Salassapitovelvollisuus, kuinka tarkkana olet?

Ihmisten yksityisasiat on yksityisasioita nimettöminäkin. Miten se ei mene jakeluun? Kauhistelut yms. jätetään työnohjaukseen.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:27"]

Olen tarkkana, mutta saatan kertoa jossain joskus mitä hoidossani ollut tai oleva lapsi on sanonut tai tehnyt, saatan muuttaa yksityiskohtia tms. Ei pysty päättelemään kenestä on kyse, esim. jos työnohjauksessa puhun työstäni niin siihen nyt vaan olennaisesti kuulu lapset ja perheet.

[/quote]

No työnohjauksessa kyllä saa puhua ihan mistä lystää, se mitä siellä puhutaan on myös "salaista" tietoa ja siellä käsiteltävien asioiden nimenomaan tulisi helpottaa työtä. Siellä on tarkoitus puhua suoraan, ei kierrellä vaan kerrotaan miten asiat on oikeasti. Mitä hyötyä siitä muuten saa?

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:49"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:27"]

Olen tarkkana, mutta saatan kertoa jossain joskus mitä hoidossani ollut tai oleva lapsi on sanonut tai tehnyt, saatan muuttaa yksityiskohtia tms. Ei pysty päättelemään kenestä on kyse, esim. jos työnohjauksessa puhun työstäni niin siihen nyt vaan olennaisesti kuulu lapset ja perheet.

[/quote]

No työnohjauksessa kyllä saa puhua ihan mistä lystää, se mitä siellä puhutaan on myös "salaista" tietoa ja siellä käsiteltävien asioiden nimenomaan tulisi helpottaa työtä. Siellä on tarkoitus puhua suoraan, ei kierrellä vaan kerrotaan miten asiat on oikeasti. Mitä hyötyä siitä muuten saa?

[/quote]

Meillä työnohjauksessa ei puhuta lapsista ja perheistä nimillä vaikka tapahtumat kerrotaan muuten todenmukaisesti.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:42"]Olen tarkkana. Päivystyksessä on näkynyt tuttuja ja sukulaisia enkä tietenkään hiisku mitään. Vasta piti olla aivan tietämätön kun tuttu/sukulainen menehtyi sairauteen, josta tiesin työn kautta. Kun minulle tästä kerrottiin, niin esitin yllättynyttä. Yleisellä tasolla esim. kesällä varoitin lapsia hyppäämästä pää edellä järveen tutussa mökkirannassa, sillä pahaa jälkeä olen nähnyt kun ihmiset ovat hyppineet huolettomasti. Tästä ei ketään tunnista, nämä tapahtuneet useiden vuosien aikana ja kaikki tietävät, että näin voi käydä. [/quote] Tuo kuolemajuttu meni jo naurettavan tarkaksi

[/quote]Hmm.. no ehkä "esitin yllättynyttä" on väärin sanottu, mutta olin tietämätön. Olisiko mielestäsi ollut oikein tuossa vaiheessa aukaista hanat ja sanoa, että "no nytkö se kuoli, kyllähän minä sen sairaudesta tiesinkin, mutta en ole aiemmin voinut mitään sanoa!"?

Hyviä ja positiivisia juttuja kerron aika avoimesti, tietysti siis ilman nimiä. Voin ihan hyvin sanoa, että "TÄNÄÄN yksi lapsi sanoi minun näyttävän ihan asialta Y, eikös olekin osuvaa", tai että "joo, kuulin kanssa että se elokuva on hyvä, kun yksi hoitolapsi kertoi minulle käyneensä katsomassa sen". 

Sen sijaan negatiivisia juttuja, esimerkiksi jotain lastensuojeluasioita en koskaan kerro niin, että kuulijat voisivat tietää, onko asia tapetilla nyt tai ehkä joskus aiemmin. En näillä muutenkaan mitenkään mehustele, ellei ole syystä tai toisesta erityisen tarpeellista: esim. ystävä vastaavassa tilanteessa. Ja nuokin tietysti ilman nimiä, ehkä jotain yksityiskohtia muuttaen jos kyse on erityisen harvinaisesta tai arkaluontoisesta asiasta. 

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:49"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:27"]

Olen tarkkana, mutta saatan kertoa jossain joskus mitä hoidossani ollut tai oleva lapsi on sanonut tai tehnyt, saatan muuttaa yksityiskohtia tms. Ei pysty päättelemään kenestä on kyse, esim. jos työnohjauksessa puhun työstäni niin siihen nyt vaan olennaisesti kuulu lapset ja perheet.

[/quote]

No työnohjauksessa kyllä saa puhua ihan mistä lystää, se mitä siellä puhutaan on myös "salaista" tietoa ja siellä käsiteltävien asioiden nimenomaan tulisi helpottaa työtä. Siellä on tarkoitus puhua suoraan, ei kierrellä vaan kerrotaan miten asiat on oikeasti. Mitä hyötyä siitä muuten saa?

[/quote]

Meillä työnohjauksessa ei puhuta lapsista ja perheistä nimillä vaikka tapahtumat kerrotaan muuten todenmukaisesti.

[/quote]

Meillä puhutaan nimillä. Turhaa kierrellä kun kaikki tietää mistä puhutaan ja työnohjaaja kuitenkin on myös vaitiolovelvollinen. Ja nykyinen vielä eri paikkakunnalta kotoisin.

Helpottaa puhumista selvästi, kun ei tarvitse miettiä millä ilmaisulla kenestäkin puhuu, voi keskittyä suoraan asiaan.

Puhun vain yleisellä tasolla jos on jotain aiheeseen liittyvää. En ikinä mainitse edes lapsen sukupuolta tai ikää (=ryhmää). Ja nekään ei ikinä mitään tärkeää, vaan tyyliin että oli vähän villimpi päivä muutamilla tai jos joku lapsi kertoo jostain mulle uudesta jutusta (lelu/peli/leffa/harrastus/mikä vain) voin sanoa että töissä kuulin lapselta samasta asiasta jos joku ottaa puheeksi.

Tosi tarkka..en halua menettää työtäni

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuudesta on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

Itse olen hyvin tarkka, itseasiassa tarpeettoman tarkka. En myöskään vie asiakkaiden välittämiä viestejä tai terveisiä eteenpäin, vaikka kyse tällöin on asiakkaan antamasta suullisesta luvasta kertoa siitä, että olemme tavanneet työni merkeissä.

Olen tarkka vain ja ainoastaan oman oikeusturvani vuoksi, haluan olla varma siitä, etten koskaan vahingossakaan kertoisi salassa pidettävää asiaa. En siis puhu koskaan potilasasioita kotona.

Fff

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:49"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:27"]

Olen tarkkana, mutta saatan kertoa jossain joskus mitä hoidossani ollut tai oleva lapsi on sanonut tai tehnyt, saatan muuttaa yksityiskohtia tms. Ei pysty päättelemään kenestä on kyse, esim. jos työnohjauksessa puhun työstäni niin siihen nyt vaan olennaisesti kuulu lapset ja perheet.

[/quote]

No työnohjauksessa kyllä saa puhua ihan mistä lystää, se mitä siellä puhutaan on myös "salaista" tietoa ja siellä käsiteltävien asioiden nimenomaan tulisi helpottaa työtä. Siellä on tarkoitus puhua suoraan, ei kierrellä vaan kerrotaan miten asiat on oikeasti. Mitä hyötyä siitä muuten saa?

[/quote]

Meillä työnohjauksessa ei puhuta lapsista ja perheistä nimillä vaikka tapahtumat kerrotaan muuten todenmukaisesti.

[/quote]

Meillä puhutaan nimillä. Turhaa kierrellä kun kaikki tietää mistä puhutaan ja työnohjaaja kuitenkin on myös vaitiolovelvollinen. Ja nykyinen vielä eri paikkakunnalta kotoisin.

Helpottaa puhumista selvästi, kun ei tarvitse miettiä millä ilmaisulla kenestäkin puhuu, voi keskittyä suoraan asiaan.

[/quote]

Minä en puhu,puhun vain lapsesta, äidistä. isästä jne. Suojelen tällä lähinnä itseäni jos vaitiolovelvollisuuden ketju sattuu jossain kohtaa katkeamaan. Kaikki kuitenkin tiedämme missä olemme töissä.

Vaitiolovelvollisuus ei koske pelkästään kotona tai tuttaville puhuttuja asioita. Kannattaa muistaa myös se, että muiden asiakkaiden/potilaiden asioita ei saa puhua toisten asiakkaiden/potilaiden kuullen. 

Olen kuullut, että tällaisistakin tilanteista on tullut huomautuksia hoitajille.

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 01:45"]

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 01:37"]

On teillä naisilla ongelmat. Miksi toisten asioita pitää aina lässyttää eteenpäin? Vaimokin aina pälpättää kotona "töissä yksi potilas..."-juttuja. Olen asiasta huomauttanut, mistä hän pahoitti mielensä, "koska ei sano nimiä". Huolehdin sitten hänen salassapidostaan laskemalla jutut toisesta korvasta ulos... Jos viiden minuutin päästä kysyttäisiin, niin takuulla en muistaisi, mitä vaimo juuri hölötti. Onneksi me miehet osaamme olla hiljaa asioista, jotka eivät muille kuulu.

[/quote]

Peukku tälle, mutta huomautus myös siitä, ettei tämä ole sukupuolikysymys, vaikka kuinka siltä tuntuisi.

[/quote]

Kyllä se on, valitettavasti. Harvoin tapaa esim. juoruavaa miessairaanhoitajaa. Naisia sitäkin enemmän.
[/quote]
harvoin tapaa edes sitä miessairaanhoitajaa...
[/quote][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 08:13"][quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 01:45"]

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 01:37"]

On teillä naisilla ongelmat. Miksi toisten asioita pitää aina lässyttää eteenpäin? Vaimokin aina pälpättää kotona "töissä yksi potilas..."-juttuja. Olen asiasta huomauttanut, mistä hän pahoitti mielensä, "koska ei sano nimiä". Huolehdin sitten hänen salassapidostaan laskemalla jutut toisesta korvasta ulos... Jos viiden minuutin päästä kysyttäisiin, niin takuulla en muistaisi, mitä vaimo juuri hölötti. Onneksi me miehet osaamme olla hiljaa asioista, jotka eivät muille kuulu.

[/quote]

Peukku tälle, mutta huomautus myös siitä, ettei tämä ole sukupuolikysymys, vaikka kuinka siltä tuntuisi.

[/quote]

Kyllä se on, valitettavasti. Harvoin tapaa esim. juoruavaa miessairaanhoitajaa. Naisia sitäkin enemmän.
[/quote]
harvoin tapaa edes sitä miessairaanhoitajaa...
[/quote]
Joo kyllä löytyy naisilta tämä geeni, oikeastaan se on hyvin luonnollista meille naisille, tunteita pitää saada purkaa ja purkamalla on asia jo käsitelty, pois mielestä, jos jokin ahdistaa se helpottaa vasta kun siitä saa puhua. Toimisi varmaan miehelläkin, mutta jostain syystä miehet eivät tahdo puhua, ja pyörivät pahassa olossaan ja juovat olutta.

Olen tarkka, olen siis pk:ssa töissä. Toisaalta on ihan ok esim tunnistamattomasti sanoa vaikkapa "Lapsille on päiväkodissa nyt fanituksen kohteena tällainen artisti", tai "olipa rankka päivä töissä, kun muutama lapsi oli rankalla tuulella". Sen sijaan tällaiset ei ole ok "Voi että niitä meitä maahanmuuttajalapsia käy sääliksi, kun ovat kehityksessään niin viivästyneitä." "Meillä jouduttiin tekemään ls-ilmoitus yhdestä lapsesta." "Voi voi kun yksi lapsi oireilee niin paljon vanhempien eroa."  "Yksi adhd:ta sairastava lapsi on kyllä niin koetteleva ja rankka"

Periaatteessa vaitiolovelvollisuus ei velvoita ketään olemaan puhumatta omasta työpäivästään, mikäli siinä ei paljasta mitään lapsen/lapsen perheen henkilökohtaisia asioita (edes anonyymisti) ja ei puhu ylipäätään tunnistettavasti kenestäkään. Sairauksista, perhetilanteesta yms ei saa siis puhua edes nimettömästi. Mutta sen sijaan tunnistamattomasti saa kyllä kertoa esim jonkin lapsen hauskan letkautuksen, mikäli siinä letkautuksessa ei käy ilmi lapsen omia henkkohtasia asioita tai perheeseen liittyviä asioita. Tällaiset on oikeasti sitä tärkeämpiä, mitä pienemmällä paikkakunnalla asutaan. Ja ylipäätään kyllä jokaisella ihmisellä on oikeus yksityisyyteen, ja tulee voida luottaa siihen ettei vaitiolovelvolliset ihmiset möläyttele mitään hyvätahtoisesti. Jos itsellä on hankala erottaa se mitä saa ja ei saa sanoa, niin sitten varmaan kannattaa tehdä päätös olla puhumatta mitään. En vaahtoaisi näin paljon, mutta on sitä vaan matkan varrella tullut nähtyä vaikka ja mitä.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:42"]

Olen tarkkana. Päivystyksessä on näkynyt tuttuja ja sukulaisia enkä tietenkään hiisku mitään. Vasta piti olla aivan tietämätön kun tuttu/sukulainen menehtyi sairauteen, josta tiesin työn kautta. Kun minulle tästä kerrottiin, niin esitin yllättynyttä. Yleisellä tasolla esim. kesällä varoitin lapsia hyppäämästä pää edellä järveen tutussa mökkirannassa, sillä pahaa jälkeä olen nähnyt kun ihmiset ovat hyppineet huolettomasti. Tästä ei ketään tunnista, nämä tapahtuneet useiden vuosien aikana ja kaikki tietävät, että näin voi käydä.

[/quote]Muakin kiinnostaa, että miksi tätä on alapeukutettu niin kovasti? Saako teidän mielestänne (ilmeisesti) sairaanhoitaja lörpötellä asioista eteenpäin? Olisko tuossa tapauksessa kuolemasta kuulleessaan saanut sanoa, että tiesinkin jo sairaudesta työn kautta? Miksi tuo salassa pitäminen oli huono asia? Kun näkee noin paljon alapeukkuja, niin huolestun vaan siitä, että hoitajat eivät ota salassapitovelvollisuutta tosissaan. Kuinkahan moni tuttu meidänkin lapsen sairausasioista lörpöttelee eteenpäin :(

Kyllä mä kertoilen juttuja asiakkaista, mutta nimeän ne aina niin, että kyseessä on "yksi asiakas kerran" minun mielestäni on vähän tekopyhää, ettei luka koskaan puhu mitään mistään. Mitä väliä sillä on kun ei noista jutuista voi ketään tunnistaa kun puhuu asiat vähän sinnepäin.

Pl

Pari vuotta sitten kuulin erään tytön raskaudesta kaveriltani. Hänen äitinsä oli kertonut tälle kaverilleni sen. Hän on sairaalassa töissä. Ääliömäistä toimintaa! Ja tämä on ihan tosi juttu. Kyllä putosi leuka maahan. Sanoin että en ois halunnut kuulla. Tekis niiiin mieli ilmiantaa mutta en mitenkään voi.

2

[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 00:41"]Kyllä mä kertoilen juttuja asiakkaista, mutta nimeän ne aina niin, että kyseessä on "yksi asiakas kerran" minun mielestäni on vähän tekopyhää, ettei luka koskaan puhu mitään mistään. Mitä väliä sillä on kun ei noista jutuista voi ketään tunnistaa kun puhuu asiat vähän sinnepäin.
[/quote]

Niin juu ja mun asiakkaat on siis aina yrityksiä/yrittäjiä