Lue keskustelun säännöt.
Oonko sekoamassa vai voiko mieliala heitellä näin paljon?
20.10.2021 |
Tänään olin aivan paskana mun avioliiton takia, näin monet miehen tekemiset negatiivisessa valossa, koin hänet aidosti pahana ja vahingollisena. Nyt tämä kohtaus on mennyt jotenkin ”ohitse” mutta ei kokonaan. En halua miestä lähelleni, ja onneksi hän onkin nyt poissa muutaman päivän.
Tämmöisiä fiiliksiä on ollut ennenkin, sit ajattelen ihan toisin. Riitelemme välillä kovasti, mutta sitten kadun ja pyydän anteeksi ja kieriskelen häpeässä ja syyllisyydessä pitkään.
Ero ei just nyt ole ratkaisu mutta tiedän että jossain kohtaa erotaan. Tosin joskus ajattelen ettei me erota koskaan.
Sain ADHD-diagnoosin muutama viikko sitten mutta lääkettä en ole vielä aloittanut, kohta aloitan. Liittyykö nämä ihan laidasta laitaan -heittelyt siihen? Vai alkaako pönttö levitä?
Kävin taannoin vuosia terapiassa ja avohoidossa, dg:t oli keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö, ei persoonallisuushäiriöitä. Ja lääkärit & terapeutit siis minua tutkivat.
Kommentit (20)
ADHD aiheuttaa impulsiivisuutta ja tunteiden heittelyä muutenkin. Mut ei ehkä ihan tollasta. Kuulostaa joltain viha-rakkaussuhteelta, epävakaa persoona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet yli 40v niin liittyy hormoneihin
Well, kuulostaa siltä että ero tulossa. Kun olin itse eron partaalla niin mielialat ja fiilikset miehestä heitteli laidasta laitaan
Vierailija kirjoitti:
Jos olet yli 40v niin liittyy hormoneihin
Oon 45 ja hormonikorvaushoito aloitettu. Aina kun keltsukuuri alkaa, kaikki alkaa mennä pieleen joka kuukausi… ap
Ero on oikein. Sitten matkalle Senegaliin köriläängorillan hoidettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla alkoi tuo käytös 42v ja helpotti kun huomasin sen liittyvän kiertooni. Tietyt päivät käyttäydyin tosi omituisesti, olin jopa aggressiivinen. Syön e-pillereitä esivaihdevuosioireisiin. Kun ovulaatio jää pois, tuo mielialakaan ei niin enää vaihtele. Kannattaa Kysyä toinen mielipide, onko sulla oikea hormonihoito. Tiedän tunteen, olin ihan varma, että olin sekoamassa mutten sitten ollutkaan. Nyt avioliittokin voi taas hyvin. Vuosi meni kärsiessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti nukkuminen, verensokerin väittely, hormonit, stressi...
Mäkin olisin ensimmäisenä kysynyt, että onko yhteyttä kuukautiskiertoon?
Itsellä on pms todella paha. Olen itkuinen ja ärtynyt, haastan riitaa, paniikkihäiriö pahenee, hermo on aivan stanan pinnassa ja paukutan mitä sylki suuhun tuo, en vaan hillitse itseäni. Kaikki esteet tuntuu ylitsepääsemättömän suurilta ja haluan tappaa itseni, ihan osastokamaa.
Jälkeenpäin purkaukset hävettää ja nolottaa, pyytele anteeksi ja poden todella huonoa omaatuntoa kun en osaa käyttäytyä.
Hain apua ahdistuneisuuden ja lääkitys on aika paljon tasannut tuota oireilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olisin ensimmäisenä kysynyt, että onko yhteyttä kuukautiskiertoon?
Itsellä on pms todella paha. Olen itkuinen ja ärtynyt, haastan riitaa, paniikkihäiriö pahenee, hermo on aivan stanan pinnassa ja paukutan mitä sylki suuhun tuo, en vaan hillitse itseäni. Kaikki esteet tuntuu ylitsepääsemättömän suurilta ja haluan tappaa itseni, ihan osastokamaa.
Jälkeenpäin purkaukset hävettää ja nolottaa, pyytele anteeksi ja poden todella huonoa omaatuntoa kun en osaa käyttäytyä.Hain apua ahdistuneisuuden ja lääkitys on aika paljon tasannut tuota oireilua.
Mulla tämä sama. Saitko siis ahdistukseen lääkityksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy niiltä, jotka tuntevat teidät molemmat.
Minun neuvo on tilaa aika lääkärin asiasta!
(Esi)vaihdevuodet. Nosta (siis pyydä lääkäriä nostamaan) estrogeenin annostusta ja kokeile toista keltarauhashormonia. Itselleni ei lugesteron sopinut vaikka sen pitäisi olla luonnollisin. Nyt mennään perus-teroluteilla. En tiedä onko munasarjoissa elämää yhä, mutta kyllä mulla oviksen aikaan kierrokset nousee vaikka en olisi ehtinyt keltarauhashormonia edes aloittaa. Rasittava vaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olisin ensimmäisenä kysynyt, että onko yhteyttä kuukautiskiertoon?
Itsellä on pms todella paha. Olen itkuinen ja ärtynyt, haastan riitaa, paniikkihäiriö pahenee, hermo on aivan stanan pinnassa ja paukutan mitä sylki suuhun tuo, en vaan hillitse itseäni. Kaikki esteet tuntuu ylitsepääsemättömän suurilta ja haluan tappaa itseni, ihan osastokamaa.
Jälkeenpäin purkaukset hävettää ja nolottaa, pyytele anteeksi ja poden todella huonoa omaatuntoa kun en osaa käyttäytyä.Hain apua ahdistuneisuuden ja lääkitys on aika paljon tasannut tuota oireilua.
Mulla tämä sama. Saitko siis ahdistukseen lääkityksen?
Ja mikä lääkitys kyseessä? SSRI:t sai mulla nupin ihan sekaisin. Voi kun vielä saisi bentsoja, ne olisi paras vaihtoehto.
Aloita ADHD-lääkkeet pian. Ne rauhoittaa paljon jo itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Ero on oikein. Sitten matkalle Senegaliin köriläängorillan hoidettavaksi.
Häpeä! Ja se on gambia, eikä kummassakaan ole gorilloita vaan ihan kereitä.
Sympatiat ap:lle, eroa kun ehdit, kyllä se siitä. Tarviit lepoa ja unta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olisin ensimmäisenä kysynyt, että onko yhteyttä kuukautiskiertoon?
Itsellä on pms todella paha. Olen itkuinen ja ärtynyt, haastan riitaa, paniikkihäiriö pahenee, hermo on aivan stanan pinnassa ja paukutan mitä sylki suuhun tuo, en vaan hillitse itseäni. Kaikki esteet tuntuu ylitsepääsemättömän suurilta ja haluan tappaa itseni, ihan osastokamaa.
Jälkeenpäin purkaukset hävettää ja nolottaa, pyytele anteeksi ja poden todella huonoa omaatuntoa kun en osaa käyttäytyä.Hain apua ahdistuneisuuden ja lääkitys on aika paljon tasannut tuota oireilua.
Mulla tämä sama. Saitko siis ahdistukseen lääkityksen?
Kyllä.
Diagnoosit ovat vaikea asteinen ahdistuneisuus, keskivaikea masennus, paniikkihäiriö ja nyt myös ptsd. Adhdstä on puhuttu myös. Lääke on ssri.
Selkeästi oireet olivat pahimmillaan juuri ennen kuukautisia, enkä hillitse itseäni vaikka miten yritän, olen onnellinen lääkkeestä.
Oireilua toki edelleen, mutta tasoittunut kovasti.
Esimerkiksi vaikka olisin äkäinen, niin en suolla suustani mitä pahimpia ilkeyksiä ja ammu sarjatulella loukkauksia vaan osaan jopa ottaa ihan rennosti riitatilanteetkin, en vaan jaksa ärsyyntyä. Mulla on tosin myös mieto rauhoittava paniikkikohtauksiin.
Voi olla, että syön tuota lopun elämääni, mutta elämä on ehdottomasti tasaisempaa ja parempaa sen kanssa.
Kysy niiltä, jotka tuntevat teidät molemmat.