Kuka muistaa vielä pumppernikkelin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain kerran lapsena "kunnian" maistaa tuollaista. Innostus ihanan näköisestä syötävästä, jota herkuksi kutsuttiin, vaihtui äkkiä kauhuun. Se olikin kivikova, mauton käntty, jonka kappaleiksi pistäminen tapahtui hitaasti ja kivuliaasti kaikilla leukavoimilla. Revin ja jauhoin sitä hampaillani ikuisuuden, terävä murske viilteli ikeniäni, eikä pehmeäksi imeskelykään auttanut kun siinä oli se graniittinen kuorrute päällä. Ja koko jättimäinen levy oli syötävä, kun pitää syödä kaikki minkä ottaa.

Heitin hirvityksen salaa sinne, minne se kuuluikin - roskikseen.

Sait varmaan vanhentuneen keksin, ei ne noin kovia ole.

Kyllä se vain oli juuri noin kova. Oli sitten vanhentunut tai ei, en tiedä miksi. Mutta se oli todella kamalaa syötävää, koska minähän olin lapsena oikea suursyöppö valtavalla makeanhimolla, enkä mikään nirsoilija. Minulle maistui kaikki, ja valtavina määrinä. Paitsi pumpernikkeli. Pumpernikkeli ja pinaattikeitto ovat ainoat ruoat, jotka olen koskaan joutunut sylkemään suustani pois enkä kyennyt syömään loppuun, ja minä sentään lapsena söin voileivänkin loppuun asti, vaikka puolivälissä aloin maistaa siinä hometta.

Vierailija kirjoitti:

Ostin kun törmäsin moiseen Citymarketissa.

Aika kultaa muistot. Paksu kuiva piparipohja jonka päällä paperinohut pinkki sokerikuorrute.

Ei oikein mistään kotoisin. Olivatkohan aiemmin parempia kun niitä ostettiin tuoreina kahvilan vitriinistä.

Minä muistan lapsuudesta sellaiset, missä oli niin paksu ja kova pinkki kuori päällä, että ei meinannut saada hampailla poikki.

Ostin niitä Elannon leipomon kaupasta. Huvittava muisto pullan ostosta samaisesta liikkeestä. Myyjä sanoi, että leivo itse.

Mummolla oli aina pumpernikkeleitä, wilhemiina keksejä ja sitten siinä sinisessä peltirasiassa olevia keksejä. Noita tais olla vähän kaikkien mummoilla, kun oli lapsi. Sit välillä oli Marianne keksi.. Se pyöreä, missä oli se naisen kuva. Hlvetin kuiva keksi.

Voi vitsi että olivat kovia, voi mun hammasparkoja. 

Sellaisen avulla irrotin lapsena muutaman heiluvan maitohampaan

Siis onko noi normi piparkakkuja sokerikuorrutteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärkkäiseltä meinaan tilata seuraavan tilauksen yhteydessä. Ajattelin tilata pelkästään ruokatarvikkeita tällä kertaa. Valikoimassa näkyy olevan sellaisia tuotteita, mistä en ole ennen kuullutkaan. Vai mitä mieltä proteiinipatukasta missä vain luontaisia ainesosia. Minun tulee niin huonosti syötyä proteiinia niin parilla patukalla on päivän annos jo saatu.

En osta mitään Persujen kaupasta... Vaikka foliooo sieltä saa kuulemma ilmaiseksi. 😆

Ei se mikään Persujen kauppa ole, vaan umpihullujen. Vai vihaako persut juutalaisia, ei minun tietääkseni. Tuo kaupan omistaja levittää vanhoja salaliittoja juutalaisista niin että Hitlerikin olisi kateellinen.

Vierailija kirjoitti:

Muistan ne kyllä mutta en ollut mikään suuri fani. Pidin vähän kovina koppuroina.

Ne oli alunperin paksuja, pehmeitä ja päällinen oli valkoinen. Sitten keksittiin huonontaa ja tehtiin ohuita ja kovia joko valkoisella tai vaaleanpunaisilla päällisillä. Vaikka olin teini, tuntui että hampaat hajoaa, jos pureskelee kastamatta vaikka kahviin. Jäi sitten jo 70-luvun lopulla niiden syönti, nyyh.

Muistaa? Myydäänhän niitä edelleenkin tosin niin pahaa minusta, että jää kauppaan..

Kivikovia ne tosiaan oli. Onko ne nyt jotenkin rasistisia kun ei ole missään myytävänä.