Onko teillä joku ruoka, jota oli lapsena pakko syödä ja siksi inhoatte sitä vieläkin nyt aikuisena?
Kommentit (64)
Koulussa ala-asteella pakotettiin syömään pinaattilettuja ja niiden kylkiäisenä ollutta kylmää simpukkasalaattia, vaikka melkein oksensin. Pinaattilettuja en ole sen jälkeen pystynyt syömään.
Ruispuuro. Tätä oli usein lauantaisin ja piti istua pöydässä niin kauan että syö. Äiti vielä kehtaa väittää että muistan väärin, kuinka voisin unohtaa...
Vanhanaikainen läskisoosi, jossa on ihan selviä isoja läskin palasia. Yök.
Tilliliha ja kanaviillokki, joita monet vihasivat, niistä kyllä tykkäsin paljon.
Sienisalaatti koulussa. En koskaan syönyt. Meillä oli silloin 2dl maitopurkit käytössä, niitä sai kaksi ottaa. Join ensimmäisen tyhjäksi. Sitten olin juovinani ja joka ikisen suupalan puotin sinne purkkiin. Voi raato, opettaja kyttäs koko ajan vieressä. Pelotti, että huomaa ja joudun pakotettuna syömään. Tämä tapahtui -78.
Köyhinä aikoina syötiin usein ns. suolalohkoja. Perunanlohkot keitettiin kypsiksi ja loppuvaiheessa veteen kiehumaan laitettiin suolasilakoita. Niistä sitten imeytyi se suolan ja kalan maku perunoihin.
Sienikastike ja sen myötä kaikki sieniruuat. Olen valitettavasti myös yksi niistä, joiden ei edes tarvitse nähdä tai maistaa sieniä ruuassaan, kun jo oksennan. Turha siis silputa sieniä muhennokseksi ja ujuttaa jauhelihan sekaan. Vaikka en maistaisi sitä ruokalusikallista sieniä 5 dl jauhelihataikinassa, niin ylös se mureke silti hetken kuluttua seilaa.
Kesäkeitto. Istuin jälki-istunnossa, kun en pystynyt sitä syömään.
Meillä pyrittiin säästämään rahaa niin, että äiti teki usein todella ison kattilallisen keittoa, jota sitten syötiin monta päivää putkeen. Kattilaa säilytettiin maakellarissa, ja sieltä se piti käydä aina hakemassa ruoka-aikaan ja lämmittää uudelleen. Kylmänä sen pinnalla oli ällöttäviä rasvakikkareita. Usein keittoa ei saatu kaikkea syötyä, ennen kuin se alkoi pilaantua. Siksi viimeisenä keittopäivänä oli kyllä oksennus lähellä, kun keitto oli alkanut ns. käymään.
Luumukiisseli
Veriletut ja veripalttu
🤢🤮🤢🤮
Silakkalaatikko.
Se pilasi koko elämäksi kaikki silakkaruuat.
N53
Sikanauta. Yleensä siitä tehtiin ruskee kastike tai keitto. 🤢
Samoin täällä, silakkalaatikko. Kaikki kalaruoat, joihin oli jäänyt paljon ruotoja, mutta erityisesti tuo.
Päivähoitopaikassa syötiin joka-aamu Weetabixejä. Ilmeisesti hoitotäti oli liian laiska keittelemään puuroa tai en tiedä mikä oli syynä, mutta sen tiedän etten sen jälkeen ole Weetabixiä suuhuni laittanut 40 vuoteen.
Porkkanaraaste. Lantturaaste ei ole niin pahaa. Kesäkeitto, kaurapuuro, tilliliha, karjalanpaisti, mannavelli, purjo ruuan seassa. Tekeekö kukaan nykyään enää purjomuhennosta?
Eli seitä ja purjoraastetta sekaisin. Sitä söin paljon lapsena.
Jatkuvasti oli jotain puuroa tai velliä. Kaurapuuroa, ruisvelliä, uuniohrapuuroa, riisipuuroa. Vieläkään ei maistu. Ei siksi että nyt varsinaisesti ällöttäisi, en vain ole vielä 50-vuotiaanakaan päässyt kyllästymisestä yli.
Kaikki liharuoat. Lihaa syötiin jatkuvasti, ja minut pakotettiin syömään.
Minä sain jälki-istuntoa kansakoulun toisella luokalla 1970 kun yritin jättää kalakeiton syömättä. Koulun kalakeitto oli vastenmielistä jo voimakkaan hajunsa takia. Kotona tehty kalakeitto oli mielestäni hyvää.
Komppaan - lantturaaste. Vielä sellainen jossa oli rusinoita. Toinen on tilliliha. En kestä lämpimän tillin hajuakaan 🤢