P*skin duuni missä olet ollut

Kotihoito, missä nyt olen töissä. Ei muuta hyvää enää nykyään, kun työkaverit ja jonkinlainen rahallinen korvaus. Vielä n.5 vuotta sitten oli unelmieni työpaikka, mutta nyt teet työsi järkyttävässä kiireessä ja kuuntelet sitten valituksia päivästä toiseen. Jatkuvia sairaslomia hoitajilla, kun stressi niin kamala vuorosta toiseen. Inhoan hoitoalaa tällä hetkellä ja sitä kuinka huonoksi tilanne on päästetty! Meillä n.20 asiakasta per vuoro/hoitaja + kaikki turvapuhelinhälytykset päälle + ylimääräiset työtehtävät.

Hoivea Palveluilla 0-sopimuksella. En menisi tuolle yritykselle uudestaan töihin, ennemmin olen vaikka kelan rahalla, sitäkin saa enemmän.

Henkilökohtainen avustaja. Mukaviakin asiakkaita oli, mutta en halua palata siihen työhön enää koskaan. Milloinkaan ei tiennyt, millainen päivä asiakkaalla oli, eli varpaillaan sai olla koko ajan. Valituksia älyttömistä asioista, kuten "Keität liian kuumaa kahvia", "Siis vittu eikö siellä kaupassa oo sitä tuotetta?! Vittu mua kyrsii nyt huolella!" ja osa oikein uteli henkilökohtaisia asioita ja haukkui minut niistä, vaikken tietenkään olisi niitä voinut kertoa, mutta onhan se hankala yrittää seurustella ja vaihtaa puheenaihetta. Ja minulla ei ollut edes pahimmat asiakkaat! :D Oli rattoisat pikkujoulut firmalla, kun työntekijät avautuivat asiakkaista... Kaikista ärsyttävintä on se, että joutuu kuuntelemaan vittuilua ihmiseltä, jota on tullut auttamaan. Ymmärrän, että sairaus katkeroittaa, mutta sen kanssa on opittava elämään.

En myöskään saanut minkäänlaista perehdytystä. Toki asiakkaan sairaus kerrottiin, mutta sinne vaan heitettiin susille kertomatta sen tarkempia asioita, joita asiakas itse ei voi välttämättä näyttää (nostot ym.) :D

Ja sitten kun sain oman alan töitä, kerroin uutiset henkilökohtaisesti vakkariasiakkaille, koska minulla oli vielä muutama vuoro tehtävänä heidän kanssaan. Suurin osa otti asian hyvin vastaan ja tsemppasi ja ymmärsi, mutta yksi rupesi huutamaan ja melkein paiskoi tavaroita... Minut hän käskytti muualle hetkeksi ja hän soitti yhdelle esimiehistäni. Ymmärrettävää, ettei haluaisi luopua hyvästä avustajasta, mutta että huuto ja kiroilu... Todella itsekästä. Myöhemmin olen kuullut, ettei hän ole kelpuuttanut uusia avustajia, en tiedä onko hän vaihtanut firmaa, niin kuin joskus uhkasi.

En ole koskaan ollut missään muualla töissä paitsi sairaalalla sihteerinä ja vihaan tätä. 10 vuotta tuli kesällä täyteen. Jotain on silti pakko tehdä enkä osaa muutakaan joten täällä mennään niin kauan kunnes saan potkut. N28

Huoltoasematyöntekijänä viihdyin yhden päivän. Vessan pesusta kiirehdettiin burgereiden tekoon, seksuaalista ahdistelua ja palkaton päivä. Never again! Arvostan huoltoasematyöntekijöitä. Toivottavasti heillä on asiat paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhelinmyynti, jaksoin 2 viikkoa. Sain YHDEN ainoan lehden myytyä. Inhotti kiusata ihmisiä.

Lehdenjakaja. Yhden yön jaksoin. Autolla tuo homma ois ehkä mennyt, mutta pyörällä ei helvetti. Jakolaukunkin sain vaan taakse, eikä kaikki jaettavat lehdet mahtuneet sinne. 

Ihme että pidettiin 2 vkoa noin huonoa myyjää. Mä olin kanssa, siellä jokaisen tulos käytiin läpi vuoron päätteeksi. Heikosti myyneille ( 0-2 tilausta per vuoro) sanottiin ettei tartte enää tulla, vaikka palkka oli pelkkä provisio.

Hirveä duuni 90-luvun alun syvimmässä lamassa.

Olikohan meillä sama työ? Gummeruksen tietosanakirjan myynti? Itse olin joka tapauksessa sitä myymässä ja työ oli juuri sellainen kuin kuvailit. Työntekijöiden ja asiakkaiden kusettamista. Kaiken huippu oli, että palkkaa piti jälkikäteen karhuta (oli kai 250 MK viikon työstä). Piti kilauttaa kelloa aina kun sai kirjan myytyä jollekin hyväuskoiselle. Yksi nuori poika oli niin fiksu, että häipyi ekana päivänä ekan kolmen tunnin jälkeen eikä enää palannut. Pomo oli tohkeissaan että "mihnnekäs se karkas". Oli minua fiksumpi, vaikka oli nuorempi varmaan 10 vuotta. Itse olin viikon ja sain potkut. Mutta opin läksyni, menin yliopistoon ja nyt hyvä duuni.

Ei ollut sama myyntikohde.

Up!

Rakennussiivous. Kestin kuukauden, kunnes romahdin ja oli pakko ottaa lopputili. Nostan hattua niille, jotka sitä jaksaa tehdä.

Olen ollut myös muunlaisissa siivoustöissä, niistä pidin.

Valmennuskurssin opettaja.

Vierailija kirjoitti:

H&M, kestin neljä päivää, en menisi mistään hinnasta uudestaan. Tai no ehkä jos aseella uhattaisi ja perhettä kans.

Kerro lisää

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 22:42"]Lindströmin pesula, lakanoiden mankelointi.

Aamuyöltä töihin, palkka Tessin mukainen paska, työkaverit pelkkiä zombieita, kone laskee työtehosi, ruokatunnit menee torkkuessa.

Ei.

Lindströmin työvaatepuolikaan ei ollut kiva paikka. Ihan järkyttävää työpaikkakiusaamista ja esimiehet kamalia.

Juu ei ne mattohommatkaa mitää herkkua ollu tossa firmassa..

Alkon kassa, paskaduunarit tärkeilevät.

Tiedetään kaikki viineistä. Jee

Kivien kerääjä valmisteilla olevalla golf-kentällä. Kas kun maila menee rikki jos se osuu pikkurillinpäänkään kokoiseen kiveen. Ämpäri kainalossa kontattiin pitkin griinejä, minä ja sata muuta nuorta. Pomo ajeli mönkijällä katselemassa jälkeä.

Vaikea suhtautua golffiin kivana urheiluna edes vuosikymmeniä myöhemmin.

Lisää!

Vanhustyössä jossa kiukkuiset ja elämään kyllästyneet työkaverit kiusaavat, puhuvat pahaa sekä vähättelevät osaamistasi.

Työ itsessään osastolla vuoteeseen hoidettavien vanhusten kanssa on raskasta.

Kestin aikoinaan 8vuotta, sen jälkeen otin lopputilin ja jäin hetkeksi aivan tyhjän päälle. Vuoden ajan selvitin tuntojani, ajatuksiani ja sitä mitä haluan tehdä. Toivuttuani palasin hoitoalalle, mutta nyt paikkaan jossa hoitajat eivät kiusaa toisiaan eli ei mitään raskasta osastotyötä.

Vierailija kirjoitti:

Lehtimyyjä. EI ENÄÄ IKINÄ! 

Olin koko kesän (eli siis kesä-heinäkuun) hommissa, myin 3 lehteä koko aikana (yhden äidilleni, yhden siskolleni ja yhden jollekkin ventovieraalle mummelille). Ja palkka... Tadaaaaa. Hulppeet viis egee :D 

Pomo hönki koko ajan niskan (kyllä sun kuule pitäisi olla tyrkyttävämpi! Et sä saa kuule heti lopettaa!). Lopetin yleensä puhelin heti ekan ein jälkeen. 

Kaikkein pahimpia oli mummot, sitä vittuilun määrää, huhuhuh. Parin viikon jälkeen aloinkin sitten välttelemään naisille soittamista ja varsinkin "mummonimille" soittamista ja yleensä valkkasin pumaskasta ne vaan miesten tiedot  :D

Puhelinmyynti on ehkä toivottomin virka.Ihmettelen myös millainen persoona sen pomon täytyy olla.Sitten tällainen työnantaja ihmettelee iltapäivälehdessä miksi työ ei kelpaa työttömille.

Yksi henkilökohtaisen avustajan paikka oli aika vittu.

Mies oli täysi sika.

Oulun isolle kadulle avattiin viime keväänä uusi ravintola..karmea meininki. Pomo ihan hukassa, palkat maksamatta ja sillä omat lellikit muista puhutaan paskaa. Mitään hoideta kunnolla. En menis takaisin ja tekee mieli tuon kokemuksen jälkeen vaihtaa alaa kokonaan!

Ed.paikassa alalla omistaja vaati epäinhimmillisiä suorituksia..jopa 17h päiviä, välillä 15pvän putkeen ilman vapaata. Ja ilman ylityölisiä...luulin löytäneeni parempaa mutta samaa tuntuu olevan kaikissa

Eräässä konsulttifirmassa olin. Ongelmia oli paljon, ei perehdyttämistä, selvisi, että 4 aiempaa oli lähtenyt koeajalla, hullu pomo, huusi päin naamaa kun mikä tahansa meni pieleen/eri tavalla kuin hän halusi, ei välittänyt työoloista ja osalle ei suostunut edes tekemään työsopimusta kirjallisena. Kaikki pelkäs sitä ja ihan syystäkin. Kerran melkein löi muakin. Koeajalla lähdin minäkin ja takaisin en palaisi mistään hinnasta.