P*skin duuni missä olet ollut

Mainosten jakaminen.. 50c tehokas tuntiliksa. Erosin ekan työpäivän jälkeen.

Raskain duuni: Pakkaamisesta öisin seisoen koneen äärellä 8h/yö ja suorittaen samoja liikkeitä käsillä koko se aika maksoi sentään 14e/h. Ei mitään ongelmaa jaksaa koko joulusesonki. Työkaverit tosin valitteli selkäkipua, itse treenasin aika ahkerasti päivittäin salilla joten ei tuntunu miltään.

Minulla myös henkilökohtainen avustaja. Työaikoja ei käytännössä ollut, arvostuksesta puhumattakaan. Usein soitteli minulle vapaa-ajalla ja kyseli, mihin olin laittanut sen ja sen tavaran. Hän tuntui ajattelevan, että elin vain häntä varten. 4 vuotta jaksoin. Olen ollut myös laitoshuoltajana sairaalassa siivoamassa muiden sontia, mutta se oli kivaa avustajan työhön verrattuna.

Euromarket Länsikeskus. Kyykyttävät vuoropäälliköt, jotka eivät olleet tasapuolisia vuoroissa ja jouduin haukuttavaksi milloin mistäkin, mitä en ollut tehnyt. Kun kieltäydyin syyttömänä myöntymisestä alkoi uhkailu, että tarkastetaan valvontakameroista. Samaa tehtiin kyllä muillekkin. Ihan skitsoina kuuluttivat kaupassa minut infoon, jossa sitten se asia miksi minut kuulutettiin "heti infoon" oli, että kumman paidan mä näistä ostaisin. 

Harmittaa, etten pitänyt puoliani, vaan nielin koska muuta työtä ei 18v saanut ja vuokrat oli maksettavana.

Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Nuo kaksi inhottavaa naista ovat nyt itse kassalla pienissä marketeissa ja näyttivät surkeilta. Taisi karma purra ja hyvä niin. 

Prisman kassa 2v, ihan helvettiä, parasta oli kun oli hiljaista ja sai lukea lehtiä.

kamalin työkaveri on ollut nuori läski isoperseinen vallan himoinen toisia kyykyttävä akka, joka oli kateellinen ja kosto ihminen. Toivottavasti saa vielä nenilleen ja pahasti! pomolle oli yhtä, toisille toista....

keskenkasvuinen kamala akka. 

Vierailija kirjoitti:

Olin yhden vuoden töissä pienemmässä sisustuskaupassa missä oli arvokkaampia sisustustavaroita, mattoja jne. Töitä oli ma-pe klo 9-16.30 asti. Ei siinä mitään, mutta työpaikalla ei yksikertaisesti ollut mitään tekemistä. Asiakkaita saattoi tulla muutama tunnissa jos sitäkään. Vähän riippui onko kaupungin keskustassa markkinat tai muuta tapahtumaa. Varastot oli kunnossa, paikka oli siisti ja pomo hoiti kaikki paperihommat kotona. Paikanpäälle ei käytännössä ollut mitään tekemistä. Joskus sattui tulemaan joku tilaus joka purettii varastoon tai hyllyyn. Jonkun mielestä ehkä unelma töitä, mutta musta se oli kauheeta vaan olla ja odottaa. Tuntui ettei päivät mene millään eteenpäin. 

Tää on oikeesti hirveetä, jos töissä ei ole mitään tekemistä. Pahimmassa tapauksessa vähäisistä töistä on vielä kisailemassa useampi samassa vuorossa, jolloin "ujompi" ja vähemmän hyeena jää täysin virattomaksi.

Yllättävän monessa työpaikassa itselläni muuten on ollut tätä ongelmaa, että juurikin saa huoleti juoda/syödä aamupalaa, lukea lehteä, lukea sähköposteja, käydä tauoilla tmv., jotta aika kuluisi edes jotenkin. Ehkä johtuu siitä, että olen tehnyt paljon harjoittelijan, kesätyöläisen ym. pätkäduunarin hommia, joten monet hommat ovat olleet toisten ohjauksen varassa eikä ole ollut hommaa, jota olisi voinut itsenäisesti keksiä lisää ja lisää.

Sauna2 konserni. Täyttä huijausta koko homma, alan huonoimmat palkat ja saunojen taso

aivan surkea, hometta, veronkiertoa yms, YÄK

Vierailija kirjoitti:

Opteam

Kyllä! Hain sesonkitarjoilijan töitä, ”sain paikan”, päädyin tiskaamaan työpaikkaravintolaan.

Aamiaiskokkina olin muutaman kuukauden. Hotellin nimeä en viitsi mainita. Ihan järkyttävää, duuniin klo.5.00 ja teit aamiaista yksin jopa 400 asiakkaalle. 

Kelan asiakaspalvelu. Need I say more? Vuoden määräaikaisuus koko kansan sylkykuppina riitti. Jatkossa jotain positiivisempaa kiitos.

Opiskeluaikana kesätyö tarjoilijana Ravintola Santa Fé ä:ssä Helsingin keskustassa vuosia sitten.

Koulutus oli olematonta. Kerroin että oli ensimmäinen a la carte-vuoroni ikinä niin sanottiin vaan "aha.". :D Jouduin erikseen pyytämään bongaustunnusta ja vaihtorahavyötä, kun kukaan ei tajunnut antaa sellaisia tai neuvoa mistä niitä saa. Tauolle pääsi vain, jos oli asiaa tupakalle. Itsehän en polttanut, joten tauot olivat olemattomat.

Kokit huusivat jatkuvasti, ja ramppasivat tupakalla koko ajan. Syyttivät usein, etten ollut tehnyt tilauksia koneelle, vaikka itse eivät olleet huomanneet saapunutta tikettiä.

Epämääräistä ruokaa säilytettiin lattialla, en tiennyt oliko sitten palanutta tai pilalla, mutta lattialla muovilaarissa ei ollut ehkä oikea paikka säilyttää mitään ruokaa.

Kun asiakas tilasi esimerkiksi mansikkamargaritan, kävin kysymässä työ"kaverilta", että miten se juuri tässä ravintolassa tehtiin. Sain haukut, että olen ihan tyhmä, kun olisi pitänyt menusta/drinkkilistasta osata lukea. Valitettavasti siellä ei ollut esim cl.-määriä... kukaan ei myöskään ollut opastanut slushie-koneiden käyttöä.

Lopetin viikon jälkeen, ja onneksi en enää ravintola-alalla vaikuta. Olen nykyään vain äärimmäisen ystävällinen tarjoilijoita kohtaan, kun tiedän millaisia paskoja työympäristöjä ja asiakkaita voi olla olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana kesätyö tarjoilijana Ravintola Santa Fé ä:ssä Helsingin keskustassa vuosia sitten.

Siis Santa Fé:ssä :D

Ei varsinainen työ, vaan työssäoppimisjakso. Kamala pieni homeinen toimisto. Ihmiset kyllä menetteli, mutta se paikka pisti pään ihan tukkoon.

Jaoin lehtiä. Jumalauta. Tungin sinne, tungin tänne. Sinne ihteensäkin.

3 lanttia.

Vierailija kirjoitti:

Hautausmaalla. Itse työ oli ihan ok jopa, toki yksitoikkoista (maanantaina leikattiin ruoho, tiistaina kitkettiin hoitohaudat, loppuviikko haravoitiin ja kasteltiin kukkia). Työympäristö taasen oli ihan sairas. Toisten pitämiä taukoja kytättiin, kaikki haukkuivat toisiaan selän takana, taistelu parhaista kukista meni välillä fyysiseksi (joo, oikeasti), pomo piileksi hautakivien takana kyttäämässä tekeekö kaikki ahkerasti töitä, musiikkia ei saanut kuunnella. Miehet ajeli mönkijällä ympäriinsä, jutteli tutuilleen (asiakaspalvelua!) ja poltti röökiä. Tein tätä silti kaksi kesää, koska muitakaan töitä ei irronnut. 

Taistelu parhaista kukista?

Mitä kettua?

Hotellisiivoojana kesän ajan. Kyllähän se muuten meni, vaikka keski-ikäiset siivoojatoverit tappelivat keskenään kuin päiväkotikakarat ja minä olin siinä välissä. Eniten vitutti ja itketti, kun olin yksin sunnuntaivuorossa ja koko hotelli piti siivota, mutta joku oli mennyt vääntämään paskat käytävän kokolattiamatolle. Siinä sitä sitten jynssättiin.

Pieni perheyritys teollisuusalalla. Palkka surkea. Perheeseen kuuluvat hengittivät niskaan ja vahtivat meitä palkollisia. Perhe oli todella riitaisa ja ilmapiiri raskas. Tämähän tietysti paljastui vasta, kun työskenteli paikan päällä. Olisi pitänyt jos siinä vaiheessa tajuta, kun työhaastattelussa kyseltiin suoraa parisuhdestatuksestani, iästäni ja lastenhankinnasta. Työpaikkailmoituksessa haettiin työntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kuitenkin työsopimusta kirjoittaessa ilmeni, että työ olikin parin kuukauden määräaikaisuus. Kun pyysin asialle selitystä, niin vastaus oli, että  meitä oli nyt muutama määräaikainen talossa ja MEIDÄN TULISI KILPAILLA KESKENÄMME siitä kuka saisi sitten vakipaikan. Työpaikalla oli kuuma ja huono ilma. Ei ollut mitään varaa valittaa lämpötilasta joka meni heittämällä yli sallittujen rajojen, koska koko perhe painoi siellä hikikarpalot otsalla. Perheen jäsenet myös pitivät ylimääräisiä taukoja, mutta palkolliset eivät saaneet tietenkään pitää. Lounastunnin aikana hengitettiin niskaan ja hoputettiin palaamaan takaisin töiden pariin. Olin jokaisen työpäivän jälkeen niin loppu, vaikka olin tehnyt alan töitä ja tottunut fyysiseen työhön. Kaksi kuukautta kestin ja sitten otin lopputilin. En ole katunut päivääkään. Kokemus oli hyvä muistuttamaan itselle, että tulee olla hyvällä tavalla itsekäs ja pitää pitää kiinni omista oikeuksistaan. Nuorempana olisin vain ollut hiljaa ja yrittänyt kestää. Tiedän, että esimerkiksi ravintola-alalla on todella kuumat oltavat kesähelteillä, mutta tuolla kyse oli pelkästään siitä ettei kiinnostanut pistää rahoja kiinni kunnolliseen ilmastointiin. Työ itsessään ei ollut paskaa vaan firma. Nyt viiden vuoden jälkeen juttu enää huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana kesätyö tarjoilijana Ravintola Santa Fé ä:ssä Helsingin keskustassa vuosia sitten.

Siis Santa Fé:ssä :D

Ei, vaan Santa Fessä.

Puhelinmyyjänä - "telemarkkinoijana",hah - megassa fredalla. Huijattiin sisään "keskimääräisellä kuukausiansiolla" pienellä tekstillä sopimuksen alalaidassa, vaikka kyseessä selvä tulospalkkaus kun ylitti minimin. Ainut mitä työnantajalta käytännössä sai oli kahvi ja joskus jopa kahviin maitoa ja sokeria.

Valtiolla yhdessä virastossa virkamiehenä. Työtä ei ollut kovin paljoa, joten sitä keksittiin itse että saadaan pitää paikkamme. Joka päivä suunnittelupalavereja. Työkavereistani varmaan puolet oli jotain suojatyöpaikkalaisia, joille ei muuta sijoituspaikkaa ollut keksitty. Palkka oli ihan hyvä työn määrään ja vaativuuten nähden. Työ oli aika yksipuolista, sitä sitten "rikastutettiin" noilla suunnittelupalaverihömpillä. Onneksi olin vuoden mittaisessa sijaisuudessa ja sain sitten kunnollisen työpaikan yhdestä yrityksestä.