Kuuluuko teistä sukulaisten auttaa teidän omakotitalotyömaallanne?

Voihan sitä pyytää apua, mutta ei pidä vetää herneitä nenään jos ei haluta tulla. Ja jos pyydetään niin ei ole pakko suostua.

Ei todellakaan. Auttavat omasta tahdostaan jos auttavat.

Voin kysyä joiltakin mutta valinta on vapaa. Auta toki itsekin esim siskoani monessa

Olisi ihanaa jos sukulaiset auttaisivat toisiaan. Ainakin toivon että omat lapseni tekevät aina niin ja itse autan heitä aina.

Meidän piireissä autetaan aina. On kuulunut eettisiin tapoihin. Mitään ei kuitenkaan kuulu tehdä, eli hyvää hyvyyttämme autamme missä vain.

Tiedän, meillä on harvinainen suku.

Ei, mutta olishan se mukavaa.

Meillä eivät tulleet työmaalle, mutta ottivat lapset hoiviinsa kun miehen kanssa raadettiin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä eivät tulleet työmaalle, mutta ottivat lapset hoiviinsa kun miehen kanssa raadettiin.

Tästäkin on jo suuri apu, jos lapset ovat pieniä.

Meidän suvussa autetaan aina muita, suku on kalleinta mitä on, ihan mielellään aina kaikki auttaa kykyjensä mukaan missä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihanaa jos sukulaiset auttaisivat toisiaan. Ainakin toivon että omat lapseni tekevät aina niin ja itse autan heitä aina.

Minulla on kaksi lasta, kyllä he auttavat toisiaan paljon. Esikoisen lapsi on jo iso, kuopuksella vasta ihan pienet lapset, esikoinen on kyllä usein apuna puolisonsa kanssa lapsiperheessä. Muutossa, kuopus perheineen muutti uuteen taloonsa, mm. tekivät valtavan työn. Kuopus oli aikoinaan esikoisen talotyömaalla, teki mm. pihatyöt kaivinkoneellaan ilmaseksi, jne.

Lapseni auttoivat paljon isovanhempiaan näitten eläessä, samoin isovanhemmat meitä.

Meillä suku haluaisi tulla tekemään, mutten päästä niitä työmaalle jeesustelemaan ja viisastelemaan.

Nykyajan rakentaminen ja materiaalit on meinaan pikkasen eri mitä isosetävainaan soramontulta tuotu hiesu talon alle tai "kyllä se paskavesi kestää perskaatoa kymmenen metriä"- asennukset...

No ei kuulu, mutta toki vapaaehtoisesti saa. Meillä appiukko oli miehen apuna koko ajan ja anoppi hoiti lapsia tosi paljon rakentamisen aikana, niin minäkin pääsin usein raksalle avuksi ja siivoamaan. Minun vanhempani osallistuivat lähinnä siten, että kävivät aika usein katsomassa työmaata mukanaan ruokaa kaikille, mukavaa ja hyödyllistä oli sekin. Muuten sukulaisia kävi lähinnä satunnaisesti katsomassa.

No eräs sukulainen aloitti rakennus projektin ja automaattisesti luuli, että saa ammattilaisen sinne työpäivien jälkeen, vapailla ja lomilla. Ilman korvausta tottakai. Välit viileni, kun tajusi, ettei sukulainen haluakkaan tehdä ilmaiseksi vapailla.

Meitä oli 4 kaveripariskuntaa jotka aloitimme rakentamisen 1,5v sisällä. Autoimme toisiamme aina kun voimme mutta kenellekään tämä ei tullut rasitteeksi, jokaisella päävastuu kuitenkin omasta raksastaan. Meidän raksalla oli lisäksi appiukko mutta ihan omasta halustaan ja silloin kun hänelle sopi. Ei tuon työpanoksesta paljon iloa ollut mutta saipa jotain tekemistä elämälleen:) 

Nykyisessä talossamme vävypoika oli mukana pihan raivaushommissa ja autotallia tekemässä, hänelle oli tärkeää tehdä jotain kun oli muuten työttömänä tuon ajan. Maksoimme työstä tietysti palkkaa

Kysyä voi, mutta ei painostaa tai suuttua, jos muita ei kiinnosta. Minä olin kahden eri sukulaisen okt-työmaalla todella paljon. Olin noihin aikoihin teini-ikäinen ja sukulaiset minuun siinä "asemassa", etten kehdannut/uskaltanut kieltäytyä painokkaasti. He siis soittivat minulle, että nyt pitää tulla eikä varovaisia kieltäytymisiä kuunneltu. Jos yritin kieltäytyä, siitä suututtiin verisesti. Olin molemmilla työmailla (rakensivat peräjälkeen) maalaamassa, kantamassa harkkoja, sekoittamassa betonia, siivoamassa, vahtimassa lapsia ja tietysti myös muuttourakoissa. Ilman palkkaa siis, ruokaa sain yleensä.

No, muutin sittemmin toiseen kaupunkiin ja nyt kun minulla on pienet lapset, eivät kyseiset sukulaiset ole auttaneet missään kertaakaan. Eivät ole yhtään kertaa olleet esim. muuttoapuna. Toki minä en kehtaakaan sillä tavalla painostaa ja jankuttaa ketään auttamaan, ehkä pitäisi. Ja nykyään olen aikuistuttuani oppinut sanomaan ei myös heille.

Omakotitaloraksat ja "kivat talkoot" on mulle nykyään ihan kauhistus :D

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvussa autetaan aina muita, suku on kalleinta mitä on, ihan mielellään aina kaikki auttaa kykyjensä mukaan missä vaan.

Meidän suvussa opiskellaan ja muutetaan opiskeluiden ja töiden perässä satojen kilometrien päähän. Etäisyydet 500 km.

Kyllä voisin kysyä, mutta en olettaisi tulevan.

Monet tosiaan olettavat, että alan ammattilais-sukulaiset tulisivat tekemään hommat ilmaiseksi.

Se on sitä kypsää aikuisuutta jos ei suutu ku joku kieltäytyy.

Nuorempana tuli autettua kavereita niin rakennuksella kuin muutoissakin.

Siinä vaiheessa, kun itse remppa-apua olisi tarvinnut, niin eipä sitä juuri saanut, kun ei enää lapsettomia ollut.

Viime muuttoon tilattiin muuttofirma niin kantamaan kuin kuskaamaan. Itse pakkailin ja purin tavaroita, muut sai hoidella laatikoiden nostelut, kun olin aika pitkällä raskaana.

Isäni auttoi omasta halustaan, hän jäi siihen aikaan eläkkeellekin juuri sen takia, että pääsee auttamaan. Muita emme edes pyytäneet, vaan maksoimme mielummin ulkopuolisille.

Itse en halua järjestää mitään talkoita ja en niihin myöskään osallistu. Hoidamme oman läänimme itse, sitä varten olemme sen hankkineetkin.