P*skin duuni missä olet ollut

Puhelinmyyntiduuni teini-ikäisenä. Tekniikan Maailma -lehteä kaupattiin yrityksiin. Olisi ollut jo pelkästään sen perusteella paskaa, että hieno soitella ihmisille töihin klo 8 aamulla ja tyrkyttää jotain lehteä, mutta lisäksi työ itsessään toimi niin, että huoneen etuosassa oli pari pahvilaatikkoa täynnä epämääräistä silppua, sivuja puhelinluettelosta yms. Niitä laatikoita sitten tongittiin läpi ja etsittiin epätoivoisesti numeroita, joihin ei vielä oltu soitettu. Olisi tehnyt hommasta huomattavasti siedettävämpää jos olisi ollut ihan vaikka vaan lista numeroista, joihin soittaa, mutta se silppulaatikon tonkiminen oli ihan uskomatonta kuraa. 

 

Kestin muistaakseni alle viikon ennen kuin sanouduin irti, työnantaja halusi tietää miksi. Valehtelin saaneeni duunin muualta kun en kehdannut sanoa, että eihän tätä voi kukaan täysijärkinen tehdä. Uudestaan en samaan lafkaan menisi mistään hinnasta.

Olin eräässä ekokaupassa melkein vuoden. Järkyttävä narsistipomo sai kaikki työntekijät varpailleen äkkipikaisella, ennalta-arvaamattomalla ja kohtuuttomalla käytöksellään. Harva kesti siellä paikassa yli vuotta. Kauppa on olevinaan niin zen ja humanitaarisia arvoja tukeva (toki tietty myös bisnes), mutta työntekijöitä kohdellaan kuin pahinta saastaa ilman oikeutta taukoihin tai vapaa-aikaan suunnilleen.

Opintojen ohella tein osa-aikaduunia ruokapaikassa. Taustalla yritys, jolla oli muitakin (saman ketjun) paikkoja. Ihan kivaa duunia muuten, mutta taustalla näkyi iso velka, jonka paikan yrittäjä oli ottanut saadakseen paikan menestymään. Hänelle olisi pitänyt opettaa, että työntekijät ovat se tärkein voimavara ja se loputon huutaminen ei todellakaan palvele sitä tarkoitusta. Ruokapaikka oli ns. ketjun "lippulaiva", kaikki muut yksiköt (jotka tämä yritys omisti) tekivät tappiota. Reilut kaksi vuotta siellä tuli silti oltua. Lopulta kuulin, että menee vieläkin huonommin ja tekivät konkan reilu vuosi lähtöni jälkeen. Tunsin suurta vahingoniloa, kun muistan sen p*rkeleen akan huutamassa naama punaisena. Samanlaisia kusipäitä on ollut muissakin (saman ketjun) paikoissa ja nimen omaan yrittäjinä. Vaatia saa, mutta kannattaa olla enemmän se "Peoples Person". 

Siwa, jossa oli harvinaisen syöpäinen ilmapiiri. Viihdyin paremmin jopa siivoojana ja puhelinmyyjänä, koska työkaverit olivat asiallisia ja kivoja.

Vierailija kirjoitti:

Kauppa. Alassa oli omat hyvät puolensa, mutta kammottavat, vittumaiset, luonnehäiriöiset työkaverit, huono johtaminen, työpaikkakiusaaminen, ilkeät asiakkaat, kiire, yksitoikkoiset ja aivottomat työtehtävät, osa-aikaisena tehty vuorotyö (brutto jatkuvasti alle 1400e/kk, silti piti kaikki vapaa-aika olla valmis uhraamaan työlle) jne vievät niistä ylivoimaisen voiton. Never again! 3 myymälää kokeilin ja kaikissa samat ongelmat.

Höh. Mulle sattui sitten ilm.mukava kauppa työpaikaksi. Sopivan pieni, vaikka kuuluikin ketjuun. Sain tehdä kaikkea. Eniten pidin tavaran hyllyttämisestä. Sain nauttia myös luontaiseduista, eli vein kotiin päiväystuotteita, omalla riskillä tosin. Inventaariossa juotiin porukalla vanhentuneita oluita. Kaupassa oli kyllä yks mulkero töissä, mutta eihän sitä joutunu kovin usein samoihin vuoroihin. Kauppa oli kyllä varmaan asiakkaiden mielestä sekava jne., hintoja puuttui usein. Keksin sitten sopivia hintoja päästäni kassalla. Oli kyllä rentoa :)

Sosiaalitoimisto, toimeentulotukiluukulla. Olin ensin puolen vuoden työllistämistuella ja ajattelin, että kun tästä pääsen niin ikinä en takaisin tule. Soittivat parin viikon päästä, että tulisitko tuuraamaan pariksi kuukaudeksi, no en voinut kieltäytyä ja olin vielä vuoden...

Onneksi sain nykyisen työpaikkani ja enää ei tarvitse mennä. Oli ihan paskin paikka, vieläkin puistattaa vaikka tästä on jo 15 vuotta aikaa.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 02:03"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 00:44"]Nykyinen oululainen työpaikkani, yksityinen siivousfirma jossa minun on pakko olla koska muualta en ole töitä saanut. Työnantaja ei anna pitää taukoja pitkinäkään päivinä vaan ainoa hetki syödä ruokaa on kun ajamme kerran päivässä vähän pidemmälle n. kymmenessä minuutissa. Jatkuvasti menee hermot niskassa hengittämiseen ja stressaamiseen... Muutama kuukausi sitten sairastuin norovirukseen, paskaa ja oksennusta tuli niin paljon etten välillä tiennyt kummasta päästä mitäkin tuli ja tämä tapahtui siis työpäivän lopussa, puoli tuntia ennen. Pomo näki että menin oksentamaan ja ripuloimaan asiakkaan vessaan mutta hänen päähuolenaan oli että ehdinkö minä nyt ajoissa imuroida sen talon loppuun. Ehdinhän minä vaikka siinä sivussa yrjösinkin, olo oli kyllä kamala. Illalla sama juttu jatkui ja päädyin lopulta ambulanssilla tippoihin, kun kotona yhtäkkiä olin alkanut kouristella ja tajuni lähti. Olin tipoissa kaksi päivää ja oksentaminen loppui siihen kun yöllä sappinesteenikin loppui eli ei ollut enää mitään mikä tulisi ylös. Sen sijaan kuume nousi 40:een yön ajaksi. Lääkäri sanoi (tiistaina) että en saisi mennä vielä töihin mutta pyysin jättämään perjantain ilman sairaslomaa koska pomoni oli pyytänyt että tulisin töihin vaikka vähän oksettaisikin, sitä paitsi tarvitsin rahaa enkä saa sairaspäivärahaa. Pomolle sanoin että en pääse töihin ennen perjantaita ja hän sanoi siihen että "etkö nyt kuitenkin voisi tulla jo torstaina, kun muuten joudun siivoamaan ne viisi taloa yksin :)" Olin ihan hämilläni tuosta ja vastasin että en ole kyllä kunnossa välttämättä perjantaihin mennessäkään eli en pysty tulemaan torstaina töihin. Tänään sitten kerroin että olen neljättä päivää juonut ainoastaan nesteitä eikä ruoka mene alas, kävely on huteraa ja voimia ei ole. Kuvittelin että hän siitä tajuaisi että en ole vielä työkykyinen mutta vastaus oli "Ok, tuu töihin 7.30 niin mennään ekaan taloon, päästään jo neljän maissa : )" Voi paska. Ellen tarvitsisi näin kipeästi rahaa, olisin lähtenyt tuosta paikasta jo aikoja sitten lätkimään. Pahinta tässä jopissa on tuo tauttomuus ja kiireisyys, mutta monet muutkin asiat ovat aika karseita, mm. nämä:

- Selkä ja niska ovat aina kipeitä (raskaiden tavaroiden nostelu)

- Palkka on huono, 8 € tunnilta

- Työajat ovat epäinhimilliset ja vaihtelevat pitkin viikkoa, varoitusaika on n. päivä

Teen aivan liikaa töitä liian pienen palkan edestä. Työhöni kuuluu siivota päivässä n. 4-6 asuntoa ja jokaisessa tehdään nämä: imurointi nurkkia ja reunoja myöten (sellaisistakin paikoista joista tavallisesti ihminen ei tule ikinä edes ajatelleeksi) mattojen piiskaus, kaappien ja tasojen pyyhintä, peilien putsaus, keittiön, kylppäreiden ja muiden huoneiden täysraivaus lavuaareineen, mikroineen, telkkareineen, vessoineen, petien petaamisineen ja tuuletusikkunoineen, moppaus, metalliosien kiillotus ja ovien sekä kylppärin seinien kostealla rätillä pyyhkiminen. Siirrämme tuolit, pöydät, kaapit (joita saa siirreltyä) hyllyt, verhot, jakkarat, senkit, sohvat ja sängyt paikaltaan, lopussa kun lattiat on mopattu, siirrämme ne takaisin. Meitä on siis kaksi tekemässä.

Puhumaan ei tuossa työn teossa ehdi lainkaan, sillä keskittyminen menee. Voitte siis uskoa että kiire on todella rasittava, homman teko on kirjaimellisesti minuuttipeliä. Vihaan tuota työtä mutta työtönkään en halua olla. Rukoilen että saisin jostain parempaa työtä.

 

 

Heippa. Tuo on laitonta, mitä työnantajasi teki.

Tiedän sen, mutta mitäpä asialle voin tehdä? Jos huomautan asiasta, saan joko potkut hänen vedotessa johonkin toiseen, epäolennaiseen asiaan tai sitten hän alkaa antaa vähemmän töitä väliemme viilentyessä entisestään. Tarvitsen rahaa ja siksi otan kaiken paskan vastaan niin kauan kunnes löydän jostain kunnon työpaikan.

Minusta kyllä kuulostaa siltä, että sinä olet tässä asiassa etulyöntiasemassa eikä hän, kun niin kovin ruikuttaa sairasta töihin.

"etkö nyt kuitenkin voisi tulla jo torstaina, kun muuten joudun siivoamaan ne viisi taloa yksin".

kaupan kassa. Ei tarvii sanoa enempää.. 

Mainosten jako. Jaksoin hommaa vuoden :D oli tuolloin ainoa työ mitä tarjolla oli ja haalin kaikki mahdolliset vapaat piirit itselleni, niin parhaimmillaan kuukausipalkka oli yli tonnin.

Kilometrikorvaukset olivat kuraa. Aluksi oli jopa että sain km-korvausta toiselle paikkakunnalle ja takaisin, mutta kahden kuukauden jälkeen se lopetettiin ja sain korvausta ekasta laatikolle vikaan laatikkoon. Onneksi tämä oli loppupuolella ja löysin uuden työn ja ei tarvinu montaa kuukautta "ilmaseks" ajella 70km suunta. No ne meni verotukseen että sain jotain korvausta.

Olin ja olen edelleen liian kiltti ihminen että suostuin ylimääräisiä päiviäkin jakelemaan, jostain sitä rahaa oli saatava nääs. Nyt mua välillä kauhistuttaa kuinka pulassa ne siellä on, kun olin ilmeisesti ainoa joka veti päivässä 8-9 piiriä kerralla :D

Mitä positiivista tästä työstä oli? No se, että lauhdutin melkein 20kiloa :D kaikki ne hissittömät talot ja kerrostaloalueet jossa auto yhdessä paikassa parkissa ja hiki päässä kantolaukut ja syli täynnä mainoksia ravaat rapusta rappuun. Opetti kärsivällisyyttä kun summeritalot eivät avanneet ovia, sitkeyttä kun kantelet painavaa kassia molemmilla olkapäillä sekä kasvatti kuntoa.

Nyt onneksi leipätehtaalla töissä, ylityökorvaus on sekä iltalisät ja mahtavat työtoverit. Ja onneksi yksi pomoista todella hauska ja ymmärtäväinen heppu.

Elegia day spa Helsingissä. Hyi vittu. Kestin ehkä noin vuoden, kunnes sain oikeita töitä. Menisin takaisin, jos mulle maksettaisi siitä vaikkapa 10 000 euroa kuukaudessa.

Kotipalvelu/siivous yritys Oulussa,hyi saakeli!

0-sopimukset ,palkka tuli milloin sattuu,varalla olo ajasta ei maksettu vaan käskettiin poistaa koko varallaolo jos keikka tuli,työajat sai tietää pahimmillaan samana aamuna,jos työauto hajosi niin omin kustannuksin piti asiakkaalta tulla toimistolle/kotiin,lähiesimies lupaili pomon selän takana ummet ja lammet joista oli autuaan tietämätön jos pomo sai tietää,matkat otettiin asiakkaan ajasta,asiakkaan asiat puitiin wa:ssa ,kunnollisesta perehdytyksestä sai vaan haaveilla ym ym

Istuin lidlin kassalla 2008 kesän. Oli kyllä paskaa hommaa. Siinä apulaisvuoropäälliköllä oli sutinaa yhden työntekijän kanssa niin tämä tauotti sitä likkaa jatkuvasti varastolle hengailemaan tai tupakalle istumaan. Parhaana päivänä istuin 8 tuntia kassalla melkein putkeen. Jotkut ehkä tykkää mutta minä en. Onneksi nyt on koulut käyty ja saa tehdä työtä josta oikeasti nauttii.

Vierailija kirjoitti:

Kokoonpanija. Otetaan osa x, ruuvataan osaan y. Toista. Jatka samaa koko päivän.

Tämä. 

Olin muutaman kesän ja joskus kiirepaikkaajana ja sairausloman sijaisena metallialan tehtaassa kokoonpanijana. Onneksi sentään sellaisessa pisteessä, jossa oli useampi ruuvi väännettävänä ja joskus sai kuumaliimallakin jotain liimata johonkin. Jee. Työ oli nuoren näkökulmasta hyvin palkattua, mutta kamalaa. Yksitoikkoista ja tylsää, mitään aivokapasiteettiä ei tarvittu. Tehdas oli pimeä ja likainen, ja iso osa työkavereista jotenkin osaansa tyytyneitä ja näköalattomia aikuisia, joiden kanssa ei voinut keskustellakaan oikein mistään. Yhtenä talvena olo kävi niin alakuloiseksi, että sain siitä kimmokkeen lukea pääsykokeisiin ja onneksi pääsin sitten opiskelemaan. Tehdastyöhön en mielelläni palaisi, mutta jos olisi pakko, niin saahan siitä palkkaa.

Toinen työ, mihin en haluaisi edes palata, on lentokentän turvatarkastus. Siihen aikaan homman hoiti vartiointifirma ja palkkakin oli ok jos jaksoi vain tehdä töitä. Työ itsessään oli aika yksitoikkoista, mutta toista samanlaista päivää ei kyllä tullut - kiitos matkustajien (kiitos hyvällä ja pahalla). Mutta syy miksi en enää palaisi tuohon on työvuorot ja työkaverit. 80% työmoraali oli hukassa ja oman työn arvostus nollassa. Eihän tämä siellä metallitehtaassa niin kai haittaa, mutta lentoliikenteessä... Lähdin, koska en kestänyt sitä idiotismia. Sain sitten opintojen loppu ajaksi oman alan töitä, onneksi. 

Eräs yksityisen yrittäjän ravintola Helsingin keskustassa. Työkaverit oli perseestä, ravintolapäällikkö oli nuori ja ensimmäistä kertaa päällikön virassa, ei osannut antaa hyvää palautetta ollenkaan vaan haukkui aina lyttyyn. Kyyläsi työntekijöitä ja erityisesti minua valvontakameroista. Asiakaskunta koostui lähinnä paskantärkeistä nirppanokista. Ylitöistä ei saanut palkkaa, koska "minkäs sille mahtaa että oot niin hidas etkä saa asioita tehtyä nopeammin". Muistutti mua aina siitä että olen arvoasteikolla alimpana kaikista tarjoilijoista (no ei kai, olin nuorin työntekijä ja valmistunut koulusta pari kuukautta ennenkuin aloitin).

Itkin lähes joka ilta päästyäni kotiin, ja öisin en saanut nukuttua kun ahdisti niin paljon. Ja jos onnistuin nukahtamaan, saatoin herätä keskellä yötä paniikissa että olenko myöhässä töistä.

Jaksoin 4 kuukautta, lopetin kun koeaika loppui. En menisi takaisin mistään hinnasta, henkinen terveys oli niin vaakalaudalla.

Jos jotain hyvää tuosta puljusta pitää sanoa, niin se että palkka oli minulle tarpeeksi hyvä ja maksettiin aina ajallaan.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 00:44"]Nykyinen oululainen työpaikkani, yksityinen siivousfirma jossa minun on pakko olla koska muualta en ole töitä saanut. Työnantaja ei anna pitää taukoja pitkinäkään päivinä vaan ainoa hetki syödä ruokaa on kun ajamme kerran päivässä vähän pidemmälle n. kymmenessä minuutissa. Jatkuvasti menee hermot niskassa hengittämiseen ja stressaamiseen... Muutama kuukausi sitten sairastuin norovirukseen, paskaa ja oksennusta tuli niin paljon etten välillä tiennyt kummasta päästä mitäkin tuli ja tämä tapahtui siis työpäivän lopussa, puoli tuntia ennen. Pomo näki että menin oksentamaan ja ripuloimaan asiakkaan vessaan mutta hänen päähuolenaan oli että ehdinkö minä nyt ajoissa imuroida sen talon loppuun. Ehdinhän minä vaikka siinä sivussa yrjösinkin, olo oli kyllä kamala. Illalla sama juttu jatkui ja päädyin lopulta ambulanssilla tippoihin, kun kotona yhtäkkiä olin alkanut kouristella ja tajuni lähti. Olin tipoissa kaksi päivää ja oksentaminen loppui siihen kun yöllä sappinesteenikin loppui eli ei ollut enää mitään mikä tulisi ylös. Sen sijaan kuume nousi 40:een yön ajaksi. Lääkäri sanoi (tiistaina) että en saisi mennä vielä töihin mutta pyysin jättämään perjantain ilman sairaslomaa koska pomoni oli pyytänyt että tulisin töihin vaikka vähän oksettaisikin, sitä paitsi tarvitsin rahaa enkä saa sairaspäivärahaa. Pomolle sanoin että en pääse töihin ennen perjantaita ja hän sanoi siihen että "etkö nyt kuitenkin voisi tulla jo torstaina, kun muuten joudun siivoamaan ne viisi taloa yksin :)" Olin ihan hämilläni tuosta ja vastasin että en ole kyllä kunnossa välttämättä perjantaihin mennessäkään eli en pysty tulemaan torstaina töihin. Tänään sitten kerroin että olen neljättä päivää juonut ainoastaan nesteitä eikä ruoka mene alas, kävely on huteraa ja voimia ei ole. Kuvittelin että hän siitä tajuaisi että en ole vielä työkykyinen mutta vastaus oli "Ok, tuu töihin 7.30 niin mennään ekaan taloon, päästään jo neljän maissa : )" Voi paska. Ellen tarvitsisi näin kipeästi rahaa, olisin lähtenyt tuosta paikasta jo aikoja sitten lätkimään. Pahinta tässä jopissa on tuo tauttomuus ja kiireisyys, mutta monet muutkin asiat ovat aika karseita, mm. nämä:

- Selkä ja niska ovat aina kipeitä (raskaiden tavaroiden nostelu)

- Palkka on huono, 8 € tunnilta

- Työajat ovat epäinhimilliset ja vaihtelevat pitkin viikkoa, varoitusaika on n. päivä

Teen aivan liikaa töitä liian pienen palkan edestä. Työhöni kuuluu siivota päivässä n. 4-6 asuntoa ja jokaisessa tehdään nämä: imurointi nurkkia ja reunoja myöten (sellaisistakin paikoista joista tavallisesti ihminen ei tule ikinä edes ajatelleeksi) mattojen piiskaus, kaappien ja tasojen pyyhintä, peilien putsaus, keittiön, kylppäreiden ja muiden huoneiden täysraivaus lavuaareineen, mikroineen, telkkareineen, vessoineen, petien petaamisineen ja tuuletusikkunoineen, moppaus, metalliosien kiillotus ja ovien sekä kylppärin seinien kostealla rätillä pyyhkiminen. Siirrämme tuolit, pöydät, kaapit (joita saa siirreltyä) hyllyt, verhot, jakkarat, senkit, sohvat ja sängyt paikaltaan, lopussa kun lattiat on mopattu, siirrämme ne takaisin. Meitä on siis kaksi tekemässä.

Puhumaan ei tuossa työn teossa ehdi lainkaan, sillä keskittyminen menee. Voitte siis uskoa että kiire on todella rasittava, homman teko on kirjaimellisesti minuuttipeliä. Vihaan tuota työtä mutta työtönkään en halua olla. Rukoilen että saisin jostain parempaa työtä.

 

 

Anteeksi mutta jos oot siivoojana niin et saisi norovirustartunnassa siivota! Typerä pomo monella tapaa, sähän vain levität sitä pöpöä ympäriinsä ja noro voi olla vaarallinen tietyille ryhmille. Ootko vielä koeajalla? Aika alhainen palkka ja muutenkin kuulostaa paskalta. Todellakin kannattaa liittyä liittoon!! Olen ollut siivoojana ennen ja nyt tyytyväinen työhön hoitajana. Siivooja on hyvä väliaikaistyö jos löydät reilun työnantajan... tämä siis mun kokemus

Eräässä entisessä kumisaapas firmassa kaapelia tekemässä. Esimies muisti kertoa lähes jokaisen työvuoron aikana, että tätä homma voisi oikeastaan tehdä keskiverto apina. Työpiste oli metalista tehdyllä tasolla 2. kerroksessa, ja koneen tärinä värisytti koko satojen neliöiden tasoa. Paksu pohjaisilla lenkkareilla sitä pystyi hieman vaimentamaan, mutta muuten teki elämästä inhottavaa. Liksa oli vuorolisien avulla ihan kohtuullinen.

Hese. 7-8h työvuoroista piti selvitä yhdellä lyhyellä ruokatauolla. Etenkin kesäisin kun kuuma ja hirvee kiire niin ihan helvettiä, tosi usein liian vähän henkilökuntaa töissä ja asiakkaat kärttyisiä. Onneks työporukka oli ihan mukava, muuten olisin varmaan ottanut loparit huomattavasti nopeammin.

Kääntäjänä. Ei mulla muuta. .. tai onpas.

Tallityöntekijänä, nimen omaan (hevosen)paskaduunissa kaikin puolin parempaa. Freelance-kääntäjänä on about yhtä paskat oltavat kuin f-toimittajalla.

Oon ollu lukioikäisenä hamppariravintolassakin,  ikään, koulutustasoon ihan ok palkka verrattuna akat. koulutettuun kääntäjään.  Voi, miksei SKTL ja KAJ seuraa vauvaa

En tykännyt olla Oulun Antellissa (ei ruokapuoli).

Vierailija kirjoitti:

En tykännyt olla Oulun Antellissa (ei ruokapuoli).

Siis kahvilassa? Miksi?