Voiko tällainen lapsi olla todellinen?

Erittäin hyvin kehittyneiden lasten vanhempana vastaan:

- Lapsi on kuulemma motorisesti erinomainen. Kannatteli päätään kolmen päivän ikäisenä, kääntyi mahalleen kymmenviikkoisena, nousi istumaan viiden kuukauden ikäisenä, konttasi ja seisoi tuen kanssa puolivuotiaana ja oppi kävelemään kahdeksankuisena. Nykyisin kuulemma kiipeilee jo isojen kiipeilytelineissä ja skeittaa sisällä. 

Skeittailu epäilyttää, ainakin siinä merkityksessä mitä me sitä ajattelemme. Ei mitenkään mahdotonta, että 8-kuinen kävelee. Siinä oli ollut äidillä säpinää, kun lapsella oli kyllä vauhtia ollut, mutta ei paljonkaan järkeä!

 - Lapsi sanoi ensimmäisen sanansa seitsemänkuisena ja nykyisin puhuu jo kahden sanan lauseilla

Oma lapseni puhui 3 sanan lauseita noin 1,5-vuotiaana. Mutta ei kävellyt alle vuoden ikäisenä. Yleensä liikunnallisesti ja kielellisesti varhain kehittyvät ovat eri lapsia. Sanonnan mukaan "kieli jää jalan alle".

 - Lapsi ei nuku enää päiväunia, ei käytä vaippaa päivällä eikä yöllä, ei tuttia,  syö itse, juo tavallisesta mukista ja nukkuu tavallisessa sängyssä pinnasängyn sijaan. 

Päiväunien nukkumattomuus tuossa iässä ei ole kovin erinomainen asia. Tilanne on kamala, jos joutuu päiväkotiin ja siellä pakkonukutettavaksi. Aika moni lapsi nukkuu tuossa iässä tavallisessa sängyssä, kun voi kiivetä pinnasängystä kuperkeikan lattialle. Ei kaikki lapset syö tuttia, ja kyllä vuoden ikäinen voi tavallisesta mukista juoda.

Vaipan käyttämättömyys kertoo enemmän vanhemman jatkuvasta vahtimisesta kuin varsinaisesti lapsen kehityksestä. Tyttölapsesta kyllä uskoisin, minunkin lapseni olisi pysynyt tuossa iässä kuivana ilman vaippaa, satunnaisia vahinkoja lukuunottamatta jos olisin ehtinyt vahtia.

Tässä välissä piti palata tarkistamaan, minkä ikäisestä "ihmelapsesta" onkaan kyse. En pidä mahdottomana, mutta melkoista sattumaa jos sama lapsi on kaikissa taidoissa noin varhaan kehittyvä. Tai sitten äiti ei muuta teekään kuin "kehittää" lastaan. Isästä ei ollut mainintaa, ei taida paljon osallistua?

[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 19:24"]Kaveri kehuskelee koko ajan kummilapsellaan, joka on saman kuukauden nuorempi kuin minun 1v5kk vanha lapseni. Jutut ovat sellaisia, että minun alkaa olla todella vaikea uskoa tällaista lasta olevan olemassakaan.

- Lapsi on kuulemma motorisesti erinomainen. Kannatteli päätään kolmen päivän ikäisenä, kääntyi mahalleen kymmenviikkoisena, nousi istumaan viiden kuukauden ikäisenä, konttasi ja seisoi tuen kanssa puolivuotiaana ja oppi kävelemään kahdeksankuisena. Nykyisin kuulemma kiipeilee jo isojen kiipeilytelineissä ja skeittaa sisällä. 

- Lapsi sanoi ensimmäisen sanansa seitsemänkuisena ja nykyisin puhuu jo kahden sanan lauseilla

- Lapsi ei nuku enää päiväunia, ei käytä vaippaa päivällä eikä yöllä, ei tuttia,  syö itse, juo tavallisesta mukista ja nukkuu tavallisessa sängyssä pinnasängyn sijaan. 

Juuri tänään kävin tämän kaverin kanssa kahvilla, ja kuulin viimeisimmän kerran tämän kaiken. Ymmärrän, että vielä lapseton kaveri haluaa sanoa jotain omia kokemuksista, kun puhun lapsestani. Kuitenkin musta on alkanut tuntua, että tämä kaveri valehtelee tai liiottelee todella pahasti näitä juttuja. Varsinkin, kun se samaan hengenvetoon selittää, kuinka kummilapsen äiti jaksaa käydä kuusi kertaa viikossa lenkillä tai salilla ja sillä näkyy päkki. Huoh.

joten kertokaa arvon ihmiset, voiko tollaista lasta olla olemassa? Vai onko kaverini valehtelija/liiottelija? 
[/quote]

Ihan niin kuin meiän tyttö. Paitsi, että se myös nykyisin harjottelee hyvällä menestyksellä pukemista ja riisumista. Eli ihan hyvin voi puhua totta. Ja jäin kyllä vähänmiettimään, että kuka meidän tytön kummeista tällaista kehuskelua voisi harrastaa.

.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 20:45"]Mun lapsi nosti päätä ekan kerran jo synnärillä. Ja tämän huomion teki lapsen isä ja mummo, itse en tajunnut kiinnittää asiaan huomiota.

Oppi 10-kuisena syömään itse, en ole tuon jälkeen syöttänyt. Vaippa jöi pois 1v9kk iässä.

Oppi oikean kynäotteen vuoden ikäisenä.

Toisaalta lapseni oppi konttaamaan vasta 8-juisena.
[/quote]

[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 20:59"]

Minusta ihana kummi, kun on ylpeä kummilapsesta ja jaksaa siitä kertoa ja selvästi tietääkin jotain. En itse ole ollut noin osallistuva kummi eivätkä lapseni kummitkaan. Sitä en osaa sanoa, voiko olla niin varhain kaikessa kehittynyt lapsi.

[/quote]

samaa mieltä. Ihanaa, että kummi puhuu lapsestaan vähän kuin omastaan. :)

Voi olla. Meillä esikoinen kehittyi samaa tahtia. Oli jäntevä vauva. Kannatteli päätä jo synnärillä. Konttasi 6kk, nousi tukea vasten 7kk ja käveli päälle 8kk. Oppi myös puhumaan nopeasti (ollaan kaksikielinen perhe).

Nokkamukia ei käytetty koskaan. Kiinteitä aloitellessa 6kk iässä opetettiin suoraan mukista. Samaten pottavaihe jätettiin välistä, opetettiin suoraan pöntössä. Tämän oppi tasan 2v. Pinnasänkyäkään ei käytetty. 

Nyt 3 vuotiaana ei eroa muista samanikäisistä mitenkään. Kuopus on toista maata. Rauhallinen ja harkitseva vauva. On nyt 7kk ja vähän tapailee konttausasentoa. Vauvat on niin erilaisia. Ei kannata vertailla.

Minulla oli tuollainen. Ainoana erona, että nukkui tuossa iässä vielä kahdet päikkärit ja kävelemään lähtiessään oli 9kk.  Neuvolan mielestä tuo suuri unentarve johtui juuri tuosta aikaisesta kehityksestä. Koska touhusi paljon niin vastaavasti sitten tarvitsi enemmän unta kuin rauhallisemmat kaverinsa.

Mulle tuli mieleen, että tää kaveri piikittelee sua ap. Olisko mahollista et sä puhut, jauhat ja vahingossa kerskuilet omalla lapsellas niin paljon, et tää lapseton ystävä tuntee olonsa vaivaantuneeksi ja vittuilee sulle odottaen, koska sä huomaat?

Ehkä hän ei vaan jaksaisi enää puhua pelkästään lapsista? Tapaatteko koskaan siten, että lapsesi ei ole mukana?

Meidän pikkuinen kääntyi heti kaksi kertaa synnyttyään. Siinä oli kätilölläkin ihmettelemistä. Unohtui kyllä sitten muutamaksi kuukaudeksi.

Yksi lapsista oli taas öisin kuiva jo aika pienestä, reilun vuoden kieppeillä. Ja on edelleenkin hyvin siisti :)

Ihanaahan se vain on jos lapsen uskotaan olevan erinomainen. Ja varsinkin kummilapsen.

Harvinaista, mutta mahdollista nuo on kaikki melkein helpompia jos on pienempi, itse olen ollut aina pitkä ( kuten myös lapset ) joten esimerkiksi käveleminen ovat kaikki oppineet 1v6kk ikäisenä

No kyllä meidän tyttö oli tollanen tossa iässä joten todellakin on mahdollista eikä kaverisi valehtele.

Joillain vaan on kauhea tarve pistää aina paremmaksi jos joku kertoo jotain ja välillä reippaasti liioitellen. En nyt sano ettei tuo voisi tottakin olla, mutta kuitenkin sellaisia ihmisiä on. Esim. jos kertoo, että mulla on ollut aivokalvontulehdus, niin toinen siihen että joo mullapa on ollut aivosyöpä! Jne.

Mun 14 kk ikäinen sanoo kaksi sanaa, käyttää vaippaa, nukkuu pitkät päikkärit, ahtaa ruokaa suuhunsa sormin, hulauttaa mukista juomat rinnuksilleen ja on mustelmilla jatkuvasti, kun yrittää epäonnisesti liian vaativia temppuja...eikä edes skeittaa.

Mutta poika tanssii kuin salsamestari! Tai joka tapauksessa paremmin kuin 95% suomalaisista miehistä lauantai-iltana ravintolan tanssilattialla. :D

[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 20:13"]

Isosisaruksilla on myös jonkin verran merkitystä, jos lapset touhuavat paljon yhdessä niin pienempi motivoituu eri tavalla yrittämään kaikkea perässä mitä isotkin.

[/quote]

Niinpä. Minäkin opin lukemaan 3-vuotiaana, en varmaan omaa fiksuuttani vaan koska ekaluokkalaista isoveljeäni treenattiin silloin aiheesta ja minä roikuin mukana :) Ja monessa muussakin yritin aina veljeä matkia joten kai sitä oppi sitä kautta vaikka mitä, vauvasta alkaen.

Minä olin niin tyhmä, että en ymmärtänyt lapsen sanovan parin kolmen sanan viritelmiä, kun lapsi oli puolitoistavuotias. Pidin sitä vain mölinänä. Kummitätinsä sitten mulle alkoi tulkata ja peijakas, puhuihan se kuin Ruuneperi. Epäilen, että monelle muulle käy samalla tavoin ja itse asiassa lapset ovat kielellisesti kehittyneempiä kuin vanhemmat edes ymmärtävät. En vaan tajunnut, että kielessä j korvautui t:llä - ta ta - ja ja - ,joskus myös h:lla - huna - juna, tai esimerkiksi l jäi sanan alusta pois - intu, intu olikin siis lintu. 

[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 19:32"]

Siis vauva on 1v.4kk eikä käytä vaippaa edea yöllä?! En usko. Ellei sit vanhemmat ole luomuhippejä, joita pienet pissavahingot ei hetkauta.

[/quote]Kyllä meillä oli lapsi joka oppi omia aikojaan( matki isompaa sisarusta) kuivaksi vuoden vanhana. 1-vuotis neuvolassa oltiin jo ilman vaippoja. Eikä käyttänyt niitä yölläkään. Yhtään kertaa en muista sängyn kastuneen. Potalle oppi itsekseen. En ehtinyt edes alkaa opettamaan kun ei tullut mieleenkään,että noin pieni osaisi. Esikoinen piti päätään pystyssä heti ja otti jaloilleen 5kk vanhana. Piti kysyä neuvolassakin saako niin pientä seisottaa, mutta kuulema sai kun kerran itse jaloilleen otti. Kävelemään oppi 9kk ikäisenä.

Mä olen kuulemma ollut täysin kuiva jo pian 1-v täytettyäni. Reippaasti alle 2-vuotiaana olen puhunut pitkiä lauseita. Mutta olen ollut motorisesti tosi hidas. 

.

Pitää kommentoida, että meidän molemmat lapset kannattelivat päätään jo laitoksella. Pää tönössä möllöttivät kun mahallaan piti. Väkeviä poikia tosin aina :)

[quote author="Vierailija" time="30.12.2014 klo 19:58"]

Ei helvetti! Ensimmäistä kertaa ikinä tunnistan av:n puheenaiheen! Tai ainakin kuvaukseen sopivan.

Lapsen kehitys ja äidin Liikuntarytmi täsmäävät. Minun (lähisukuun kuuluva) tuntemani tapaus mätsää. Lapsi tosin ei kannatellut päätään kolmen päivän ikäisenä, vaan yritti sitä ja onnistui pieniä hetkiä kerrallaan, ei siis mitään jatkuvaa kannattelua. Muuten aika tarkalleen sukulaislapsen  ja äitinsä kuvaus.

[/quote]

Kyllä minä olen luullut että kaikki vauvat osaa syntymästään vähän nostaa päätään, eli jos laittaa mahalleen makuuasentoon naama tyynyyn, niin tajuavat nostaa päätä että saavat henkeä, ja kääntävät pään sivulle?