Missä vaiheessa niitä lapsia sitten kannattaa tehdä?

2

Kukaan ei pysty sanomaan, koska Sun on aika tehdä lapsia.

Sitten kun osaat olla puhumatta "tekemisestä" tai "hankkimisesta".

No jokainen määrittelee toki ihan itse milloin lapsen on hyvä tulla, mulla oli seuraavat kriteerit:

-Kun olin kokenut saaneeni elää tarpeeksi kauan ihan itselleni. Sitä on kuitenkin vanhemmissa kiinni täysi-ikäisyyteen asti (ja henkisesti pitkään sen jälkeen), joten irtautumisesta kannattaa nauttia. Lapsellekin on hyvä, kun vanhempi on itsenäistynyt ja elänyt elämää ihan pelkästään itsellekin. Lapsi on täysin riippuvainen vanhemmastaan, ja sitä ei nuorena oikeastaan tajuakaan, kuinka rasittavaa se on jos ei ole saanut rauhassa elää "nuoruutta" ihan kuntoillen, harrastaen, opiskellen, tehden uraa jne. Kyllä niitä asioita jää kaipaamaan.

-Kun parisuhteella oli mielestäni tarpeeksi hyvä pohja. Eli oltiin seurusteltu jo pitkään, ja asuttu yhdessä useampi vuosi. Lapsen kannaltahan on hyvä, että vanhemmille on muodostunut jo selvät yhteiset sävelet, rutiinit ja arvot. Halusin myös varmistua, että miehestäni on isäksi, eli ettei villeimmät bilevuodet jää päälle. Sellaisiakin on ollut paljon lähipiirissä.

-Kun miehestä tuntui, että nyt on sopiva aika lapselle

-Kun taloudellinen tilanteemme oli sellainen, että meillä oli varaa ostaa suurin osa vauvatarpeista itse (emme toki kieltäytyneet lahjoista!) Muutenkin halusin, että ura on sillä mallilla, että pystyisin tarjoamaan ihan siedettävän elämäntason lapsille teineinäkin, vaikka jäisin esim leskeksi.

Ensimmäisen lapsen sain 27-vuotiaana. Minun mielestä se oli ihan sopiva ikä minulle kaikinpuolin. Varsinkin kun en halua elää elämääni pelkästään lapsille, vaan haluan luoda uraakin ja olla kouluttautunut. Uskon vakaasti, että lapsillekin on todella tärkeää, ettei äidin ainoa elämänilo ja -tarkoitus ole heidän harteillaan. Eli sinulle neuvoisin. Elä elämääsi, ja sitten kun alkaa jo vahvasti tuntua siltä, että lapselle olisi hyvä syntyi juuri teille, niin anna palaa! Toisille tuo tulee aiemmin, toisille myöhemmin, toisille ei oikeastaan koskaan -mutta lisääntyvät silti.

2

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 09:45"]

Jos ei kannata tehdä opintojen aikaan eikä vastavalmistuttua? Nyt 21-vuotiaana on 6 vuotta opintoja edessä joten valmistun 27-vuotiaana. Sen jälkeen pitää olla työelämässä ennen kuin voi edes harkita lapsia? Eli aikaisintaan 30-vuotiaana vai?

[/quote]

Ei kannata tehdä alle 30-vuotiaana (eikä kesken opintojen, työttömänä tai pätkätyössä, ja työkokemusta pitää hankkia useampi vuosi ennen lapsia, vaikka ikää olisi siinä vaiheessa jo 30 tai ylikin). Myöskään paljon yli 35-vuotiaana ei kannata enää tehdä lapsia, koska sitten lasten ja vanhempien ikäero rupeaa olemaan liikaa. Oikea ikä on 30-35. Siinä ehtii sopivasti hankkia ne 1-2 lasta, ja enempää ei kenelläkään edes pitäisi olla.

Milloin haluat erota? Pikkulapsi vaiheen jälkeen monesti ero edessä. Eli jos haluat kunnon elatusmaksut ja omaisuutta jota jaetaan, pitää muksut hankkia 30 vuotiaana.

Jos arvojärjestyksesi on 1. Parisuhde, voit hankkia lapset milloin vain. Nuorena jaksaa paremmin!

M

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 09:50"]Milloin haluat erota? Pikkulapsi vaiheen jälkeen monesti ero edessä. Eli jos haluat kunnon elatusmaksut ja omaisuutta jota jaetaan, pitää muksut hankkia 30 vuotiaana.

Jos arvojärjestyksesi on 1. Parisuhde, voit hankkia lapset milloin vain. Nuorena jaksaa paremmin!

M
[/quote]

Mitä hittoa?

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 09:50"]

Milloin haluat erota? Pikkulapsi vaiheen jälkeen monesti ero edessä. Eli jos haluat kunnon elatusmaksut ja omaisuutta jota jaetaan, pitää muksut hankkia 30 vuotiaana. Jos arvojärjestyksesi on 1. Parisuhde, voit hankkia lapset milloin vain. Nuorena jaksaa paremmin! M

[/quote]

Tämä on niin totta. Tukannattaa nimenomaan miettiä sen väistämättömän eron kannalta. Ja jos et itse aikoisikaan erota, niin kyllä se mies lähtee kävelemään jossain vaiheessa. Tuo pikkulapsiaika on aika hyvä ajoitin.

Olisi kiva saada kunnon vastau

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 09:50"]

Milloin haluat erota? Pikkulapsi vaiheen jälkeen monesti ero edessä. Eli jos haluat kunnon elatusmaksut ja omaisuutta jota jaetaan, pitää muksut hankkia 30 vuotiaana. Jos arvojärjestyksesi on 1. Parisuhde, voit hankkia lapset milloin vain. Nuorena jaksaa paremmin! M

[/quote]

Tämä on niin totta. Tukannattaa nimenomaan miettiä sen väistämättömän eron kannalta. Ja jos et itse aikoisikaan erota, niin kyllä se mies lähtee kävelemään jossain vaiheessa. Tuo pikkulapsiaika on aika hyvä ajoitin.
[/quote]

M jatkaa, katsokaa tuota arvojärjestys ketjua. Naisille lapset on tärkein, ei parisuhde. Miehen elämä muuttuu aika ankeaksia kun parisuhde kuolee vaimon seottua lapsista. Ero siis tulee jos ei kykene huolehtimaan myös parisuhteesta.

Ei tyytyväinen mies eroa.

Se riippuu ihan ihmisestä. Jotkut tekee opiskeluaikana, toiset sen jälkeen. Minä tein 33-vuotiaana. Tiesin, että mulla on enemmän annettavaa, kun olen ensin seikkaillut, kasvanut henkisesti, vakaassa parisuhteessa ja taloudellisesti hyvässä vaiheessa. Niin kauan kuin veri veti bilettämään, en kokenut olevani valmis. Nyt käyn juhlimassa enintään viisi kertaa vuodessa. 

Ei yli 30v, liian vanha ja lapsi ei synny terveenä

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 10:18"]

Ei yli 30v, liian vanha ja lapsi ei synny terveenä

[/quote]

Hekoheko. Kyllä suurin osa syntyy ihan terveenä. Nuorillekin tulee vammaisia lapsia. Vai oliko sun äiti ehkä vähän liian vanha? :D

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 10:20"][quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 10:18"]

Ei yli 30v, liian vanha ja lapsi ei synny terveenä

[/quote]

Hekoheko. Kyllä suurin osa syntyy ihan terveenä. Nuorillekin tulee vammaisia lapsia. Vai oliko sun äiti ehkä vähän liian vanha? :D
[/quote]

Heko heko

Väitän, ettei ole mitään tarkkaa vaihetta ja parasta hetkeä on turha odotella. Ehkä hyvä lähtökohta on miettiä mitkä asiat elämässä on tärkeimpiä juuri sinulle? Ja toteuttaa siihen tahtiin. Jos suurin unelmasi on lapsi niin toteuta haave. Jos ammatti tai ura on suurempi niin ne ensin. Näin päin koska tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. :)

Av:n mukaan koskaan ei ole sopivaa hetkeä/elämäntilannetta..

Yksi tuttavansinen teki 4-kymppisenä, kun vielä kerkesi, siihen asti oli odotellut sitä sopivaa hetkeä. Sanoi, ettei sellaista tule.

Kun oma elämäntilanne on sopiva.

Ikinä ei ole hyvä hetki tehdä lapsia. Perhe-elämää on tänä päivänä vaikea sovittaa työelämään, kun opiskeluajat ovat (järjettömän) pitkiä, työ pätkittäistä ja sekin voi loppua, niin että sitten on aloitettava kaikki taas alusta ja aloitettava uuden alan opiskelut. Jos elää elämäänsä työelämän ehdoilla, ei pysty oikeasti elämään sitä omaa elämäänsä ollenkaan. 

 Ainoa, mitä minä pitäisin kriteerinä on se, että molemmilla vanhemmilla täytyy olla tunne, että on saanut elää jos sitä omaa elämäänsä, hankkia ne meriitit mitä haluaa, niin että voi aidosti laittaa sen pienen ihmisen kaiken muun edelle silloin kun lapsi sitä tarvitsee ensimmäisinä elinvuosinaan. On väärin tehdä lapsi ja kohdella lasta sen jälkeen kuin koiranpaskaa, johon sattui astumaan, ja joka nyt haisee mukana vaikka äiti tai isä kuinka haluaisi vaan bilettää ja keskittyä kaikkeen muuhun kuin perheeseen. Jos tekee lapsen, on velkaa lapselle sen, että on lapsen saatavilla. Se ei ole kenenkään muun tehtävä kuin vanhempien, eikä sitä tehtävää pääse rahalla karkuun; mikään lastenhoitaja ei korvaa sitä mitä vanhemmilla on anettavanaan, jos vanhemmat edes vähän yrittävät.

Lapsi voi olla parisuhteelle kriisi, onkin, mutta elämään kuuluu kriisit. Jos niitä juoksee karkuun saa juosta koko elämänsä.