Lue keskustelun säännöt.
Milla kävi korottamassa eri aineiden arvosanoja yhteensä kahdeksan kertaa kunnes sai 6 laudaturia ja lääkispaikan
20.10.2021 |
Nykyään kun yo-arvosanoja saa korottaa loputtomasti, alkaa abeilla olla yhä vaikeampaa saada hyviä arvosanoja ensimmäisellä kerralla. Eikö tuosta tule loputon noidankehä?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lääkikseen pääseminen vaatii 4 L ja 2 E aineista äidinkieli, pitkä matikka, fysiikka, kemia, biologia ja pitkä kieli.
Se, että ei onnistu yhdellä kerralla saamaan noin hyviä papereita ei tarkoita sitä, että yliopistossa pitäisi uusia jokainen tentti. Pääsykokeissa jäi myös hyviä yo-papereita kirjoittaneita rannalle, koska pääsykoe vaatii rautaisemman laskurutiinin kuin yo-kokeet.
Lääkikseen on niin paljon tunkua, että sinne voidaan pitää ylivaikeat kokeet, jotka eivät suoraan mittaa lääkärin opinnoissa tai työssä tarvittavaa osaamista. Pitää tietenkin olla matikka- ja luonnontiedeorientoitunut, mutta paljon nykytasoa vähempikin riittäisi.
Käytännössä lääkärin tärkein ominaisuus on kyky tehdä loogisia päätöksiä paineen alla. Eli sikäli ylivaikea pääsykoe on paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei herätä suurta luottamusta kykyihin omaksua lääketieteen opintojen sisältöä mikäli ei pärjää lääketieteellisen pääsykokeissa eikä niitä laudaturejakaan ole onnistunut kirjoittamaan kuin vasta kahdeksannella yrityskerralla.
Todistusvalinnan alkuperäinen tarkoitus tuskin on ollut se, että numeroita saa korottaa loputtomiin.
Niin, aineistokokeessakin mitattu nimenomaan kykyä omaksua nopeasti olennainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei herätä suurta luottamusta kykyihin omaksua lääketieteen opintojen sisältöä mikäli ei pärjää lääketieteellisen pääsykokeissa eikä niitä laudaturejakaan ole onnistunut kirjoittamaan kuin vasta kahdeksannella yrityskerralla.
Todistusvalinnan alkuperäinen tarkoitus tuskin on ollut se, että numeroita saa korottaa loputtomiin.
Suoraan sanoen, noin lahjatonta ei olisi missään tapauksessa ottaa lääkikseen. En ole koskaan ymmärtänyt tätä numeroiden korottelua.
Yliopistoon yleensäkin pittisi mennä vain sen lahjakkaimman aineksen ja tyyppi, joka tarvitsee 8 yritystä on kyllä loputtoman lahjaton. Ei enteile hyvää, Siinä menee opiskelupaikka lahjakkaalta opiskelijalta, joka olisi jopa valmistunut. Tästä typykästä ei ole takuita tai ainakin roikkuu siellä vuosikymmeniä.
Valeläääkäri sai paikan heti ja aika pitkään kesti ennekuin jäi kiiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lääkikseen pääseminen vaatii 4 L ja 2 E aineista äidinkieli, pitkä matikka, fysiikka, kemia, biologia ja pitkä kieli.
Se, että ei onnistu yhdellä kerralla saamaan noin hyviä papereita ei tarkoita sitä, että yliopistossa pitäisi uusia jokainen tentti. Pääsykokeissa jäi myös hyviä yo-papereita kirjoittaneita rannalle, koska pääsykoe vaatii rautaisemman laskurutiinin kuin yo-kokeet.
Lääkikseen on niin paljon tunkua, että sinne voidaan pitää ylivaikeat kokeet, jotka eivät suoraan mittaa lääkärin opinnoissa tai työssä tarvittavaa osaamista. Pitää tietenkin olla matikka- ja luonnontiedeorientoitunut, mutta paljon nykytasoa vähempikin riittäisi.
Käytännössä lääkärin tärkein ominaisuus on kyky tehdä loogisia päätöksiä paineen alla. Eli sikäli ylivaikea pääsykoe on paikallaan.
Ei välttämättä ole paineita, paljon saa kokeilla lain puitteissa. Eikä se pääsykoe ole vaikea, jos vähäsenkään osaa matemaattisia aineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei herätä suurta luottamusta kykyihin omaksua lääketieteen opintojen sisältöä mikäli ei pärjää lääketieteellisen pääsykokeissa eikä niitä laudaturejakaan ole onnistunut kirjoittamaan kuin vasta kahdeksannella yrityskerralla.
Todistusvalinnan alkuperäinen tarkoitus tuskin on ollut se, että numeroita saa korottaa loputtomiin.
Suoraan sanoen, noin lahjatonta ei olisi missään tapauksessa ottaa lääkikseen. En ole koskaan ymmärtänyt tätä numeroiden korottelua.
Yliopistoon yleensäkin pittisi mennä vain sen lahjakkaimman aineksen ja tyyppi, joka tarvitsee 8 yritystä on kyllä loputtoman lahjaton. Ei enteile hyvää, Siinä menee opiskelupaikka lahjakkaalta opiskelijalta, joka olisi jopa valmistunut. Tästä typykästä ei ole takuita tai ainakin roikkuu siellä vuosikymmeniä.
Lääkäreitä tarvitaan niin paljon, ettei jokaiselta voi vaatia lahjakkuutta. Joskus kärsivällisyys voi olla tärkeintä. Ja toisaalta, mistä tietää, vaikka juuri tämä taktikoija olisi paras tutkija tms. Tai jos taidot olivat parempia lukioon kuin kokeisiin liittyen, saattaa olla epätyypillisen lahjakas. Hyvä olla kirjoa. Jokaisella alalla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin on sinnikäs ja tietää mitä haluaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua lääkärikseni ihmistä, joka ei ole sieltä terävimmästä päästä ja joutuu kahdeksan kertaa pyrkimään sisään. Kyse on hengestäni.
Pahinta ei ole se että tämä pääsi sisään vaan se että se vei paikan joltain oikeasti pätevämmältä joka olisi päässyt suoraan lukiosta lääkikseen ja valmistunut sieltä mahdollisimman nuorena.
On täysin mielipuolista luoda kierre jossa lahjakkaatkin opiskelijat joutuvat haaskaamaan pahimmillaan vuosikausia täysin hyödyttömään pääsykokeisiin kertaamiseen sen sijaan että olisivat välittömästi lukion jälkeen opiskelemassa 100% sitä mitä lääkäriksi valmistumiseen tarvitaa.
Valtaosa päätyy kuitenkin joksikin yleis/työpaikkalääkäriksi joka kirjoittaa poikkeuksetta laajakirjoisen antibioottireseptin ja kaksi päivää saikkua.
Siinä vaiheessa kun nyt opiskelemaan päässeet valmistuvat, tekoäly hoitaa jo vaativimmat leikkauksetkin ja kännykässä pyörivä AI-sovellus osaa tunnistaa jo tänään esim. vaaralliset ihomuutokset luotettavammin kuin erikoistunut ihotautilääkäri.
Pääsykokeisiin liittyy bisnes, aivan kuten autokouluun - valtiota ei kiinnosta, kun se "säästää"? Mutta onhan sekin kallista, kun ammattiin pääsy viivästyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin on sinnikäs ja tietää mitä haluaa!
Kaikenlaista kokeilijaa on, vaikka eivät edes halusisi opiskelupaikkaa; heitä kiinnostaa kokeilla poikkeuksellisia väyliä. En tarkoita ko. henkilöä, en lukenut artikkelia, mutta tiedän esimerkkejä joissa kilpailuvietti koskee nopeutta, ikää, saatujen paikkojen lukumäärää, jne.
Joillakin ihmisillä on voimakas kilpailuvietti, tai voimakas tarve tehdä asioita normista poiketen (ja päästä silti "samaan tulokseen"). Eräänlaista kapinahenkeä; esim. kilpaillaan omien arvosanojen suhteen... Ei se teko kuitenkaan välttämättä kerro mitään henkilön motiiveista.
On aina kiva lukea, kun joku löytää "porsaanreikiä", oli syy niiden käyttöön mikä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Valtaosa päätyy kuitenkin joksikin yleis/työpaikkalääkäriksi joka kirjoittaa poikkeuksetta laajakirjoisen antibioottireseptin ja kaksi päivää saikkua."
Ehkä se riittää hänelle - eihän se ole hyvän hoitajan työtä vaativampaa (päinvastoin) mutta palkka on suurempi.
Tai ehkä hän haluaa vain löytää puolison opiskelupaikasta, eikä edes aio valmistua.
Tai jotain turhamaisempaa. Who knows!
Mikä oli punkkarien motiivi olla erinäköisiä? Ihmiset tekee kaikenlaista, mitä erilaisemmista syistä.
Hänellä oli kirjoitusten aikana vaikea elämäntilanne, joten hyvä, että on mahdollisuus korottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todistusvalinta on kyllä huono uudistus ja johtaa juuri tähän, että vuodesta toiseen nuoret korottelee todistustaan eikä uskalla ottaa muita opiskelupaikkoja vastaan. Voihan se olla, että ihminen viihtyisi muuallakin, mutta ei pääse koskaan muuta kokeilemaan kun ei voida menettää ensikertalaisuutta ja mahdollisuutta todistusväylään.
Pitäisi olla 100% pääsykoevalinta, siellä karsitaan jyvät akanoista.
Hän voi sitten leikata nielurisat 6 kertaa, jos kerralla ei tule kuntoon....
Tykkäsin ajasta joilloin oli vielä Galenos pääsykoekirjana. Silloin koko haussa oli vielä jotain järkeä.
Toisaalta, jos on noin monta kertaa jaksanut korottaa, niin luulisi motivaation lääkäriksi opiskeluun. Motivaatio on kuitenkin opiskelussa tärkeimpiä asioita.
Minusta ei ole kauhean reilu tilanne, jossa niistä parhaista arvosanoista ja opiskelupaikoista joutuu kilpailemaan jonkun käytännössä jo aikuisen kanssa. Lisäksi kun muistetaan että luonnontieteellisissä aineissa asiat ei hirveästi muutu, niin siellä on 18v ensikertalainen kirjoittamassa samoissa kokeissa aikuisen kanssa joka on vuosia päntännyt samoja asioita
Lisäksi allekirjoitan edeltävän kommentin siitä, että jos ei vuosi tai kaksi riitä sisäänpääsyyn, pitäisi ohjata muualle. Harva meistä on unelmiensa työssä oikeassa elämässäkään.
6L:ää kirjoittava ei ole erityisen lahjaton ja mikä tärkeintä, erityisen sisukas, jota myös opiskeluissa tarvitaan. Ottaisin kohtalaisen lahjakkaan, asiaan hartaudella perehtyvän ja intohimolla työhönsä suhtautuvan ammattilaisen itseni sijasta milloin tahansa, vaikka kuulun noihin "lahjakkaimpiin". Se on kuitenkin vain yksi aspekti ja lääkäreitä tarvitaan monenlaisiin tehtäviin. Kaikkiin oppilaitoksiin otetaan niin paljon porukkaa sisään, että on ihan turha puhua mistään absoluuttisesta huipusta, joka on todella kapea. Se voi löytyä jostain matikkolympialaisista tai vastaavasta. Ja ero huipun ja hyvän välillä on valtava. Lääkikseen pääsevät ovat ihan tavallista porukkaa.
Mielestäni hieman liikaa keskitytään lahjakkuuteen. Lääkiksen suurin ongelma on liian pieni sisääottomäärä ja edunvalvonta on onnistunut asioista ymmärtämättömän kansan pelottelemaan tason laskulla, jos lääkäreitä koulutetaan enemmän. Tutkimuksia menestymisestä yleisesmmin löytyy useampia missä on tutkittu juuri riman alle jäävien ja sen hieman ylittäneiden välillä. Mitään eroa ei ole.
Pahinta ei ole se että tämä pääsi sisään vaan se että se vei paikan joltain oikeasti pätevämmältä joka olisi päässyt suoraan lukiosta lääkikseen ja valmistunut sieltä mahdollisimman nuorena.
On täysin mielipuolista luoda kierre jossa lahjakkaatkin opiskelijat joutuvat haaskaamaan pahimmillaan vuosikausia täysin hyödyttömään pääsykokeisiin kertaamiseen sen sijaan että olisivat välittömästi lukion jälkeen opiskelemassa 100% sitä mitä kääkäriksi valmistumiseen tarvitaa.
Valtaosa päätyy kuitenkin joksikin yleis/työpaikkalääkäriksi joka kirjoittaa poikkeuksetta laajakirjoisen antibioottireseptin ja kaksi päivää saikkua.
Siinä vaiheessa kun nyt opiskelemaan päässeet valmistuvat, tekoäly hoitaa jo vaativimmat leikkauksetkin ja kännykässä pyörivä AI-sovellus osaa tunnistaa jo tänään esim. vaaralliset ihomuutokset luotettavammin kuin erikoistunut ihotautilääkäri.