Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmiset aliarvoivat lapsia niin pahasti? Ärsyttävää
02.01.2015 |
Siis tarkoitan nyt sitä, kun hössötetään että lapsi kuitenkin hukkaa lelunsa tai menee rikki jos hoitopaikassa pelataan hirsipuuta yms.
Kaikki voisivat hetken miettiä millaisia olivat itse lapsina. Ei kai mekään mitään kehitysvammaisia vajakkeja ollut ja kyllä ainakin minulle pystyi puhumaan lapsenakin ihan normaalisti, lässyttäminen ja hössötys lähinnä ärsytti. Ja osasin toki olla huolellinen lelujeni kanssa, kunhan siitä asiallisesti muistutettiin.
Lapsi ei varmasti mene rikki jos joutuu lukemaan kirjaa. Ja minusta tuo uusi juttu ettei hirsipuukaan saa olla enää hirsipuu on ihan älytön. Yleensä sitä pelataan lukutaitoisten lasten kanssa, joille on jo opetettu myös historiaa. Vai siivotaanko historiakirjoista nykyään kaikki hirttämisjutut? Onhan niitä televisiossakin.
Eräs tuttavani melkein kauhistui kun kysyin häneltä, että onko hänen kymmenenvuotiaansa lukenut Harry Pottereita tai Hobittia, eihän se, hirveän väkivaltaista.. Risto Räppääjää ja Supermarsua se lukee.
Kommentit (36)
Ja miksi nykylapsen pitäisi muka lukea Hobitti? Kirja ilmestyi 60-luvulla ja on kieleltään hyvin vanhahtanutta ja vaikeaselkoista. Ei se palvele lapsen etua mitenkään lukea sanoja joita ei kukaan enää käytä eikä ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:51"]
Ja miksi nykylapsen pitäisi muka lukea Hobitti? Kirja ilmestyi 60-luvulla ja on kieleltään hyvin vanhahtanutta ja vaikeaselkoista. Ei se palvele lapsen etua mitenkään lukea sanoja joita ei kukaan enää käytä eikä ymmärrä.
[/quote]
Tulihan siitä leffan myötä uusintapainos. Eiköhän siinä käytetä modernimpaa kieltä.
Hirsipuu on nykyään Omenapuu ihan yleisesti. Miksi ihmeessä haluaisit että tuo vanha muoto pysyisi? Omenapuu on ihan hyvä.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:50"]
Potterin kirjoittajakinhan on sanonut että kirjat on tehty niin että ne sopivat lapsille jotka ovat samaa ikäluokkaa Harryn kanssa. Eli ekankin kirjan ikäraja on 11, viimeisen 17, joten ei hirveästi kannata arvostella.
[/quote]
No en nyt tiedä. Minä luin ekan Potterin ekaluokalla, silloin kun se oli juuri ilmestynyt ja seuraavat kirjat sitä mukaa kun ne julkaistiin. En nyt usko että kukaan 10-12-vuotiaskaan hirveästi järkyttyy viimeisen kirjan sisällöstä, luulisin että pituus on suurempi kompastuskivi.
Briteissähän noita luetaan (tai luettiin) jo taaperoikäisille, kyllä suomilapsetkin varmaan niitä pystyvät lukemaan.
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi ap:n mielestä Risto Räppääjä olisi yhtään huonompi vaihtoehto.
Maailma muuttuu ja ei nykypäivän teknologiasukupolvi keskity lukemiseen niinkuin ennen. Eikä se ole huono asia, tietokoneosaaminen kehittyy jo nuorena ja sitä tullaan tulevaisuudessa tarvistemaan taatusti.
Ei ap:kaan varmaan osaa kalligrafia kirjoitusta tai morsetuskoodia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:50"]
Potterin kirjoittajakinhan on sanonut että kirjat on tehty niin että ne sopivat lapsille jotka ovat samaa ikäluokkaa Harryn kanssa. Eli ekankin kirjan ikäraja on 11, viimeisen 17, joten ei hirveästi kannata arvostella.
[/quote]
No en nyt tiedä. Minä luin ekan Potterin ekaluokalla, silloin kun se oli juuri ilmestynyt ja seuraavat kirjat sitä mukaa kun ne julkaistiin. En nyt usko että kukaan 10-12-vuotiaskaan hirveästi järkyttyy viimeisen kirjan sisällöstä, luulisin että pituus on suurempi kompastuskivi.
Briteissähän noita luetaan (tai luettiin) jo taaperoikäisille, kyllä suomilapsetkin varmaan niitä pystyvät lukemaan.
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi ap:n mielestä Risto Räppääjä olisi yhtään huonompi vaihtoehto.
[/quote]
Viimeisessä kirjassa kidutetaan ja tapetaan ihmisiä? Sinun mielestäsi asiallista viihdettä alaikäiselle?
Hirsipuu loppuu siihen kun äijä on hirressä. Mihin tämä omenapuu loppuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:50"]
Potterin kirjoittajakinhan on sanonut että kirjat on tehty niin että ne sopivat lapsille jotka ovat samaa ikäluokkaa Harryn kanssa. Eli ekankin kirjan ikäraja on 11, viimeisen 17, joten ei hirveästi kannata arvostella.
[/quote]
No en nyt tiedä. Minä luin ekan Potterin ekaluokalla, silloin kun se oli juuri ilmestynyt ja seuraavat kirjat sitä mukaa kun ne julkaistiin. En nyt usko että kukaan 10-12-vuotiaskaan hirveästi järkyttyy viimeisen kirjan sisällöstä, luulisin että pituus on suurempi kompastuskivi.
Briteissähän noita luetaan (tai luettiin) jo taaperoikäisille, kyllä suomilapsetkin varmaan niitä pystyvät lukemaan.
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi ap:n mielestä Risto Räppääjä olisi yhtään huonompi vaihtoehto.
[/quote]
Viimeisessä kirjassa kidutetaan ja tapetaan ihmisiä? Sinun mielestäsi asiallista viihdettä alaikäiselle?
[/quote]
Ai Pottereitako pitäisi saada lukea vasta täytettyään 18 vuotta?
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:02"]
Hirsipuu loppuu siihen kun äijä on hirressä. Mihin tämä omenapuu loppuu?
[/quote]
Äijä joutuu syömään omenan. Minusta se on julmaa. Aion valittaa siitä Sosiaali- ja terveysministeriöön, lapseni näkee jo painajaisia omenan syömisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:02"]
Hirsipuu loppuu siihen kun äijä on hirressä. Mihin tämä omenapuu loppuu?
[/quote]
Alkuun piirretään puu joka seisoo saaren päällä. Jokaisesta virheestä puuhun lisätään yksi omena. Kun puussa on viisi omenaa, omenat tippuvat mereen ja peli on hävitty. Voittaja saa taas kerätä omenat itselleen.
Kerropa miten sinun alkukantaisessa hirsipuussa lasketaan pisteitä?
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:02"]
Hirsipuu loppuu siihen kun äijä on hirressä. Mihin tämä omenapuu loppuu?
[/quote]
Alkuun piirretään puu joka seisoo saaren päällä. Jokaisesta virheestä puuhun lisätään yksi omena. Kun puussa on viisi omenaa, omenat tippuvat mereen ja peli on hävitty. Voittaja saa taas kerätä omenat itselleen.
Kerropa miten sinun alkukantaisessa hirsipuussa lasketaan pisteitä?
[/quote]
kumpu, hirren pystypuu, hirren poikkipuu, naru, ukon pää, ukon vartalo, jalka, jalka, käsi, käsi ja siihen loppui. Näin meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä että lapsia kasvatetaan pumpulissa. Entä sitten jos jokin asia pelottaa vaikkapa kirjassa? Silloin vanhempi on läsnä lapselleen ja opettaa käsittelemään pelkoa ja antaa turvaa. Minä en ole koskaan nähnyt että jonkin asian täysikileto tuo hyviä tuloksia. Seksuaalikasvatuksen puutteen hedelmiä näkee siellä missä sitä ei ole - kirjaimellisesti. Curling vanhempien lapsi ei saa kokea pettymyksiä, joten hän ei osaa vanhempanakaan käsitellä niitä. Lapset on tuotu elämään joten tutustutetaan heidät elämään eikä muuteta vanhempien pehmoleluiksi.
Minua hirvittää tämä nykymeno, siis ihan oikeasti. Lasten ei nykyään enää edes oleteta kykenevän keskittymiseen ja hiljaa olemiseen. Tämän huomaa lapsille tarjotusta viihteestä.
Otetaan vaikkapa esimerkki.
Taaperoikäisille on aina tarjottu ohjelmaa joka on lyhyttä ja pyrkii saamaan lapsen huomion eleillä, ilmeillä ja äänillä. Teletapit ja Seikkailija Dora ovat hyviä esimerkkejä "taaperoviihteestä"
Näissä ohjelmissa ei ole pitkälle rakennettua tarinaa, koska niiden kohdeyleisö ei vielä pysty seuraamaan monimutkaista ja pitkälle kehitettyä tarinaa.
Nykyään tuntuu että kaikki lapsille tarjottava viihde on rakennettu tällä "taaperoviihteen" rakennuskaavalla. Ei tarinaa, ei juonta. Ohjelma koostuu palikoista joka pyrkii epätoivoisesti pitämään lapsen huomion viihteessä. On kovaäänistä pauketta, typeriä vitsejä ja paljon värikästä räiskettä. Nykyohjelmat ovat myös todella lyhyitä verrattuna esim. 90-luvun lastenohjelmiin.
Lasten pitäisi saada viihdettä joka stimuloisi aivoja tehokkaammin. Harvoin enää näkee hyvin rakennettuja täysipainoisia tarinoita, joiden kertomiseen panostetaan ja siihen käytetään aikaa. Ei elokuvan/ohjelman tarvitse olla pelkkää toimintakohtausta, vaan niiden toimintakohtausten tulisi olla osa ohjelmaa, silloin kun ne juoneen sopivat.
Myös nykypelit ovat ottaneet mallin, jonka mukaan pelaaja tarvitsee välittömän tyydytyksen pelatessaan. Tarkoitan nyt siit mobiili/tablettipelejä, joiden suurin kohdeyleisö ovat juuri lapset. Aikuisillehan on sitten tarjolla todella hyviä pelejä, joita voi verrata melkein kirjallisuuteen. Tällläinen suunta pitäisi saada myös lapsille suunnattuihin peleihin.
Ja Hobittihan on alunperin lastenkirja, on edelleenkin vaikka lasten kirjallisuus on kokenut radikaalin muutoksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:13"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:02"]
Hirsipuu loppuu siihen kun äijä on hirressä. Mihin tämä omenapuu loppuu?
[/quote]
Alkuun piirretään puu joka seisoo saaren päällä. Jokaisesta virheestä puuhun lisätään yksi omena. Kun puussa on viisi omenaa, omenat tippuvat mereen ja peli on hävitty. Voittaja saa taas kerätä omenat itselleen.
Kerropa miten sinun alkukantaisessa hirsipuussa lasketaan pisteitä?
[/quote]
kumpu, hirren pystypuu, hirren poikkipuu, naru, ukon pää, ukon vartalo, jalka, jalka, käsi, käsi ja siihen loppui. Näin meillä.
[/quote]
Tarkoitan siis että mitä voittaja saa? Omenapuussa sanan arvaaja saa puussa olevat omenat eli pisteet. Saako teillä voittaja ihmisen käden? Tai pään? Aika karua.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:21"]
Minua hirvittää tämä nykymeno, siis ihan oikeasti. Lasten ei nykyään enää edes oleteta kykenevän keskittymiseen ja hiljaa olemiseen. Tämän huomaa lapsille tarjotusta viihteestä.
Otetaan vaikkapa esimerkki.
Taaperoikäisille on aina tarjottu ohjelmaa joka on lyhyttä ja pyrkii saamaan lapsen huomion eleillä, ilmeillä ja äänillä. Teletapit ja Seikkailija Dora ovat hyviä esimerkkejä "taaperoviihteestä"
Näissä ohjelmissa ei ole pitkälle rakennettua tarinaa, koska niiden kohdeyleisö ei vielä pysty seuraamaan monimutkaista ja pitkälle kehitettyä tarinaa.
Nykyään tuntuu että kaikki lapsille tarjottava viihde on rakennettu tällä "taaperoviihteen" rakennuskaavalla. Ei tarinaa, ei juonta. Ohjelma koostuu palikoista joka pyrkii epätoivoisesti pitämään lapsen huomion viihteessä. On kovaäänistä pauketta, typeriä vitsejä ja paljon värikästä räiskettä. Nykyohjelmat ovat myös todella lyhyitä verrattuna esim. 90-luvun lastenohjelmiin.
Lasten pitäisi saada viihdettä joka stimuloisi aivoja tehokkaammin. Harvoin enää näkee hyvin rakennettuja täysipainoisia tarinoita, joiden kertomiseen panostetaan ja siihen käytetään aikaa. Ei elokuvan/ohjelman tarvitse olla pelkkää toimintakohtausta, vaan niiden toimintakohtausten tulisi olla osa ohjelmaa, silloin kun ne juoneen sopivat.
Myös nykypelit ovat ottaneet mallin, jonka mukaan pelaaja tarvitsee välittömän tyydytyksen pelatessaan. Tarkoitan nyt siit mobiili/tablettipelejä, joiden suurin kohdeyleisö ovat juuri lapset. Aikuisillehan on sitten tarjolla todella hyviä pelejä, joita voi verrata melkein kirjallisuuteen. Tällläinen suunta pitäisi saada myös lapsille suunnattuihin peleihin.
Ja Hobittihan on alunperin lastenkirja, on edelleenkin vaikka lasten kirjallisuus on kokenut radikaalin muutoksen.
[/quote]
Vaikka hobitti on joskus mummoni aikaan ollut lasten kirja niin en todellakaan ala sitä lapselleni lukemaan enkä elokuvia näytä
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:51"]
Ja miksi nykylapsen pitäisi muka lukea Hobitti? Kirja ilmestyi 60-luvulla ja on kieleltään hyvin vanhahtanutta ja vaikeaselkoista. Ei se palvele lapsen etua mitenkään lukea sanoja joita ei kukaan enää käytä eikä ymmärrä.
[/quote]
Olen tyrmistynyt. Tuollaista sivistymättömyyttä ja tyhmyyttä aika harvoin näkee. Kuule, kyllä elävään kieleen ja laajaan suomen kielen taitoon KUULUU osata myös kirjoissa olevaa, hiukan vanhahtavaa kieltä. Iso osa suomalaisista osaa sitä kieltä ja jopa käyttää sitä.
1960-luku ei edes OLE mitenkään vanhahtavaa kieltä.
Olen itse lukenut lapsille sekä Hobitit että Tarun sormusten herrasta, ja todella kovasti tykkäsivät niistä. Ja ajatteles, tykkäsivät myös Nalle puh-kirjoista, Narnioista, Runotytöistä jne., ja ne on kirjoitettu jo 1920-50 -luvilla. Mutta molemmilla onkin sitten opettajien mukaan erittäin laaja sanavarasto ja hyvä kirjallinen ilmaisu...
tarusormusten herrastathan tuli jokus 20-30-luvulla niin sehön vasta vanha on ja silti siitö tehtiin elokuvakin
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:27"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 18:21"]
Minua hirvittää tämä nykymeno, siis ihan oikeasti. Lasten ei nykyään enää edes oleteta kykenevän keskittymiseen ja hiljaa olemiseen. Tämän huomaa lapsille tarjotusta viihteestä.
Otetaan vaikkapa esimerkki.
Taaperoikäisille on aina tarjottu ohjelmaa joka on lyhyttä ja pyrkii saamaan lapsen huomion eleillä, ilmeillä ja äänillä. Teletapit ja Seikkailija Dora ovat hyviä esimerkkejä "taaperoviihteestä"
Näissä ohjelmissa ei ole pitkälle rakennettua tarinaa, koska niiden kohdeyleisö ei vielä pysty seuraamaan monimutkaista ja pitkälle kehitettyä tarinaa.
Nykyään tuntuu että kaikki lapsille tarjottava viihde on rakennettu tällä "taaperoviihteen" rakennuskaavalla. Ei tarinaa, ei juonta. Ohjelma koostuu palikoista joka pyrkii epätoivoisesti pitämään lapsen huomion viihteessä. On kovaäänistä pauketta, typeriä vitsejä ja paljon värikästä räiskettä. Nykyohjelmat ovat myös todella lyhyitä verrattuna esim. 90-luvun lastenohjelmiin.
Lasten pitäisi saada viihdettä joka stimuloisi aivoja tehokkaammin. Harvoin enää näkee hyvin rakennettuja täysipainoisia tarinoita, joiden kertomiseen panostetaan ja siihen käytetään aikaa. Ei elokuvan/ohjelman tarvitse olla pelkkää toimintakohtausta, vaan niiden toimintakohtausten tulisi olla osa ohjelmaa, silloin kun ne juoneen sopivat.
Myös nykypelit ovat ottaneet mallin, jonka mukaan pelaaja tarvitsee välittömän tyydytyksen pelatessaan. Tarkoitan nyt siit mobiili/tablettipelejä, joiden suurin kohdeyleisö ovat juuri lapset. Aikuisillehan on sitten tarjolla todella hyviä pelejä, joita voi verrata melkein kirjallisuuteen. Tällläinen suunta pitäisi saada myös lapsille suunnattuihin peleihin.
Ja Hobittihan on alunperin lastenkirja, on edelleenkin vaikka lasten kirjallisuus on kokenut radikaalin muutoksen.
[/quote]
Vaikka hobitti on joskus mummoni aikaan ollut lasten kirja niin en todellakaan ala sitä lapselleni lukemaan enkä elokuvia näytä
[/quote]
Älä ihmeessä, älä muutenkaan kannusta lukemaan. Eihän "kukaan" enää mitään lue, ei ainakaan 160 kirjainta pidempää tekstiä...
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 17:53"]Hirsipuu on nykyään Omenapuu ihan yleisesti. Miksi ihmeessä haluaisit että tuo vanha muoto pysyisi? Omenapuu on ihan hyvä.
[/quote]
Eikä!! :D
Alue: Aihe vapaa
Potterin kirjoittajakinhan on sanonut että kirjat on tehty niin että ne sopivat lapsille jotka ovat samaa ikäluokkaa Harryn kanssa. Eli ekankin kirjan ikäraja on 11, viimeisen 17, joten ei hirveästi kannata arvostella.