Jokaisella ihmisellä tuntuu olevan omia rajoitteita, jotka usein saattavat muista kuulostaa aivan naurettavilta. Mitä rajoitteita teillä on?

Mun on ihan hirveän vaikea soittaa puheluita, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Enkä voi sietää tuttavallisia ihmisiä.

Itsellä ei niinkään, mutta muutamalla tutulla.

Kahvia on pakko saada heti, kun mieli tekee. Se ei saa olla sitä, tätä tai tuota. Tietyn merkkistä makkaraa, tiettyä leipää, tiettyä, juustoa, ei tavallista ruokaa, vaan "streedfoodeja" ja "susheja" tai sitten hampurilaista tai pitsaa. Se tai sama, kunhan ei ole ns. tavallista. Eli nimi oltava hieno.

Kivennäisvesi tiettyä. Uniaika tarkka näillä aikuisilla, muuten kiukuttaa. Jos ei saa juuri sillä hetkellä syömistä, kun tahtoo, niin tiuskivat, että jonkun läsnä olevan vika jos pyörtyy, hyytyy tai kiukkuaa. Ja kas, näkyy jotain mielenkiintoista ja sapuska unohtuu helposti.

On migreeniä, korkeanpaikakammoa, torikammoa, allergiaa, niveloireita - siis silloin, kun niistä hyötyy. Muuten ei mitään. Ja sitten oikeasti oireilevia epäillään aina, kun tällaiset show-tyypit sooloilevat.

Muutama lääkärin määräämä tai paremminkin ohjeistama rajoite. Mulla on eräs lääkitys ja sen johdosta on kielletty nauttimasta joitakin melko tavallisia ruoka-aineita. Yritän noudattaa niitä, mutta tuntuu, että olen ainoa joka näin tekee. Tuttavien mielestä olen liian tarkka.

Onko muita, jotka ovat kokeneet samaa?

Mulle sanottua: "en ymmärrä, miten tuollainen fiksu ihminen, joka pystyy tekemään vaativaa suunnittelutyötä, voi eksyä kauppakeskukseen". 

Mä pelkään koiria ja hevosia, lukuunottamatta ihan pieniä koiria ja tiettyjä rotuja. vaikka ne olis hihnassa kiinni, silti vältän ihan vierestä kulkemista. Perustuu lapsuuteen, itseä otti sakemanni jalasta kiinni, ei tosin purrut, serkkua puri pystykorva ja toista  rottwailer. Rotikan tilannetta en nähnyt, mutta rauhallinen tyttö. Serkun kanssa olin mukana ja me ei tehty mitään muuta kuin ajettiin pyörillä ko. talon ohi ihan rauhallisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Mun on ihan hirveän vaikea soittaa puheluita, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Enkä voi sietää tuttavallisia ihmisiä.

Mitä tarkoitat tuttavallisilla ihmisillä? Ihmisiä, joita et siis oikeasti tunne, mutta he käyttäytyvät kuin tuntisitte hyvinkin vai myös tuttuja, jotka käyttäytyvät tuttavallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ei niinkään, mutta muutamalla tutulla.

Kahvia on pakko saada heti, kun mieli tekee. Se ei saa olla sitä, tätä tai tuota. Tietyn merkkistä makkaraa, tiettyä leipää, tiettyä, juustoa, ei tavallista ruokaa, vaan "streedfoodeja" ja "susheja" tai sitten hampurilaista tai pitsaa. Se tai sama, kunhan ei ole ns. tavallista. Eli nimi oltava hieno.

Kivennäisvesi tiettyä. Uniaika tarkka näillä aikuisilla, muuten kiukuttaa. Jos ei saa juuri sillä hetkellä syömistä, kun tahtoo, niin tiuskivat, että jonkun läsnä olevan vika jos pyörtyy, hyytyy tai kiukkuaa. Ja kas, näkyy jotain mielenkiintoista ja sapuska unohtuu helposti.

On migreeniä, korkeanpaikakammoa, torikammoa, allergiaa, niveloireita - siis silloin, kun niistä hyötyy. Muuten ei mitään. Ja sitten oikeasti oireilevia epäillään aina, kun tällaiset show-tyypit sooloilevat.

Tuo hyötyoireilu on kyllä todella rasittavaa, aikuiset ihmiset voisivat kyllä kasvattaa itselleen selkärangan.

Mutta tuosta alusta olen kyllä eri mieltä, ei se maailma kaadu jos joskus ei ole sitä omaa lempparia mutta jos minä menen kauppaan ostamaan vaikkapa elintarvikkeita, ja tiedän mikä minulle on mieleistä ja mikä ei, niin aivan taatusti ostan vain sitä mistä tykkään, muut jää hyllyyn.

Mulle tulee henkilöautossa aina matkapahoinvointia. Eli en voi/halua mennä henkilöautolla minnekään 5:ttä kilometriä pidemmälle spontaanisti, koska mun pitää syödä matkapahoinvointilääke tuntia ennen matkaa. Eli autolla menot pitää tietää etukäteen. Etupenkillä pystyn joskus olemaan pahoinvoimatta, jos kuski ajaa tasaisesti eikä nykien (jotkut ajaa nykien) ja jos kyseessä on moottoritie tms. tasainen tie eikä joku mutkahelvetti, ja jos voin keskittyä tuijottamaan tietä eikä tarvitse matkan aikana jutella tai tehdä mitään ylimääräistä. Itselläni ei ole ajokorttia eikä autoa.

En erota oikeaa ja vasenta "perstuntumalla", vaan minulla menee usea sekunti järkeillessä, kumpi olikaan taas oikea puoli ja kumpi vasen. Ei auta mitkään muistisäännöt. Jos yritän kertoa asiani nopeasti, 50% kerroista sanon oikea kun tarkoitan vasenta ja toisin päin. Minkään muiden vastakohtien erottamisessa minulla ei ole ongelmaa, joten en tiedä, mistä tuo johtuu. Myöskään kolmiulotteiseen hahmottamiseen yleisesti ei liity vaikeuksia; yleinen kykyni hahmottaa esimerkiksi pyörivien kappaleiden liikeratoja ja näitä perus Mensankin käyttämiä "mikä kuvio tulee seuraavaksi" -tehtäviä on keskivertoa parempi.

Mä alan sääliä esim. työnantajaa kun haluan irtisanoutua.

En halua yhteissaunoa tai käydä uimahalleissa. En lähde kenenkään luokse yökylään, ellei ole joku hätätilanne. Kärsin unettomuudesta ja vieraissa paikoissa en saa nukuttua ollenkaan.

No sanotaanko näin notta minä olen kaukaa viisas ja läheltä kommee.

Ärtyvä suoli rajoittaa tosi paljon syömisiäni. Silloin kun on huono vaihe, tuntuu ettei maha kestä oikein mitään. Työkaverit kommentoivat heidän mielestään ankeita eväitäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun on ihan hirveän vaikea soittaa puheluita, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Enkä voi sietää tuttavallisia ihmisiä.

Mitä tarkoitat tuttavallisilla ihmisillä? Ihmisiä, joita et siis oikeasti tunne, mutta he käyttäytyvät kuin tuntisitte hyvinkin vai myös tuttuja, jotka käyttäytyvät tuttavallisesti.

Ihmisiä, joita en tunne vielä hyvin, mutta jotka käyttäytyvät kuin olisimme vanhoja tuttuja. Olen introvertti ja tarvitsen paljon aikaa uuteen ihmiseen tutustumiseen. Tiedostan, että se on oma vikani, mutta ihmiset ovat myös erilaisia siinä miten he vaistoavat toisen ihmisen rajat. Tai rajoitteet, niin kuin ketjun otsikko sanoo.

Pelkään eläimiä. Pidän laukkua aina kiinni ja kehotan vieraitakin pitämään ötököiden takia.

Mulla on sienifobia. Pelkkä sienien näkeminen saa pahan olon aikaan. En voi myöskään syödä sieniä lainkaan.

On päästävä omaan kotiin yöksi, en pysty nukkumaan yökylässä muualla.

Erilaiset vaivat rajoittavat liikkumista sekä sos. kanssakäymistä.

Inhoan bussissa matkustamista yli kaiken. En vain pyst. Suunnittelen reittini aina siten, että vältyn käyttämästä busseja tai jätän kokonaan menemättä, jos bussi on ainut vaihtoehto.

Bussit ovat ahtaita ja tukalan kuumia ja vieraita ihmisiä on liian lähellä. Ihmiset haisevat pahalta ja/tai voimakkailta hajusteilta ja puhuvat liian kovalla äänellä. Penkit on märkiä ja haisevat pahalta enkä halua edes ajatella, että miksi.

Metro, juna ja ratikka menettelevät, mutta mieluiten välttelen niitäkin.

Minulla ei ole fobioita, mutta työelämääni on vaikuttanut merkittävästi todella huono kykyni kestää suomalaista vuorovaikutustyyliä, jossa mitään ei saa sanoa suoraan ja ystävällisyys tulkitaan aina mt-ongelmaksi.

t. yksinyrittäjä nykyään

Jalkapanta.