Onko teillä joku ruoka, jota oli lapsena pakko syödä ja siksi inhoatte sitä vieläkin nyt aikuisena?
Kommentit (64)
Sienikastike ja -salaatti. Kaikki sieniruoat ovat vieläkin vastenmielisiä, tuntuvat suussa limaisilta, veteliltä ja niljakkailta. Toinen syy on, että miellän sienet jotenkin kuuluvaksi puoliksi eläinkuntaan ja puoliksi kasvikuntaan, kerta kaikkiaan epämääräisiä olioita ;).
Pakko oli kai syödä siinä mielessä että muuta ei ollut tarjolla.
Perhe oli iso joten ruokia tehtiin isoja satseja kerralla ja jokainen voi varmaan arvata millaisia ruokia se sitten tarkoitti. Ei ole tarvinnut tehdä näinä 10 vuotena kotoa muuton jälkeen yhtäkään keittoa, kiusausta tai laatikkoa. Kodin ulkopuolella syön jos muuta ei ole tarjolla. Periaatteessa voisin tehdä mutta annoksen pitäisi olla niin pieni että menee yhdellä kerralla koska en varmaan saisi uudelleenlämmitettyä ruokaa alas yrittämälläkään.
Toinen on peruna, erityisesti keitetty. 12 vuotta lähiperunaa lähes jokaisena koulupäivänä teki tehtävänsä eikä ole sen jälkeen tarvinnut syödä sitäkään. Äitikin huomasi jossain vaiheessa että kotona oli turha tehdä perunaa kun kukaan ei syönyt.
Makaronivelli... Siihen tuli inhottava maitokuori päälle joka rullautui pitkäksi klimpiksi kun koski lusikalla. Pakko oli syödä vaikka kuinka tökki.
Keitot joihin heitettiin lihapaloja jänteineen läskeineen päivineen, "siellä ne menee seassa, syöt vaan".
Silakkalaatikko pitkässä liemessä, kala perattu sinnepäin. Olin aika vanha, ennen kuin uskalsin maistaa yhtään mitään silakkaruokia tuon ruokamuiston jäljiltä.
Onhan näitä. Muistaakseni olen kyllä oksentanutkin lautaselle. En syö näitä kammoruokia vielä nykyäänkään, ei vaan pysty.
Vierailija kirjoitti:
Kananmunakastike. Paksua, miltei hyytelömäistä valkokastiketta mihin upotettiin keitetyn kananmunan puolikkaita. Tuota syötiin yleensä perunoiden kanssa. Yöks.
Sama juttu. Koulussa oli tätä , kananmunakastike, pinaattilätyt ja perunoita.
Lihakastike koulussa. Aina oli joku jännebiitti lautasella ja mitään ei saanut jättää. En ikinä syö lihakastiketta tai kokolihaa missään kodin ulkopuolella.
Minulla on joululaatikkokammo. Ne maistuivat lapsena mielestäni kaikki ihan kauheilta, erityisesti lanttulaatikko ja imelletty perunalaatikko. Inhan makeita. En aikuisenakaan pahemmin välitä mutta en sentään yökkäile enää.
Pinaattikeiton kanssa istuin aina välitunnit, vielä jos siinä oli se keitetty muna, hyi että! Yhä edelleenkään en saa lusikallistakaan alas.
Ei ollut mutta mummo kertoi että tillilha oli pilaantuneesta lihasta tehty kastike ja tillillä peitetty mädän haju. Seassa oli myös nahka ja muita elimiä. Tätä olivat syöneet ja suuri ikäluokka ihmettelee nyt valitusta. Tästä se etujen ajaminen alkoi jota nyt kaikki pitävät itsestään selvyytenä. Taloustietilijät ovat laskeneet että jos korot nousevat vain 2% köyhhyys ja konkurssit suomessa lisääntyvät 60% joten tillilha tervetuloa. Korot nousivat 90 luvun alussa 14%.
Kaikki keitot, joissa on käytetty liha- tai kasvisliemikuutioita tai muita vastaavia. Oksu tulee pelkästä ajatuksesta.
Rusinasoppa riisipuuron päällä. En pysty syömään edes pähkinöitä nykyään, kun niitä sitten oli samassa kulhossa rusinoiden kanssa joulun aikoihin.
Sienet, kala ja possun liha (ja muutkin liharuuat). Sienistä meillä syötiin aina tatteja, se haju ja limainen koostumus oli vaan ällöttävä. Kalassa ällötti myös haju, samoin ruodot. Liha oli usein sitkeää ja siinä oli läskiä ym. ällöttäviä kohtia, hyh. Luulen, että se lapsen suussa inhottava koostumus on saanut aikaan vastenmielisyyden myös makuun, en pysty syömään esim joulukinkkua edelleenkään. No, helppo ryhtyä kasvissyöjäksi kun en edes tykkää lihasta.
Vierailija kirjoitti:
Kesävitunkeitto fornever ja maitokaali.
Mitä ihmettä on maitokaali?
Kesäkeitto, tilliliha avec kumiperunat ja selleri. Keskuskeittiöllä oli varmaan joku pervo sadisti töissä, kun JOKA IKISEEN salaattiin tungettiin selleriä jossain muodossa (juuri-, varsi-, tai lehtiselleriä). Oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Rusinasoppa riisipuuron päällä. En pysty syömään edes pähkinöitä nykyään, kun niitä sitten oli samassa kulhossa rusinoiden kanssa joulun aikoihin.
Inhoan rusinoita, erityisesti rusinasopassa ja maksalaatikossa, koska niistä tulee niin ällöttävän niljakkaita. Muutenkin niin sanottu sekametelisoppa eli soppa kuivatuista hedelmistä oli kamalaa. Nykyään saan kuivia rusinoita syötyä jos on ihan pakko
Tilliliha kunnollisista aineista oikein tehtynä on hyvinkin herkullista, jos se koostumus ei häiritse. Valitettavasti männävuosien kouluissa tilliliha tehtiin halvimmista/lähes syömäkelvottomista ruhonostista, joten en yhtään ihmettele, että niin monella on kammo.
Ruusunmarja kiisseli. Yököttää edes ajatella. Tosin ruusunmarjaviili on ihan jees ja syön sitä vieläkin.
Kananmunakastike. Paksua, miltei hyytelömäistä valkokastiketta mihin upotettiin keitetyn kananmunan puolikkaita. Tuota syötiin yleensä perunoiden kanssa. Yöks.