä, pyydän äitiäni mukaan. Mutta mielummin mies kuitenkin, on rauhallisempi ihminen enkä halua ketään hermoilemaan ylimääräistä, ihan riittävän hermostuttavaa touhua muutenkin.

Ottaisitko isäsi?

En provoa; joskus on ollut uutinen naisesta, jonka isä auttoi synnytysessä, siis tyttärensä itse synnyttäessä.

Sitä en haluaisi koskaan,

Vierailija kirjoitti:

Ottaisitko isäsi?

En provoa; joskus on ollut uutinen naisesta, jonka isä auttoi synnytysessä, siis tyttärensä itse synnyttäessä.

Sitä en haluaisi koskaan,

Mieluummin ottaisin isän kuin äidin.

Isän kanssa on henkinen yhteys ja ymmärrys, ihan eri tason suhde kuin äidin kanssa.

T: tuo eka vastaaja jonka äiti on kyllä hyvä (iso)äiti, mutta niin erilainen ettei syvempää yhteyttä vaan ole

En haluaisi äitiäni mukaan, vaikka meillä onkin hyvät välit. Meillä on aina ollut vähän sellaista, että kaikki kipu, sairaus ja negatiiviset tunteet on heikkoutta, eikä niitä saa näyttää. Meillä ei ole kosketettu eikä halattu. Olisi kiusallista olla siinä kauheissa tuskissa ja yrittää esittää, että ei tässä satu yhtään.

Taloudelliset syyt taitaa olla takana. Ei siellä ole mahdollista eikä varaa olla tuon takia pois töistä, ja jos on jonkun oltava, niin naisen, koska mies tienaa enemmän.

Lisäksi on tietysti häveliäisyyssyyt.

En olisi koskaan ottanut äitiäni mukaan. Hän ei varmasti olisi kestänyt katsella kipujani. Mies on ollut mukana, ei mikään paras tuki sekään. Hänenkin oli tosi vaikea kestää katsella sitä kipua. Näin jälkikäteen ajateltuna varmaan kaikista paras vaihtoehto olisi ollut ystäväni, joka on nykyään doula.

Isäänikään en ottaisi ikinä. Hänellä ei ole minkäänlaisia hermoja. Isäni hermostuu pienestä odotuksesta ja alkaa kauhea kiroilu ja tuskailu ja hermostunut liikehdintä. Isä vei minut sairaalaan leikkaukseen ja halusi tulla tueksi etsimään oikean paikan. Ei auttanut yhtään omaa jännitystä, että yksi tuskailee ja hermoilee ja valittaa.

Äiti on ollut mukana ja näillä näkymin tulee toiseen synnytykseen myös mukaan. Mies oli mukana ekassa synnytyksessä eikä hänestä juuri apua ollut siinä tilanteessa. Äiti osaa jotenkin paremmin tukea ja hänellä on oma kokemus.