Korkeasti kouluttautuminen ei kannata

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluttautumisesta lähinnä rangaistaan. Vähemmän koulutettu työhönottaja ei ainakaan ota töihin ketään itseään koulutetumpaa. On yleisesti hyväksyttyä haukkua maistereita turhiksi ihmisiksi, vaikka samaan aikaan jopa työkkäri pakottaa kaikki opiskelemaan jotain. Opiskelkaa Ammattikorkeassa, sillä se näyttää paperilla hyvältä mutta ei silti uhkaa ketään, lyhyemmät opinnot ja monilla aloilla pääsee huomattavasti vähemmällä työllä kuin korkeakoulussa. Uusi pyhä lehmä. Tai koettakaa ennustaa mikä on muodissa tulevaisuudessa.

Kannattaa omata eriasteisia tutkintoja ja laittaa niistä CV:hen ainoastaan sopivat hakemusta varten. Joskus kannattaa laittaa koko läjä, joskus taas ainoastaan se matalin koulutus.  

Juuri näin cv ja hakemus muotoillaan siten, että se osoittaa taidot ja kyvyt ko. tehtävään. Jos haet kaupasta paikkaa hyllyjen täyttäjänä, niin tohtorin tutkinnolla ei kauheasti ole merkitystä. Päinvastoin oletus on, että et kuitenkaan tule rekrytoinnista huolimatta tai viihdyt tasan sen aikaa, että saat parempaa ja koulutustasi vastaavaa hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tienaan n. 1700 e käteen 2900 euron kuukausipalkasta. Veroprossa laskettu 300 euron heittelylle, eli 3200 euron tulojen mukaan, koska välillä teen toisella työnantajalla vuoroja.

Kun olin vaatemyyjänä tienasin n. 1800 euroa ja käteen jäi noin 1400 e. Tottakai on ihanaa, kun jää tuo 300 euroa enemmän.. mutta kelatkaa, että olen opiskellut itselleni AMK-tutkinnon ja sillä tutkinnolla saan 300 euroa enemmän palkkaa kuussa elämiseeni?

Ei työllä ja kouluttautumisella Suomessa pääse rikastumaan. Onneksi on myös omia sijoituksia, jotka tuottavat.. olen pohtinut, jos hetken aikaa tekisi jotakin muuta, kun tuo sosiaali- ja terveysalan huono työilmapiiri ei enää motivoi tekemään alan töitä. Ihan sama kuinka hankalia asiakkaat ja omaiset ovat, mutta kun pitäisi mulkkujen kollegoiden kanssa saada porukassa päivän työt tehtyä ja sitten katsella tuota paskaa palkkanauhaa ja omaa kaivoon valuvaa mielenterveyttään.

Veroprosentti ei ole sama asia kuin lopullinen verotuksen määrä. Se lopullinen riippuu juuri siitä summasta jonka sitten vuoden lopussa olet ansainnut. Tulet suurella todennäköisyydellä saamaan melkoisesti palatusta jos tuo peruspalkkasi yli menevä lisäpalkka jää satunnaiseksi.

Tämäkin palsta on täynnä ihmisiä jotka tosissaan väittävät että heille jää palkankorotuksista käteen joku 30% siitä korotuksen summasta. En tiedä miten tämä on mahdollista kun vero.fi laskurilla ei millään pääse edes 50 prosenttiin kuin vasta ihan suurimmilla tuloilla ja sen yli ei se juuri kenelläkään mene. Normaalilla ihmisellä siis jää nousseesta palkasta käteen 50-60%.

Kyllä ihan kohtuutuloilla jo marginaalivero on yli 50%. Ja vähänkin enemmän tienaavilla se on maksimi eli 60%. Tokihan tuolloinkin jää lisätuloista vielä 40% käteen.

Kouluttautuminen kannattaa aina oli hokema joka koski edellisiä sukupolvia. Tänä päivänä kannattaa tarkasti katsoa mille alalle kouluttautuu tai valita ala joka on muutoin oman intohimon kohteena. Silloin pärjää hyvin vaikka alalle koulutettaisiin liikaakin porukkaa ja työpaikoista olisi kilpailua.

Ensinnäkin on aloja joilla työskentely on lailla kielletty ilman koulutusta. Esim. lääkäri tai asianajaja. Näille on markkinoita aina, koska alalla on monopoli ja pakostakin kysyntää työntekijöistä, usein jopa lakisääteisesti. Toisaalta esim. tusinalakimis voi hyvinkin pettyä sekin omaan urakehitykseensä, joten kannattaa silloinkin valita ala, joka kiinnostaa ja jota haluaa opiskella koko ajan itsenäisesti lisää.

Kannattaa myöskin skannata vähän mitä jonkin tutkinnon suorittaneet oikeasti tekevät työkseen ennen kuin suin päin ryntää sitä opiskelemaan. Mielikuva ja todellisuus eivät aina kohtaa. Hyvin tyypillistä on, että korkeakoulutetut tekevät hommia joita voisi tehdä hyvin yo-pohjalta. Riittää kun osaa kirjoittaa hyvää suomea tyyliin. Ja itseasiassa enemmän kiitosta saa pomoltaa jos ei osaa, ja siitä syystä käyttää esim. firman valmista vastauspohjaa hylkäämään asiakaiden valitukset ja sitä kautta tekee enemmän tulosta firman pussiin.

Minulla koulutus kannattanut. Vaikka elintason nosto vie aikaa verrattuna ammattikoulun käyneeseen, opiskeluni päättyi vasta kolmekymppisenä.  Tuli valittu hyvä ala.  Mielenkiintoinen, haastava ja itsenäinen työ.

Asunto oma, ei velkoja, säästössä jo yli 100 000 euroa. Edelleen laitan säästöön 1 000 euroa kuussa. Olen hyvin tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti Suomessa haaskataan hirveästi koulutusta hukkaan. Todella paljon on näitä huuhaa alan ihmisiä, jotka eivät ikinä pääse töihin mihinkään. Eikä pelkästään korkeakoulutetuissa vaan myös ammattikoulutasolla. Ja palkat jo lähtökohtaisesti ihan paskat samoilla aloilla. Kannattaisi oikeasti alkaa jo peruskoulussa markkinoida lapsille sellaisia aloja, jotka oikeasti työllistävät. Ja niitä on kuitenkin aika paljon ja eri tyyppisiä. Itseään voi sivistää myös harrastuspohjalta, ei siitä tarvitse ammattia tehdä. Itseäni kiinnostaa eräs historiaan liittyvä osa-alue ja vapaalla tutkin sitä jos aikaa ja energiaa on. Palkka tulee sote-alalta ja töitä piisaa enemmän kuin tehdä jaksaa.

Se johtuu siitä ”unelmien ammatti” -ideologiasta. Varsinkin yrittäjyyteen kannustetaan tavoittelemaan unelmia. Ne unelmat eivät silti välttämättä täsmää realiteettien kanssa. Sitten ihmetellään, kun Lapin käsivarressa ei löydy töitä mandoliinin soittajalle.

Harrastus ja työ kannattaa muutenkin erottaa toisistaan. Harrastus rahoitetaan rahakasta palkkatyötä tekemällä.

Muistelen lukeneeni, että Suomessa on ostovoimalla mitattuna Läntisen Euroopan köyhimmät korkeakoulutetut. Lähde ei nyt muistu mieleen, mutta pidän väitettä uskottavana.

Kaikki tämä on seurausta Suomen järjettömistä koulutuspoliittisista valinnoista. Täällä jostain syystä kuvitellaan, että mahdollisimman suuri osa väestöstä kannattaa kouluttaa korkeasti ajattelematta lainkaan mihin se johtaa. Korkean koulutuksen ei pitäisi olla mikään itseisarvo tai johtava prinsiippi vaan sen sijaan käytössä pitäisi olla yhtäläisesti kaikki koulutuksen resurssit ja niitä pitäisi käyttää väestötasolla järkevästi sekä kohdistetusti. Ei Suomelle ole mitään hyötyä ylikouluttaa ihmisiä tai työntää korkeakouluista ulos vuosittain tuhansia ihmisiä suoraan kortistoon. Tämä on resurssien hukkakäyttöä. Pitäisi kouluttaa tarpeeseen ja selvittää ennakolta ihmisten kyvyt, ominaisuudet ja halut. Ja ohjata näiden perusteella sopivaa koulutusohjelmaan oli se sitten amis, AMK, tai yliopisto. 

Nyt korkeakoulutuksen arvo on kokenut inflaation ja edelleen kuvitellaan, että mikä tahansa korkea koulutus on jotenkin suora tie hyville palkoille. Ymmärtämällä, että kaikki koulutukset eivät ole samanarvoisia voisimme kohdistaa resursseja paremmin ja antaa opiskelijoille realistisemman kuvan siitä mihin eri koulutuksilla on mahdollisuus päästä. Onko esimerkiksi järkevää vaatia päiväkotien työntekijöiltä kandin tutkintoa ja sitten maksaa heille 2000 €/kk? 

entä jos tykkää opiskelusta ja erikoisosaamista vaativasta työstä?

Eiköhän tämä riipu ihan yksilöstä. Jollekin sopii korkeasti kouluttautuminen, jollekin puolestaan ammattikoulun käyminen.

Olen samaa mieltä.

Terv. työtön maisteri

Moni amiksen käynyt ansaitsee varmaan enemmän kuin minä, mutta itse tykkään siitä, että pääsen työssäni haastamaan itseäni, saan onnistumisen kokemuksia, kohtaan mielenkiintoisia ihmisiä, pääsen opintomatkoille ulkomaille näkemään kuinka siellä asioita tehdään ja minulla on paljon enemmän "liikkumavaraa" työssäni kuin esim. tuotantotyöntekijällä. On liukumat, saldovapaat, mahdollisuus pitää kesäloma aina juhannuksen ja elokuun välissä (ei ole mitään kiertäviä lomalistoja) ja voin työskennellä lähes täysin etänä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin työ on useimmiten siistiä sisätyötä toisin kuin amiksilla.

Kummallinen oletus, että kaikki edes haluavat siistiin sisätyöhön. Onko ihan mahdoton ajatus, että joku voi aidosti pitää ja nauttia käytännönläheisestä työstä, jossa näkee heti työnsä jäljen?

Vierailija kirjoitti:

koulutus tuo usein (ei aina) hieaman mielekkäämmän työn ja vielä useammin tekijäänsä edes jossain määrin kiinnostavan työ joka on mielestäni jopa palkkaa tärkeämpi seikka

Mikä sitten on kenellekin mielekästä? Jollekin voi olla mielekästä esim. autojen korjaaminen, jollekin taas vaikka kasvien ja eläinten tutkiminen.

Mielestäni tämä koko ajatusmaailma pitäisi muuttaa niin, että mitä tarvitsen päästäkseni johonkin ammattiin. Mielellään vielä mahdollisimman vähällä opiskelulla mahdollisimman hyvään asemaan. Esim. haluan automaatioinsinööriksi suunnittelemaan tehtaiden automaatiojärjestelmiä. Mitä minun pitää oppia ja minkä tutkinnon tarvitsen, että pääsen noihin hommiin? No todennäköisesti vaaditaan joko AMK- tai diplomi-insinöörin paperit tällä hetkellä. Varmasti muitakin polkuja on.

Entä, jos haluan koodariksi pelifirmaan? Ei välttämättä vaadita yhtäkään tutkintoa, vaikka esim. tietotekniikan korkeakouluopinnot voivat olla hyödyksi, mutta vaaditaan sitäkin enemmän näyttöjä koodauksesta, ehkä pelien kehittämisestä, joita voi saada itse opiskelemalla, erilaisista vapaan lähdekoodin projekteista jne.

Ei kannata korkea eikä matalakaan kouluttautuminen. Ei kumoikaan tuota juuri työtä tai toimeentuloa Suomessa. Vain varakkaaseen sukuun syntyminen auttaa. Muiden kannattaa vain suosiolla antaa periksi.

Kyllä korkeakouluttautuminen kannattaa, vaikka nykyään jostain syystä muuta väitetäänkin.

Riippuu ihan siitä, millaista työtä haluaa tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai autonkorjaajaksi, niin eihän silloin mitään korkeakoulutuksella tee. Jos tavoitteena puolestaan on esim. lääkärin tai juristin ammatti, ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä korkeakouluun.

Käsienheiluttelijoille terkkuja kirjoitti:

Korkea koulutus kannattaa tilastojen valossa. Akateemiset ovat keskimäärin suurempituloisia ja työttömyys on matalampaa kuin kouluttamattomilla. Alojen välillä on kuitenkin valtavia eroja. Vähissä on työttömät lääkärit, juristit tai diplarit. Sen sijaan humanisteilla menee paljon huonommin. Kannattaakin miettiä alasuuntautumista.

Itse asiassa akateemisissa työttömissä on enemmän inssejä kuin humanisteja.

Pelkästään dippainssejä on työttöminä yli 6 000 (dippainssejä heistä vajaat 1800), kun taas humanisteja (FM) 2 200.

Taideaineiden humanisteja on työttömänä vajaa 1 500 eli vähemmän kuin dippainssejä.

(Lähde: heinäkuun 2023 tiedot, Akava.)

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä, millaista työtä haluaa tehdä. Jos haluaa vaikka sähköasentajaksi tai autonkorjaajaksi, niin eihän silloin mitään korkeakoulutuksella tee. Jos tavoitteena puolestaan on esim. lääkärin tai juristin ammatti, ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä korkeakouluun.

Se on noin, mutta aika monella on vielä hakusessa 18-vuotiaan, mitä sitä oikeasti haluaisi tehdä. Joillain on selkeä suunnitelma, joillain joitain aavistuksia tulevasta ja jotkut vain ajelehtivat. Lisäksi nykyään tai tulevaisuudessa ei enää olla 40 vuotta putkeen samoissa hommissa, vaan ala tai vähintään työtehtävät tulevat muuttumaan radikaalisti elämän aikana moneen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tienaan n. 1700 e käteen 2900 euron kuukausipalkasta. Veroprossa laskettu 300 euron heittelylle, eli 3200 euron tulojen mukaan, koska välillä teen toisella työnantajalla vuoroja.

Kun olin vaatemyyjänä tienasin n. 1800 euroa ja käteen jäi noin 1400 e. Tottakai on ihanaa, kun jää tuo 300 euroa enemmän.. mutta kelatkaa, että olen opiskellut itselleni AMK-tutkinnon ja sillä tutkinnolla saan 300 euroa enemmän palkkaa kuussa elämiseeni?

Ei työllä ja kouluttautumisella Suomessa pääse rikastumaan. Onneksi on myös omia sijoituksia, jotka tuottavat.. olen pohtinut, jos hetken aikaa tekisi jotakin muuta, kun tuo sosiaali- ja terveysalan huono työilmapiiri ei enää motivoi tekemään alan töitä. Ihan sama kuinka hankalia asiakkaat ja omaiset ovat, mutta kun pitäisi mulkkujen kollegoiden kanssa saada porukassa päivän työt tehtyä ja sitten katsella tuota paskaa palkkanauhaa ja omaa kaivoon valuvaa mielenterveyttään.

Veroprosentti ei ole sama asia kuin lopullinen verotuksen määrä. Se lopullinen riippuu juuri siitä summasta jonka sitten vuoden lopussa olet ansainnut. Tulet suurella todennäköisyydellä saamaan melkoisesti palatusta jos tuo peruspalkkasi yli menevä lisäpalkka jää satunnaiseksi.

Tämäkin palsta on täynnä ihmisiä jotka tosissaan väittävät että heille jää palkankorotuksista käteen joku 30% siitä korotuksen summasta. En tiedä miten tämä on mahdollista kun vero.fi laskurilla ei millään pääse edes 50 prosenttiin kuin vasta ihan suurimmilla tuloilla ja sen yli ei se juuri kenelläkään mene. Normaalilla ihmisellä siis jää nousseesta palkasta käteen 50-60%.

Luulen että tämä johtuu siitä, että nykyiset palkanmaksajat sun muut eivät ymmärrä verotusjärjestelmää. He laskevat "veroiksi" kaiken mikä palkasta otetaan pois eivätkä osaa erotella eläkemaksuja tai liiton jäsenmaksuja.

Mun sukulaismies aina suureen ääneen väittää maksavansa yli 33 % veroja, mutta kun katsottiin palkkakuitista, niin todellinen veroprosentti olikin vain 23 %.