Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epäsuoralla tavalla hallitseva mies ja hyvin heikko vaimo?
20.10.2021 |
Anteeksi tämä pitkä vuodatus, mutta en tiedä ketään, kenelle voisin puhua. Tilanteeni on tämmöinen: Mieheni ja minä menimme yli 10 vuotta sitten pikavauhtia yhteen. Seuraavana vuonna tuli lapsi. Minä sairastuin lapsen myötä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, ja samaan yhteyteen ajoittuu erittäin suuret ristiriidat omien vanhempieni kanssa, joihin olin jo aiemmin halunnut pitää ihan vakavista ja todellisista traumattisista syistä etäisyyttä, ja lopulta jouduin hakemaan ja sain heille lähestymiskiellon.
Olin monta vuotta masentunut ja henkisesti heikossa kunnossa. Mies joutui kantamaan vastuuta perheestä: hän kävi töissä ja hoiti lasta. Mitään tukiverkkoja ei ollut, olimme kolmestaan. Vähitellen aloin toipua mutta töitä en enää onnistunut löytämään. En ollut täysin työkykyinen, ja olen vuorotellen työttömyysetuudella, vuorotellen sairauslomalla. Olen siis ollut käytännössä koko avioliittomme ajan täysin riippuvainen miehestäni taloudelliseti ja henkisesti. Hän on suojellut minua, auttanut minua, tuonut leivän taloon. Minä olen ollut onneton tärisevä vaimoriepu.
Mies on ottanut sellaisen roolin, että hoitaa ns. kaiken. Hän on erikseen sanonut, että mun ei tarvitse käydä kaupassa, koska tietää etten aina jaksa, joten hän käy, ostaa ruoat ja kaiken muun, tekee safkat. Samoin kaikki lapsen harrastuksiin liittyvät asiat ovat hänen harteillaan, useat lapsen koulunkäyntiin liittyvät jutut ym.
Koen olevani aivan ulkopuolella miehen ja lapsen jutuista: he menevät ja tekevät asioita, nytkin syyslomalla mies erikseen sanoi "olen ajatellut että lähtisin x:n (lapsemme) kanssa leffaan ja korkeasaareen". Ja mä tyydyin tähän, koska pitkäänhän menikin niin, etten jaksanut lähteä masennuksen takia mihinkään ja olen muutenkin ihan mökkihöperö. Ajokorttiakaan mulla ei ole.
Mun keskeinen tunne nykyään onkin, että en suoriudu enää yhtään mistään. Olen TÄYSIN mitätön luuseri, jolla ei ole aikoihin ollut työtä, terveyttä, itsetuntoa tai enää edes ulkonäköä. Eikä enää kavereita eikä harrastuksia, ei mitään. Olenkin melkein koko ajan kotona neljän seinän sisällä. En käsitä, miten tämä tilanne on ajautunut tällaiseksi!
Juttu onkin siinä, etten osaa määritellä tai muistaa, mistä kaikki johtuu. Tuntuu, kuin eläisin sumussa. Kaikki on outoa ja hämärää, en näe enää selvästi. Jos esitän jotain kritiikkiä miehelleni, hän sanoo, että "oot taas siellä mustalla puolella, tule pois sieltä mustalta puolelta ja näe, kuinka hyvin asiat on". Hän sanoo aina, että on koko liittomme ajan tehnyt aivan kaikkensa minun eteen, että kukaan muu ei jaksaisi nähdä näin paljon vaivaa, ja koko parisuhteemme pyörii vain minun ehdoillani.
Ei tämä liitto rikastuta elämää tai anna voimaa, vaan jollain oudolla tavalla kaikki on tosi rumaa ja vastenmielistä ja kipua tuottavaa. En kuitenkaan osaa lähteä suhteesta pois, mihin edes menisin?? Kuka auttaisi muutossa, millä maksaisin vuokran? Näkisinkö enää lastani? Enhän minä jaksa hänestäkään kunnolla huolehtia. Ei mulla ole työtä. Lisäksi pelkään että kun vanhemmat saavat tietää erostamme, he alkavat taas hyökätä ja painostaa minua pitämään yhteyttä. TUntuu, että on vain huonoja ja vielä huonompia valintoja.
Tänä aamuna kun vain makasin sängyssä ja pohdin elämääni, mulle tuli mieleen, että jos minä olisin talo ja mies olisi puu sen talon vieressä, niin se puu on kasvanut talon sisälle. Pitkä runko menee koko talon läpi, oksat ovat tukkineet vintin, ja nyt on yksi iso oksan haara lähdössä kohti kellaria. Ja mulle tuli ajatus, että jos se oksa ehtii kasvaa kellariin, niin silloin minä kuolen.
Kommentit (34)
Kertomasi perusteella mies ehdottaa ja järjestää asioita. Oletko itse ehdottanut perheelle yhteistä tekemistä, jos olet paremmassa kunnossa? Muutos alkaa itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia mieheltä ulkoistaa nainen kokonaan perheestä. Hän ei ole edes epäsuorasti kontrolloiva, hän on ihan suoraan kontrolloiva. Tuollainen jossa sanotaan, että toinen ei oikeasti koe mitä hän kokee, on "gaslightingia". Jostain syystä mies saa nyt tyydytystä siitä että on paras ja tärkein ja osaa ja tekee kaiken. Tästähän usein syytetään manipuloivia naisia, ja se on tällainen marttyyrinarsisti.
On epäterve suhde, ja on henkistä väkivaltaa, kontrollointia ja manipulointia. Turha sanoa ap:lle, että "ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa vain x ja y". Tällaiset ihmiset ei ole olleet alistavassa ja manipuloivassa parisuhteessa, jossa ihmisen itsetunto tallataan ja mieli sotketaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertomasi perusteella mies ehdottaa ja järjestää asioita. Oletko itse ehdottanut perheelle yhteistä tekemistä, jos olet paremmassa kunnossa? Muutos alkaa itsestäsi.
Sinulle on ilmeisesti aina annettu tilaa ehdottaa ja järjestää. On ihmisiä, joiden mielestä kaikkien muiden ehdotukset on aina jotenkin huonoja tai väärä aika, kallista tai ei kiinnostavaa.
Koita 3kuukauden kuuri raskausajan multitabs valmistetta. Saattaa auttaa sua niin, että jaksat paremmin.
Tavallisesta tuli näppyjä, eikä auttanut samalla lailla....
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on narsisti ja sinä itsekin tiedät sen, ja sitä alitajuntasikin yrittää sulle kertoa. Lähde pois suhteesta. Saat kyllä vuokraan asumistukea. Oletteko naimisissa? Avioeron pitää olla vireillä asumistukea uuteen asuntoon saadakseen. Jos sinulla on säästöjä, käytä ne tähän uuteen tilanteeseen, se on joka pennin arvoista. Jos ei ole säästöjä, saat toimeentulotukea. Totta kai saat nähdä lastasi. Tee avioerohakemus ja ota lastenvalvojaan heti yhteyttä, etsi sopiva vuokra-asunto, vaikka mikä tahansa murju aluksi, ehdit kyllä muuttaa toiseen myöhemmin.
Mutta siis ero on tuossa kohdassa ainoa oikea ratkaisu. Miehelläsi on jokin persoonallisuushäiriö, mahdollisesti narsismi tai jotain muuta. Ehkäpä olit "sopivan heikko" jo teidän tavatessanne, kun sulla oli tuota problematiikkaa vanhempien kanssa, ja sitten se masennus suisti parisuhteenne ja sinut tuohon jamaan, josta mies siis hyötyy henkisesti, hän saa siitä vallan tunnetta, kun olet hänestä riippuvainen, ja siten hän voi siis tuudittautua siihen, ettet koskaan jätä häntä. Ikävä kyllä nuo oireet vain pahenevat ajan myötä, mikään ei narsistille riitä, joten pelasta itsesi ja lapsesi. Se on lapsellesikin parasta!
Tässä n sanan väärinkäyttö on huipussaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oksettava äijä sinulla! Varmaankin kuvittelee tekevänsä vain hyvää!
Miten hän on kommentoinut työttömyyttäsi, saamattomuuttasi, sosiaalisten tilanteiden pelkoasi ( siis että oot vaan himassa)? Onko selitellyt parhain päin, että hän tienaa niin paljon että voit vain nauttia kotona, etkä tarvitse ihmisiä tai ystäviä tai harrastuksia, kun sinulla on hänet ja teidän ainutlaatuinen parisuhde? Että olette kokeneet jo niin paljon, että se jo kertoo, että kuulutte yhteen? Tuon tyyppiset miehet kyllä osaa vedellä oikeista naruista ja parisuhteen irvikuvankin he pesevät ykkösluokan liitoksi.
Neuvo: Etsi itsellesi laastarisuhde ja sen avulla irrottautudut ja sit heität sen laastarinkin mäkeen.
Ainoa oksettava ihminen täällä on kirjoituksesi perusteella sinä itse. Luepa nyt kirjoittamasi ja harrasta vähän itsereflektiota, saattaisi ehkä aueta sinullekin.
Vaikuttaa siltä, että miehesi on todella tukenut sinua, harva mies jaksaisi. Epäilen että ongelmat ovat omien korvien välissäsi ja mies on tehnyt parhaansa, jonka noilla eväillä voi. Suosittelen sinulle terapiaa, älä syytä miestäsi kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi tyyli ei edesauttanut sinun toipumistasi vaan teki sinut hänestä sairaalla tavalla riippuvaiseksi. Ei mieskään varmaankaan ehdoin tahdoin siihen pyrkinyt mutta varmasti hänenkin jotain tunne-elämänsä puolta tuo tuollainen sinun manipuloimisesi tyydyttää. Siksi olette tuossa pisteessä.
Mulla oli juuri tuollainen liitto. Paitsi että se oli ensin tasavertainen, mutta sitten sairastuin kahteen syöpään ja niitä seuranneseen erittäin vaikeaan masennukseen, olin siis ihan osastollakin.
Mies muuttui aivan hysteeriseksi huolehtijaksi. Se meni jo ihan vitsiksi. Kyseli kuin pikkulapselta, että onhan hanskat mukana, kun lähdettiin ulos. Ja kuskasi autolla paikasta toiseen. Lässytti kuin lapselle. Tällaiset tilanteet luisuvat erittäin helposti siihen, että auttaja jää rooliinsa ja autettava samoin. Tarvitaan MOLEMPIEN tahtoa siitä pois pääsemiseksi. Minun mieheni alkoi hänkin käydä terapiassa ja lopulta huomasi näitä piilossa olleita manipulatiivisia piirteitään samalla kun minä aloin havaita, että minä helposti uhriutan itse itseni.
Normaali terve mieshän olisi sanonut jo aika päiviä ap:llekin, että tee sinä kuule ruoka kun kerran kotona olet, etkä ole enää masentunut. Miksi ap:n mies haluaa höösätä ja hössöttää ja paapoa paitsi jos se palkitsee häntä itseäänkin? Nämä ovat jänniä mekanismeja mutta ne on tehtävä näkyväksi, jos niistä aikoo päästä eroon.
Ei siis riitä, että ap ottaa itseään niskasta, koska mies on se joka tuota vallitsevaa tilannetta vahvasti ruokkii ja se on ihan selvä, että saa siitä jotain omintakeista tyydytystä. Kokee olevansa tarpeellinen, haluaa olla se päättävä osapuoli, "lukitsee" toisen kätevästi siihen suhteeseen tuollaisella tavalla yms. Korostan, että nämä ovat siis SEURAUSTA akuutista tilanteesta ja jäävät vain päälle. Oikea narsisti hakeutuisi varta vasten suhteeseen, jossa saa kontrolloida.
Mene nyt ensin itse hakeamaan apua itsellesi. Ja kun olet saanut purkaa nuo kaikki tuskat ulos, niin menkää pariterapiaan. Miehen on tunnistettava nuo riippuvuutta ylläpitävät mekanismit yhtä lailla kuin sinunkin. En lähtisi siitä, että hirviömies pitää vankina heikkoa vaimoaan. Kyllä todellisessa narsistisessa suhteessa on aivan toisen tasoista henkistä väkivaltaa, joka kyllä purkautuu sättimisenä, konkreettisina rajoituksina "et saa lähteä ulos", haukkumisena... ja usein on myös fyyysistäkin väkivaltaa.
Et ole varmaankaan toipunut kuitenkaan siitä masennuksesta ja omasta traumataustastasi, ja tilanteessa kummittelee varmasti monta haamua. Ehkä miehen omatkin haamut. Onhan tuo kätevä tapa jättää itsensä ja tarpeensa hoitamatta, kun "hoitaa vaimoaan" mutta siten salakavalasti hoitaakin itseään, jotain omaa riippuvuuttaan. Kyse on molemminpuolisesta läheisriippuvuudesta. Mutta jos on rakkauta, niin riippuvuuksista voi päästä eroon. Tsemppiä ap!
Juuri näin!
Kyse on läheisriippuvuudesta. Silloin laittaa sen sairastuneen edelle itsensä kustannuksella. Siihen saa apua.
Esim apn miehen pitää hakea itselleen apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkitys, hoitosuhde, kuntouttava työtoiminta. Nyt ulos siitä pienestä piiristä.
Miehelle heti tukea. Finnfami. Kriisikeskus, lääkäri.
Hän on sinun sairautesi vanki, on itsekin sairastinut läheisriippuvuuteen. Täysin unohtanut itsensä. Luulee tekevänsä parhaansa ja oikein, kun unohtaa täysin itsensä.
Niin että heikko vaimo voimaantuu eroamalla huolehtivasta miehestään? Just just.
Teille feministeille nainen heikkona ja riippuvaisena (miehestään) on kyllä niin punainen vaate.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä erl ei ole se ratkaisu nyt kuitenkaan. Tilanne on vaan ajautunut siihen että mies on sinulle vähän kuin vanhempi. Sun täytyisi puhua miehellesi suoraan sun tunteista. Sanot että tunnet olosi ahdistuneeksi ja haluat alkaa tekemään asioita niin kuin aikuinen, ja kaipaat omaa tilaa. Ota vastuuta nyt alkuun edes jostakin. Vaikka se ruuanlaitto tai mikä vaan pieni asia. Lähde ulos talosta vaikka sinne lenkille mitä joku ehdotti. Pääset pikkuhiljaa eroon tuosta lapsen asemassa olemisesta. En usko että miehesi on tarkoittanut mitään pahaa, tilanne on vaan ajautunut tuohon.
Voiko tämä olla totta. Monet ehdottaa eroa ihmiselle joka ei ole toiminut vuosikausiin kuten aikuisen ihmisen pitää toimia. Ei käy edes ulkona.
Mitenkä ihmeessä tämä nainen (jos tarina on tosi) pystyy eroamaan ja alkaa hoitamaan itse asioitaan. Astuu tuosta noin vaan ovesta ulos ja ryhtyy suoraan normaaliin toimintaan?
Sellaista resurssimäärää ei löydy millään jostain ulkopuolelta joka pystyisi tähän apua antamaan salamana.
Mielestäni ensisijaista olisi tilata aika lääkärille ja mennä juttelemaan sekä myös psykologille. Joku henkisen kunnon ja toimintakyvyn kuntoutussuunnitelma lääkärin ja muiden asiantuntijoiden ohjaamana.
Että aloittaja pikkuhiljaa pääsisi jotenkin elämänsyrjästä kiinni.
Mies ei ole terapeutti ja kuvio on todella ihmeellinen. Olette sairastuneet kaikki, mieskin varmaan tarvitsee jotain ulkopuolista apua. Tuskin mies on tätä halunnut, tilanne on vain ajautunut tähän vähitellen. On menty ja selviydytty hetki ja päivä kerrallaan.
Kaikille kamala tilanne.
Alue: Aihe vapaa
Unohtamatta Helsinki Mission.Täältäkin halaus ja rukous puolestasi.