6 kuukautisella varmaan mukavat olot karhunkierroksella,
mitä nyt ei tekisi somen ja oman itsekkyytensä eteen?
tuleeko joillekin mieleen the thriller ikkunassa joskus?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Milläs se vauva olisi hälyttänyt apua, jos äidille olisi sattunut jotain?
Kuinka yleisiä vaelluksilla ovat sellaiset onnettomuudet, joissa aikuinen menettää tajuntansa niin, että ei pysty hälyttämään apua? Veikkaan, että on paljon suurempi todennäköisyys joutua liikenneonnettomuuteen, jos lähtee vauvan kanssa ajamaan autolla Helsingissä.
Lisäksi Karhunkierroksella on sen verran kulkijoita, että joku muu olisi todennäköisesti osunut paikalle aika pian mahdollisen onnettomuuden jälkeen.
Kun olin Karhunkierroksella, oli kyllä paljon kulkijoita ja puhelimessa kenttä enimmäkseen. Silti joissain kohdissa reittiä olisi saanut maata aikataulusta riippuen ehkä tuntejakin loukkaantuneena ennen kuin joku olisi löytänyt, tuskin päiviä kuitenkaan. Aikuisena se olisi vielä käynyt, en tiedä kuinka nopeasti vauva menehtyy yksin tuollaisessa tilanteessa. Vähän väliä on tienristeyksiä, joissa kyltti "Väsyttääkö? Tilaa taksi puh Xxxx." :D Eli aivan erämaa ei ole kyseessä.
Aika liukkaita jyrkkiä rinteitä, en olisi varmasti uskaltanut kantaa lasta niissä. Oli elokuu, päivällä oli 10 ja öisin 5 astetta. Kämppiin ei aina mahtunut sisään, joten teltassa, ja kämpissäkin oli kylmä, koska vain uusissa kämpissä lämpö säilyy kaminan sammuttua. Yhden yön valvoin lisäämässä kaminaan puita koska kukaan muu ei sitä tehnyt ja oli kylmä. Aamulla muitten noustua olisin mielellään nukkunut tunnin pari, mutta muut eivät lisänneet puita tuleen hereilläkään ja kämppä kylmeni nopeasti. Sitten he kaikki lähtivät ja minä jäin sahaamaan puita seuraavalle tulijalle. Reitin ja yöpymispaikat voi valita siten, että vauvan kanssa pärjää, jos on ollut ennen ja olettaen että mahtuu kämppään ja jos ei kierrä reittiä kokonaan. Jos kiertää kokonaan, niin jyrkkiä rinteitä ei voi välttää. Mutta en lähtisi ainoana aikuisena niin pienen kanssa joka ei pysty itse lähtemään hakemaan apua.
Voi jessus, Karhunkierros on yksi turistirysä.
Ihan tiedoksi, että aidossa Lapin erämaassa ei yksikään teistä pärjäisi ja kyllä, vauvasta asti mukana erämaassa niin pystyy aikuisenakin pärjäämään vaikka missä, ja kiertää kaukaa tuollaiset yleiset patikointi reitit. Korona on pilannut monta hyvää asiaa, myös sen, että teitä aivottomia palloilee ihan liikaa ympäri maita ja mantuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, mietin ihan samaa. Koska MINÄ halusin vaeltamaan, MINÄ raahasin mistään ymmärtämättömän mutta epämukavuudesta kärsivän pikkuvauvan sinne eräoloihin mukanani....
Siis ajatelkaa, suurimman osan ihmiskunnan historiasta lapset on kärsineet epämukavuudesta erämaissa. Vai olisiko niin että se epämukavuus on vaan laiskan ja luonnosta vieraantuneen av-mamman mielessä kun ei jaksa nousta sohvalta hakemaan sipsipussia keittiöstä?
Liikuntaa harrastava äiti on ehdottomasti lapselle vaarallinen. Äidin pitää painaa vähintään 100 kiloa, jotta lapsi kokisi olonsa turvalliseksi. Muunlainen äiti on mielenterveysongelmainen anorektikko. Myös riittävä määrä pullaa, jäätelöä ja karkkia tulee olla aina äidin saatavilla, ettei verensokeri laske liikaa.
Nyt ei ole kyse kenenkään syömisistä vaan että vauva viedään jonnekin Kansallispuistoon, jossa voi sattua mitä tahansa. Muutama vuosi sitten vastaavanlaiset vanhemmat vetivät vauvaansa pulkassa jossain vaelluksella, seurauksena vauva kuoli.
Suomalaiset äidit selittävät ylipainonsa ja liikkumattomuutensa yleensä lasten edulla. Liikkuvaa äitiä pidetään huonona äitinä. Ihan omaa kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Milläs se vauva olisi hälyttänyt apua, jos äidille olisi sattunut jotain?
Millä se vauva hälyttää apua, jos kotona tapahtuu jotain? Karhunkierros on ylivoimaisesti Suomen suosituin vaellusreitti ja siellä riittää väkeä pilvinpimein lokakuussakin. Ei tarvi kauaa polulla maata, kun joku osuu paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Voi jessus, Karhunkierros on yksi turistirysä.
Ihan tiedoksi, että aidossa Lapin erämaassa ei yksikään teistä pärjäisi ja kyllä, vauvasta asti mukana erämaassa niin pystyy aikuisenakin pärjäämään vaikka missä, ja kiertää kaukaa tuollaiset yleiset patikointi reitit. Korona on pilannut monta hyvää asiaa, myös sen, että teitä aivottomia palloilee ihan liikaa ympäri maita ja mantuja.
Luitko juttua, että vaelsi vielä pidemmän vaelluksen ukk-puistossa kun vauva 4kk ikäinen? Se on kyllä ihan oikeaa erämaata ja suurimmassa osassa puistoa ei mitään verkkoyhteyttä, ei edes polkuja. Ei mitään mahdollisuuksia hälyttää apua jos vaikka kaatuu rakassa tai joen ylitys menee pieleen. Edesvastuutonta toimintaa viedä vauva sinne. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, mietin ihan samaa. Koska MINÄ halusin vaeltamaan, MINÄ raahasin mistään ymmärtämättömän mutta epämukavuudesta kärsivän pikkuvauvan sinne eräoloihin mukanani....
Siis ajatelkaa, suurimman osan ihmiskunnan historiasta lapset on kärsineet epämukavuudesta erämaissa. Vai olisiko niin että se epämukavuus on vaan laiskan ja luonnosta vieraantuneen av-mamman mielessä kun ei jaksa nousta sohvalta hakemaan sipsipussia keittiöstä?
Liikuntaa harrastava äiti on ehdottomasti lapselle vaarallinen. Äidin pitää painaa vähintään 100 kiloa, jotta lapsi kokisi olonsa turvalliseksi. Muunlainen äiti on mielenterveysongelmainen anorektikko. Myös riittävä määrä pullaa, jäätelöä ja karkkia tulee olla aina äidin saatavilla, ettei verensokeri laske liikaa.
Nyt ei ole kyse kenenkään syömisistä vaan että vauva viedään jonnekin Kansallispuistoon, jossa voi sattua mitä tahansa. Muutama vuosi sitten vastaavanlaiset vanhemmat vetivät vauvaansa pulkassa jossain vaelluksella, seurauksena vauva kuoli.
Suomalaiset äidit selittävät ylipainonsa ja liikkumattomuutensa yleensä lasten edulla. Liikkuvaa äitiä pidetään huonona äitinä. Ihan omaa kokemusta on.
Miten joidenkin äitien ylipaino liittyy siihen, että joku edesvastuuton äiti raahaa vauvansa erämaahan? Siinä välissä on aika paljon välimuotoja. Liikuntaa voi harrastaa ilman, että vaarantaa lapsensa turvallisuuden. Itse juoksin maratonin kun vauva oli 6 kk ikäinen ja isä hoiti vauvaa treenatessa. Kyllä suurin osa äideistä liikkuu ja pitää huolta kunnostaan, eikä se että paheksuu vauvan turvallisuuden vaarantamista ole mitään "kateutta" vaan täysin rationaalista pohdintaa.
Kiinnostava keskustelu. Yhtäältä ymmärrän turvallisuuspohdinnat, mutta toisaalta on myös ihmisiä jotka asuvat pikkulasten kanssa ihan pysyvästi jossain huitsin Nevadassa. Elämäntapavalinta sekin. Pitäisikö kunnon vanhemman muuttaa ihmisten ilmoille siksi aikaa kun lapset ovat pieniä?
Kodeissakin sattuu tapaturmia, ja jos vaikka on yksinhuoltaja tai puoliso matkoilla, niin ei sinne kukaan toinen aikuinen tiedä tulla auttamaan, jos ei itse kykene hälyttämään apua. Puhumattakaan siitä, kauanko avun saapuminen kestää jonnekin syrjäseuduille kauas muusta asutuksesta.
Milläs se vauva olisi hälyttänyt apua, jos äidille olisi sattunut jotain?