Mitkä asiat vaikuttaa siihen miten laaja lapsen sanavarasto on
Kommentit (30)
Sanoisin myös että lapsen kiinnostus vaikuttaa myös. Esim. Meillä poika harvemmin haluaa että luetaan ja viihtyy paljon omissa leikeissä eikä halua että häiritään
Lapsen sanavarastoa voi rikastuttaa omalla esimerkillä. Jos lapsi osoittaa sormella ja sanoo että "orava", voi aikuinen jatkaa "Kyllä. Siinä orava kiipeää puuhun. Oravalla on pesä puussa."
Lapsille lukeminen rikastuttaa sanavarastoa, samoin laulaminen.
Toki hänen kanssaan aikaa viettäneidem aikuisten sanavarasto. Johon taas vaikuttaa älykkyys, lukeneisuus (lukenut muutakin kuin seiska-lehteä), lapselle tarjotut virikkeet. Kirjojen lukeminen jne.
Lapsen voi myös totuttaa kuuntelemaan lukemista. Pitää sitten nähdä vaivaakin. Mun esikoinen ei tahtonut jaksaa kuunnella ennen kuin 1,5-vuotiaana ja silloinkin lyhyitä satuja. Vaati aikamoista työtä, että hänet sai innostumaan. Kipinä kuitenkin syttyi ja nykyään eläytyy pitkiinkin satuihin. On kohta 5.
onko huono sana varasto periytyvää?
meidän poika 2.5v osaa puhua huonosti,muutamia sanoja vaan ja jouluna kun käytiin mummolassa oli asiasta puhetta ja mummo sanoi ettei mun isäkään osannut kunnolla puhua kouluun mennessä.
sittemmin siitä on kehittynyt taitava paskan puhuja.
"Toki siihen vaikuttaa noiden ulkoisten seikkojen lisäksi lapsen itsensä synnynnäiset ominaisuudet. Jos ei ole ns. penaalin terävin kynä, ei siinä sanavarastokaan kovin laajaksi kehity vaikka kuinka Seitsemää Veljestä ääneen lukisi."
Tämä on varmasti olellisin asia! Synnynnäiset ominaisuudet, lahjakkuudet, sairaudet jne. Vammaisen lapsen vanhempana ärsyttää, kun ihmiset luulevat, ettei lapsi puhu, kun ei anneta puhua tai luulevat, ettei lapselle puhuta riittävästi. Syntyy kiusallisia tilanteita, kun vastaat lapsen puolesta, jolloin toinen tokaisee, että "anna lapsen puhua itse". Mutta kun lapsi ei osaa. Lapsi nyt jo kouluikäinen ja käytössä vain muutama yksittäinen sana. Ennuste on ettei puhu aikuisenakaan.
Vierailija kirjoitti:
Se miten paljon lapselle luetaan.
Tämä!!!
Lapsen mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin.
Se millaisessa ympäristössä lapsi on, miten paljon hänen kanssaan puhutaan, miten paljon hänelle luetaan, mikä on lapsen arki.
Jos ei lapsen kanssa puhuta, hänellä ei ole mitään sosiaalisia suhteita, ei hän sanoja opi eikä tunne.
Me luemme lapsille paljon jne, mutta ovat nepsyjä joten ei vaan jotenkin tartu normaalisti päähän sanat eivätkä oikein suostu puhumaankaan paljon mitään. Mut kyllä koko ajan kehitystä tapahtuu, melkoista vääntämistä vaan välillä on.
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 16:52"]
Ite oon kattonu sanakirjasta monta sanaa :)
[/quote]
Yläkoulun opettajana olen törmännyt siihen, että osa teineistä ei tunnista vaikkapa sellaisia sanoja kuin oikku, muuli, lehtiö ja impi. No, ehkä sen immen nyt vielä ymmärtää, mutta minusta nuo muut ovat ihan käypiä arkisia sanoja. Ja tässä siis on vain jäävuoren huippu. Minusta on ihan ok, että vilkaisee sanakirjasta tarkan merkityksen jollekin sivistyssanalle tai muulle termille, jotta osaa käyttää niitä oikein.