Lue keskustelun säännöt.
Milla kävi korottamassa eri aineiden arvosanoja yhteensä kahdeksan kertaa kunnes sai 6 laudaturia ja lääkispaikan
20.10.2021 |
Nykyään kun yo-arvosanoja saa korottaa loputtomasti, alkaa abeilla olla yhä vaikeampaa saada hyviä arvosanoja ensimmäisellä kerralla. Eikö tuosta tule loputon noidankehä?
Kommentit (61)
Miten muuten sitten käy, jos se korotus ei onnistu eli saakin huonomman arvosanan kuin alunperin? Onko se ns. "hukka-arvosana", eli sitä ei merkata minnekään, se vaan katoaa ja se ei siis voi kumota sitä alkuperäistä arvosanaa tuossa tapauksessa?
Millainen korotuspaperi sieltä tulee, jos korotus onnistuukin? Onko siinä siis ne aikaisemmatkin kirjoitetut aineet vai tuleeko se yksittäisenä paperina, missä lukee vaan se mitä onnistui korottamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todistusvalinta ja ensikertalaiskiintiö ei saa yhtään sen nopeammin nuoria korkeakouluihin. Ihmiset korottelee arvosanoja vuosikausia eivätkä uskalla kokeilla varavaihtoehtoa kun ensikertalaisuus menee.
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteelliseen kuuluisi valita ne fiksuimmat.
Yo-koe taas on kypsyyskoe monella tavalla ja kuka tahansa keskinkertainen 23-vuotias on etulyöntiasemassa lahjakkaisiin nuoriin 18-vuotiaisiin nähden kirjoituksissa.
Ei ole etulyöntiasemassa vaan melkein jopa altavastaajana. Keskinkertaiset ykät ja jonnet kirjoittavat ihan samoja arvosanoja kuin keskinkertaiset veetit.
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteelliseen kuuluisi valita ne fiksuimmat.
Yo-koe taas on kypsyyskoe monella tavalla ja kuka tahansa keskinkertainen 23-vuotias on etulyöntiasemassa lahjakkaisiin nuoriin 18-vuotiaisiin nähden kirjoituksissa.
Enpä nyt sanoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua lääkärikseni ihmistä, joka ei ole sieltä terävimmästä päästä ja joutuu kahdeksan kertaa pyrkimään sisään. Kyse on hengestäni.
Kysytkö todella sinua hoitavalta lääkäriltä, että monennella kerralla se pääsi sisään? Jotkut on hakenu jopa 21 kertaa ennen pääsyä. Ja tämä ihan "vanhoina hyvinä aikoina".
Entäs ulkomailla opiskelleet, jotka eivät päässeet suomessa lääkikseen ? (tai hui, eivät suomessa edes hakeneet!)
21 vuoden ajan hakenut joka vuosi lääkikseen? Vähän kyllä epäilen nyt kertomaasi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään täysin idioottikin voi päästä ylioppilaaksi ja vieläpä hyvin arvosanoin.
Pitäisi kyllä karsia jyvät akanoista (apinoista) ja kaikki kirjoitetaan kerralla ja pitkä matikka tai amikseen!
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja pitäisi saada korottaa vain kerran tai korkeintaan kaksi.
Silloin uudistus voisi oikeasti nopeuttaa opiskelemaan pääsyä.
Tähänkö on tultu, että ennen ihmiset kävivät pääsykokeissa vuosia ja nykyään korotetaan arvosanoja vuosia.
Opiskelujen aloittaminen ei ole yhtään aikaistunut.
Samaa mieltä. Ellei kerralla tai kahdella pärjää ylioppilaskokeissa, tulisi kykynsä tietyn tieteenalaan opintoihin kyetä osoittamaan tiedekunnan pääsykokeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei herätä suurta luottamusta kykyihin omaksua lääketieteen opintojen sisältöä mikäli ei pärjää lääketieteellisen pääsykokeissa eikä niitä laudaturejakaan ole onnistunut kirjoittamaan kuin vasta kahdeksannella yrityskerralla.
Todistusvalinnan alkuperäinen tarkoitus tuskin on ollut se, että numeroita saa korottaa loputtomiin.
Ei lääketieteen opinnot ole erityisen vaikeita. Vaativat toki persettä mutta sisäänpääsy on se haastavin osuus. Jos lukiosta valmistuu magnan papereilla ja opiskelutaidot ovat likimain normaalit, pärjää lääkisopinnoissa kunhan motivaatiota ja itsekuria riittää.
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja pitäisi saada korottaa vain kerran tai korkeintaan kaksi.
Silloin uudistus voisi oikeasti nopeuttaa opiskelemaan pääsyä.
Tähänkö on tultu, että ennen ihmiset kävivät pääsykokeissa vuosia ja nykyään korotetaan arvosanoja vuosia.
Opiskelujen aloittaminen ei ole yhtään aikaistunut.
Tämä aiheuttaisi vain sen, että suuri osa käy lukion neljässä vuodessa, kun ei halua käyttää yhtä yritystä liian aikaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän kyllä kyseenalaistan lukiolaisten painetta ja stressiä.
Nykyään tarvitsee kirjoittaa äidinkielen lisäksi neljä ainetta, ennen oli äikkä+ kolme ainetta.
Jos suunnitelma on selvä eli tietää jatko-opiskeluaikeensa, niin panostaa äikkä+neljä ja muut menevät omalla painollaan.
Todistusvalinnalla pääsee osa opiskelemaan ja osa menee pääsykokeilla. Lukion oppimäärä antaa hakuoikeuden, joten miksi stressata kuin pakolliset eli kirjoitettavat aineet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tulee. Typerä uudistus, joka ei suinkaan vähennä lukiolaisten suorituspaineita, vaikka se ikään kuin oli tarkoituksena.
On siinä yksi hyvä puoli. Korkein saavutettu arvosana jää voimaan, ei tarvi ehkä joka vuosi joka ainetta korottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tulee aina haikea olo itseni takia kun luen tällaisia uutisia. Jos minäkin olisin sinnikkäästi vuosia yrittänyt, voisinko olla tuossa asemassa...Kuvittelin olevani liian tyhmä lääkikseen kun paras arvosana oli M ja monta C:tä tuli. Tyydyin sitten opiskelupaikkaan teknillisessä yliopistossa kun en jaksanut lähteä mahdollisesti vuosia kestävään lääkishakuun. Olisi kannattanut yrittää ja se harmittaa vietävästi.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee aina haikea olo itseni takia kun luen tällaisia uutisia. Jos minäkin olisin sinnikkäästi vuosia yrittänyt, voisinko olla tuossa asemassa...Kuvittelin olevani liian tyhmä lääkikseen kun paras arvosana oli M ja monta C:tä tuli. Tyydyin sitten opiskelupaikkaan teknillisessä yliopistossa kun en jaksanut lähteä mahdollisesti vuosia kestävään lääkishakuun. Olisi kannattanut yrittää ja se harmittaa vietävästi.
Muutama lääkärikaveri surkuttelee, että olisi pitänyt sittenkin mennä teknilliseen. Ehkä valitsit ihan fiksusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee aina haikea olo itseni takia kun luen tällaisia uutisia. Jos minäkin olisin sinnikkäästi vuosia yrittänyt, voisinko olla tuossa asemassa...Kuvittelin olevani liian tyhmä lääkikseen kun paras arvosana oli M ja monta C:tä tuli. Tyydyin sitten opiskelupaikkaan teknillisessä yliopistossa kun en jaksanut lähteä mahdollisesti vuosia kestävään lääkishakuun. Olisi kannattanut yrittää ja se harmittaa vietävästi.
Vielä ehdit hakea.
Nyt vain korottelemaan arvosanoja muutamaksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli lääkiksessä kunnon pääsykoe. Kun sen läpäisi riittävän hyvin, niin saattoi olla kohtalaisen varma, että älli ja takapuoli riittää omaksumaan myös itse lääketieteen opit. Pitkää matematiikkaa ei muuten monikaan lääkäri tarvitse yhtään mihinkään.
Pitkää matikkaa harva tarvitsee sellaisenaan yhtään mihinkään, mutta kyllä sellainen päättely- ja ongelmanratkaisukyky, joita siinä tarvitaan, on lääkärille ihan positiivinen ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-arvosanoja pitäisi saada korottaa vain kerran tai korkeintaan kaksi.
Silloin uudistus voisi oikeasti nopeuttaa opiskelemaan pääsyä.
Tähänkö on tultu, että ennen ihmiset kävivät pääsykokeissa vuosia ja nykyään korotetaan arvosanoja vuosia.
Opiskelujen aloittaminen ei ole yhtään aikaistunut.Tämä aiheuttaisi vain sen, että suuri osa käy lukion neljässä vuodessa, kun ei halua käyttää yhtä yritystä liian aikaisin.
Aika moni käyttää sen neljä vuotta lukioon muutenkin.
Todistusvalinnan idea ei kuitenkaan ole uusia lukion loppukokeita loputtomiin, vaan antaa kykynsä ylioppilaskirjoituksissa kerralla menestymällä todistaneille lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuus siirtyä nopeasti jatko-opintoihin.
Helsingin lääkikseen pääseminen vaatii 4 L ja 2 E aineista äidinkieli, pitkä matikka, fysiikka, kemia, biologia ja pitkä kieli.
Se, että ei onnistu yhdellä kerralla saamaan noin hyviä papereita ei tarkoita sitä, että yliopistossa pitäisi uusia jokainen tentti. Pääsykokeissa jäi myös hyviä yo-papereita kirjoittaneita rannalle, koska pääsykoe vaatii rautaisemman laskurutiinin kuin yo-kokeet.
Lääkikseen on niin paljon tunkua, että sinne voidaan pitää ylivaikeat kokeet, jotka eivät suoraan mittaa lääkärin opinnoissa tai työssä tarvittavaa osaamista. Pitää tietenkin olla matikka- ja luonnontiedeorientoitunut, mutta paljon nykytasoa vähempikin riittäisi.
Onneksi ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilaaksi tai hakea opiskelemaan. Pitää vaan koettaa omien lasten kanssa pitää lasten jalat maassa, etteivät lähde älyttömään stressiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lääkikseen pääseminen vaatii 4 L ja 2 E aineista äidinkieli, pitkä matikka, fysiikka, kemia, biologia ja pitkä kieli.
Se, että ei onnistu yhdellä kerralla saamaan noin hyviä papereita ei tarkoita sitä, että yliopistossa pitäisi uusia jokainen tentti. Pääsykokeissa jäi myös hyviä yo-papereita kirjoittaneita rannalle, koska pääsykoe vaatii rautaisemman laskurutiinin kuin yo-kokeet.
Lääkikseen on niin paljon tunkua, että sinne voidaan pitää ylivaikeat kokeet, jotka eivät suoraan mittaa lääkärin opinnoissa tai työssä tarvittavaa osaamista. Pitää tietenkin olla matikka- ja luonnontiedeorientoitunut, mutta paljon nykytasoa vähempikin riittäisi.
Kun on paljon hakijoita, on syytäkin karsia heistä parhaat.
Todistusvalinta on perusteltu pääsykokeen rinnalla ainoastaan siinä tapauksessa, että todistus on ollut jo alunperin hyvä eli opiskelija on osoittanut omaavansa lahjakkuutta ja kykyä yliopisto-opiskeluun.
Mikäli näin ei ole, tulisi osallistua pääsykokeisiin muiden rinnalla sen sijaan että vuosikausien ajan junnaa uusimassa huonoa yo-todistusta aine kerrallaan.
Yo-arvosanoja pitäisi saada korottaa vain kerran tai korkeintaan kaksi.
Silloin uudistus voisi oikeasti nopeuttaa opiskelemaan pääsyä.
Tähänkö on tultu, että ennen ihmiset kävivät pääsykokeissa vuosia ja nykyään korotetaan arvosanoja vuosia.
Opiskelujen aloittaminen ei ole yhtään aikaistunut.