Lue keskustelun säännöt.
Oliko vielä 90-luvulla jotain talouskouluja?
24.10.2021 |
Siis semmosia jonne lähetettiin naisia oppimaan kodinhoitotaitoja? Eivät edes valmistaneet mihinkään ammattiin?
Kommentit (70)
Ei noihin talouskouluihin yleensä ketään lähetetty, vaan ainakin 1980-luvulla talouskoulua pidettiin järkevänä paikkana käyttää välivuosi ylioppilastytölle, joka ei päässyt heti opiskelemaan haluamaansa paikkaan. Syyslukukauden saattoi opetella talouskoulussa käytännön taitoja, joista on joka tapauksessa hyötyä elämässä, ja kevään sitten lukea yliopiston pääsykokeisiin. Ja aivan yleisesti nuoret itse ajattelivat näin.
Puhun nyt tytöistä, koska poikia noissa oli todella vähän.
Sen ajan ylioppilaana olisin saattanut itsekin hakea talouskouluun, jos en olisi ollut täysin varma siitä, että vaikka en olisikaan päässyt haluamalleni linjalle TKK:lle, niin olisin joka tapauksessa päässyt yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen sentään oli naiset kodinhoitajia kun oli 6-16 lasta päälle naapurin hoitolapset . Naiset piti pyykkipäivän kerran viikossa ja ruoka aika oli kello tasan silloin ja lakanan vaihtopäivä ja saunapäivä sekä säilöntä aika ja siivouspäivä . Lapset oli kellon tarkkuudella kotitöissä mukana lattiat pestiin lapsityö voimalla . Sitten kun naiset joutui töihin lapset päiväkoteihin alkoi taas naisten koulutus päiväkoteihin .....tehtaisiin . Lasten kotityöt on nykyään päiväkoti . Valmisruoka . Ennen äidit teki ruuan. Maatalossa saattoi asua koko suku puoli sataa ihmistä teki töitä siellä. Nyt asutaan yksiössä yksinhuoltajana ....
Pääsin yläasteelta 1997 ja muakin oltiin "laittamassa" talouskouluun eli emäntäkouluun. Perusteltiin sillä, että oppii arjen pyörityksessä tarvittavia taitoja.
Nyt jälkeenpäin voi jo myöntää, että ehkä olisikin ollut hyödyllistä käydä tuollainen koulu, mutta siihen ikään ja aikaan talouskoulu tuntui äärimmäisen nololta. Sitä paitsi kaikki kaverit meni heti yläasteen jälkeen lukioon, jonne itsekin halusin. Lukion jälkeen kävin oikiksen ja sillä uralla olen edelleen. Lisäksi hoidan kotia ja lapsia ihan menestyksekkäästi, vaikkei siihen hommaan koulutusta olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, mutta ei pelkästään naisille. Menin sellaiseen 1999 muutettuani uudelle paikkakunnalle, kesto 5 (vai 6?) kk luettiin hyväksi ammattiopinnoissa. Paljon oli juuri peruskoulusta päässeitä opettelemassa itsenäisen elämän perustaitoja. Taisi olla vähän sellainen "ei muualle päässyt" -koulutus.
En tiedä vieläkö 90-luvulla oli, mutta 80-luvulla oli yo-linjojakin. Aika moni joka ei saanut töitä välivuodeksi eikä opiskelupaikkaa, kävi sen. Ei se työn saanti kouluttamattomalle ollut itsestään selvyys silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Yritin vain sano eräälle joka kirjoitti setänsä opiskelleen puusepäksi että puusepän taidoilla ei voi koodata tietokoneella.
Ja miksi puusepän pitäisi osata koodata tietokoneella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli. Kaveri kävi sellaisen kun ei lukion jälkeen tiennyt mitä tekisi. Kesti puoli vuotta.
Elämä on tätä kirjoitti:
Ennen sentään oli naiset kodinhoitajia kun oli 6-16 lasta päälle naapurin hoitolapset . Naiset piti pyykkipäivän kerran viikossa ja ruoka aika oli kello tasan silloin ja lakanan vaihtopäivä ja saunapäivä sekä säilöntä aika ja siivouspäivä . Lapset oli kellon tarkkuudella kotitöissä mukana lattiat pestiin lapsityö voimalla . Sitten kun naiset joutui töihin lapset päiväkoteihin alkoi taas naisten koulutus päiväkoteihin .....tehtaisiin . Lasten kotityöt on nykyään päiväkoti . Valmisruoka . Ennen äidit teki ruuan. Maatalossa saattoi asua koko suku puoli sataa ihmistä teki töitä siellä. Nyt asutaan yksiössä yksinhuoltajana ....
Nuorempien polvien miehet osaavat onneksi, enenevässä määrin, ottaa luontevasti oman paikkansa kotitöissä tätä nykyä. Heistähän sinä et osaa puhua mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli pitkään 90-luvun jälkeenkin. Lakkautettiin vuonnna 2015. Eivät olleet pelkästään naisille, vaan miehet saivat myös mennä sinne. Ei sinne ketään lähetetty, vaan jokaisen piti itse hakea, aivan kuten muihinkin kouluihin.
Taisivat muuttua vuositihannen vaihteen jälkeen.
Vaimoni kävi lukion jälkeen 90-luvun alussa tuollaisen Oulussa, tytöille se silloin oli.
Koulu oli maksullinen, vanhanaikaiset yrittäjä- ja maanviljelijäisät maksoivat koulun tyttärilleen.
Koulun henki oli kasvattaa tytöistä ehtoisia emäntiä isänmaallisessa, luterilaisessa hengessä.
Kouluasuna oli valkoinen mekko ja sinivalkoinen esiliina.
Koulupäivään kuului mm. "kahvihartaus".
Vierailija kirjoitti:
Oli. Kaveri kävi sellaisen kun ei lukion jälkeen tiennyt mitä tekisi. Kesti puoli vuotta.
Tuo oli minunkin vaimoni motiivi aikanaan, ei oikein tiennyt, mihin hakisi ja isänsä oli sitä mieltä, että talouskoulu pitää käydä.
Emäntäkoulun tarkoitus oli kouluttaa nimensä mukaan maatilojen emäntiä tarpeellisissa taidoissa eli lastenhoito, siivous, maatalouteen liittyvät jutut: kasvituotanto, eläintenhoito, metsänhoito ja ruoanlaitto. Vanhaan aikaan emäntäkouluilla oli omat navetat, missä opeteltiin eläintenhoitoa. Talouskoulu oli enemmän kotitaloustaitojen opettamista kenelle tahansa. 90-luvulla maatilaemäntälinjalta sai pisteitä puhtaanapito-, kotitalous- tai maatalousalalle hakiessa. Olisi voinut hakea opiskelemaan vaikka kotitalousopettajaksi. Koulutuksella sai pohjaa pitopalvelualallekin. Maatilaemäntälinjalla on erikseen peruskoulu- ja lukiopohjainen linja. Monelle se oli välivaihe, jos ei tiennyt minne halusi hakea tai halusi lisäpisteitä jatko-opiskelua varten. Tutut kävivät maatilaemäntälinjan. Toisesta tuli agronomi ja toisesta toimitilahuoltaja. Kummityttö kävi välivuoden pitääkseen 2010 talouskoulun.