Vaimo ei ole laittanut tikkua ristiin joulun eteen.
Jos talo on vielä huomenna tässä kunnossa kun tulen duunista, saapi vaimo jäädä viettämään yksin joulua sikolättiin. Minä ja lapset ajellaan mutsille.
Kommentit (85)
"kun sanon, että meillä pitäis imuroida tai vessanpönttö pestä."
lmfao
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 15:32"]
Puhutaanko tässä himmelin tekemisestä vai mitä tikkuja odotat vaimon laittavan ristiin? En ymmärrä.
[/quote]
On siellä naapurissa himmelikin olohuoneessa, mutta ei tosiaan meillä. Nyt kai iski joku inspiraatio, kun alkoi lasten kanssa tehdä pipareita. Mutta kaupasta haki taikinan. Eihän ne miltään maistu.
:D hahah hyvä ap, olet saanut lietsottua mammat raivon valtaan. The force is strong with you young padawan!
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 14:54"]
Sun vaimos osaa olla stressaamatta :)
[/quote]
Laiskahan tuo on.
Jaa se on siis unohtanut jouluseimen kokoamisen vai?
Mä ole siivonnut koko päivän. Mutta meillä mies tekee osansa. Lapsetkin osaa meillä osallistua joulun tekemiseen. Annamme pikku hommia heille tehtäväksi. Koko perhe yhdessä siivotaan. Koko perhe yhdessä mennään teatteriin ja ulos. Ei ihme että vaimosi on noin lamaantunut sinun kanssasi.
Voitte viettää joulun siellä siistissä autotallissa. Olisit käyttänyt senkin ajan joulusiivoukseen.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 15:25"]
Jotkut naiset vaan on luonnostaan ihania ja osaa tuollaiset 'naisjutut'.
Kaikki eivät ole, enkä näe tietenkään oikeaksi vaatiakaan sitä kaikilta. Se on sitten itsestä kiinni millaisen naisen haluaa.
Olen seurannut läheltä erään miehen "vaimonvaihtoa". Ensimmäinen vaimo näytti naisellisemmalta kuin nykyinen, mutta oli kertakaikkisen avuton ja halutun 'naisjutuissa'. Ei osannut eikä tykännyt tehdä ruokaa, huono lasten kanssa (joita heillä oli kaksi). Lapset kulkivat hiukset takussa ja likaisina. Koti oli "sikolätti"... tai oikeammin se näytti poikamiehen asunnolta. Naisellinen kosketus puuttui täysin. Ei sisustusta, ei lyhtyjä pihalla edes jouluna jne. Outoa siinä mielessä, että ko. nainen halusi enemmänkin lapsia ja olisi voinut kuvitella hänen olevan varsinainen lämmin 'äiti-ihminen'.
No, he erosivat ja nyt miehellä on uusi nainen. Ja hän on edellisen vastakohta. Näyttää "hurjemmalta" kuin edellinen (lyhyehköt hiukset, kuivakampi jne.) mutta osaa nämä 'naisjutut' ja mitä ilemisemmin tykkää niistä. Sisustaa ja laittaa paikkoja. Nytkin on jouluvalot pihalla ja koti siisti.
Mies kyllä osallistuu lastenhoitoon ja laittaa ruokaakin. Tarkoitan vain, että naisia tosiaan on erilaisia. Eikä se välttämättä näy edes ulospäin. Esimerkin naisistakin ottaisin vaimoksi ensimmäisen jos minun olisi tehtävä valinta vain ulkonäön perusteella; ensimmäinen näytti niin vaimolta kuin nainen voi näyttää, toinen enemmän sellaiselta itseensä keskittyvältä ikisinkulta. Mutta luonteet olivatkin sitten ihan päinvastoin.
[/quote]
Miksi niin monta alapeukkua? Tunnistiko joku itsensä :D
Kirjoitinhan selvästi, ettei mielestäni ole edes oikeutettua odottaa kaikilta naisilta lämminhenkisyyttä ja sellaista kodin hengetär -luonnetta. Naisia on erilaisia - niin kuin miehiäkin - ja tutustuminen kunnolla kannattaa ennen perheen perustamista. Ulkonäkö ei aina korreloi luonteen kanssa. Itsekin olen ihan miehekkään näköinen, mutta oikeasti olen sisältä pehmo (viihdyn esim. hyvin lasten kanssa) enkä edes autonkorjaaja -tyyppiä. Sen sijaan joku pieni ja kiltin näköinen mies saattaa olla varsinainen äijä, jolta luonnistuu moottorin vaihtaminen, mutta ei edes tiedä imurin sijaintia kotona.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:00"]
Voitte viettää joulun siellä siistissä autotallissa. Olisit käyttänyt senkin ajan joulusiivoukseen.
[/quote]
Ihan hyvä idea sinänsä, kun keittiön pöydällä ja tasoilla ei ainakaan tilaa ole jouluruuille ja syömiselle. Mutta ehkäpä silti vielä olen sen mutsin luo menon kannalla.
Äääääää, äitiiiiii. En osaa pitää omasta kodistani huolta vaan tuon lapsenikin valmiin pöydän ääreen luoksesi. Onneksi sinä passaat kaiken valmiiksi, vaikka olisit vanha ja raihnainenkin.
Minulla on ihana mies, joka tekee oman osansa kotitöistä vuoroja kyselemättä, ja vaikka hän käy töissä ja minä kotona (teen töitä kotona). SAAN löhötä sängyssä, jos niin haluan, hän ei minua PAKOTA tai vaadi yhtään mihinkään! En tarvitse siivota tai pyykätä, mikään pakko ei ole tehdä mitään. Mutta!
Koska minulla on todella ihana mies, pyyteettömästi toimiva ja ahkera, niin en todellakaan VOI olla ottamatta mallia ja tekemättä minäkin oman osani, mitä ehdin, sillä meillä pikemminkin kisataan siitä, kumpi ehtii palvella toista ja tehdä tarvittavia kotitöitä. Emme ole nipottajia, kotimme ei ole supersiisti, ei tuoksu kovinkaan usein vastaleivottu. Ehdimme yhdessä katsella netistä leffoja, makoilla lukemassa, istua iltateellä kynttilänvalossa kahden. Näin oli jo, kun lapsilaumamme asui vielä kotona. Näin on edelleen. Yhdessä olemme tottuneet tekemään kotityöt ja se tekee meidät molemmat tyytyväisiksi. Jos toinen sanoo ottavansa astianpesun huolehdittavakseen, toinen menee esim pesemään pyykkiä tai siivoamaan jotain paikkaa. Tai aikoinaan meni vain leikkimään lasten kanssa, ja kun astiat oli pesty, vuorot vaihtui lasten kanssa olemisessa ja toinen keksi jonkun kotityön tehtäväkseen. Lapset otettiin mukaan heti, kun vaan kynnelle kykenivät. Kun oli vanhemmissa jo malliesimerkki, miten yhdessä toimitaan, lapsille oli selvää, ja jopa mukavaa, alkaa toimia samassa tiimissä! Näin myös jokaiselle jäi hyvää aikaa omiin touhuihinsa ja harrastuksiinsa.
Mies (tai vaimo), älä oleta, että kotityöt ovat vain vaimon (miehen) velvollisuus. Tehkää yhdessä!
Siihen vitun arjen pyörittämiseen ei mee niin paljoa aikaa etteikö kotona loisiva luuska pystyisi siivoamasn tai leipomaan. Ihan käsittämätöntä ajatella että toisen pitäisi työpäivän jälkeen alkaa yksin tekemään kaikki tuo.
Kaikkein fiksuinta olisi tehdä ja laittaa yhdessä, silleen ettei kumpikaan laske ja luettele kuinka paljon MINÄ olen tehnyt ja kuinka vähän SINÄ
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:18"]
Minulla on ihana mies, joka tekee oman osansa kotitöistä vuoroja kyselemättä, ja vaikka hän käy töissä ja minä kotona (teen töitä kotona). SAAN löhötä sängyssä, jos niin haluan, hän ei minua PAKOTA tai vaadi yhtään mihinkään! En tarvitse siivota tai pyykätä, mikään pakko ei ole tehdä mitään. Mutta!
Koska minulla on todella ihana mies, pyyteettömästi toimiva ja ahkera, niin en todellakaan VOI olla ottamatta mallia ja tekemättä minäkin oman osani, mitä ehdin, sillä meillä pikemminkin kisataan siitä, kumpi ehtii palvella toista ja tehdä tarvittavia kotitöitä. Emme ole nipottajia, kotimme ei ole supersiisti, ei tuoksu kovinkaan usein vastaleivottu. Ehdimme yhdessä katsella netistä leffoja, makoilla lukemassa, istua iltateellä kynttilänvalossa kahden. Näin oli jo, kun lapsilaumamme asui vielä kotona. Näin on edelleen. Yhdessä olemme tottuneet tekemään kotityöt ja se tekee meidät molemmat tyytyväisiksi. Jos toinen sanoo ottavansa astianpesun huolehdittavakseen, toinen menee esim pesemään pyykkiä tai siivoamaan jotain paikkaa. Tai aikoinaan meni vain leikkimään lasten kanssa, ja kun astiat oli pesty, vuorot vaihtui lasten kanssa olemisessa ja toinen keksi jonkun kotityön tehtäväkseen. Lapset otettiin mukaan heti, kun vaan kynnelle kykenivät. Kun oli vanhemmissa jo malliesimerkki, miten yhdessä toimitaan, lapsille oli selvää, ja jopa mukavaa, alkaa toimia samassa tiimissä! Näin myös jokaiselle jäi hyvää aikaa omiin touhuihinsa ja harrastuksiinsa.
Mies (tai vaimo), älä oleta, että kotityöt ovat vain vaimon (miehen) velvollisuus. Tehkää yhdessä!
[/quote]
Näin on! Jos joku sotku ärsyttää niin sen sijaan että alkaa huutaa toiselle siitä, voi sanoa että "hei voisitko siivota tuon sillä aikaa kun minä tiskaan" tai muuta vastaavaa. Mä olen ollut itse sitä tyyppiä etten huomaa/välitä sotkusta enkä jaksa aina siivota. Mutta kun ei joudu olemaan yksin vastuussa siivoamisesta, ei tarvitse tuntea siitä niin kovia paineita. Nykyään olen siistihkö ja siivoan myös omatoimisesti, kun huomaan että mies on esim. imuroinut niin en kehtaa olla itse tekemättä jotain itsekin. Lopputuloksena on siisti asunto ja nolla riitaa siivoamisesta.
On se aika surullista kun palstalla joka toinen aloitus on provo. Taitaa olla maailmassa monta yksinäistä ihmistä jotka täällä kerjäävät huomiota
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 15:25"]
Jotkut naiset vaan on luonnostaan ihania ja osaa tuollaiset 'naisjutut'.
Kaikki eivät ole, enkä näe tietenkään oikeaksi vaatiakaan sitä kaikilta. Se on sitten itsestä kiinni millaisen naisen haluaa.
Olen seurannut läheltä erään miehen "vaimonvaihtoa". Ensimmäinen vaimo näytti naisellisemmalta kuin nykyinen, mutta oli kertakaikkisen avuton ja halutun 'naisjutuissa'. Ei osannut eikä tykännyt tehdä ruokaa, huono lasten kanssa (joita heillä oli kaksi). Lapset kulkivat hiukset takussa ja likaisina. Koti oli "sikolätti"... tai oikeammin se näytti poikamiehen asunnolta. Naisellinen kosketus puuttui täysin. Ei sisustusta, ei lyhtyjä pihalla edes jouluna jne. Outoa siinä mielessä, että ko. nainen halusi enemmänkin lapsia ja olisi voinut kuvitella hänen olevan varsinainen lämmin 'äiti-ihminen'.
No, he erosivat ja nyt miehellä on uusi nainen. Ja hän on edellisen vastakohta. Näyttää "hurjemmalta" kuin edellinen (lyhyehköt hiukset, kuivakampi jne.) mutta osaa nämä 'naisjutut' ja mitä ilemisemmin tykkää niistä. Sisustaa ja laittaa paikkoja. Nytkin on jouluvalot pihalla ja koti siisti.
Mies kyllä osallistuu lastenhoitoon ja laittaa ruokaakin. Tarkoitan vain, että naisia tosiaan on erilaisia. Eikä se välttämättä näy edes ulospäin. Esimerkin naisistakin ottaisin vaimoksi ensimmäisen jos minun olisi tehtävä valinta vain ulkonäön perusteella; ensimmäinen näytti niin vaimolta kuin nainen voi näyttää, toinen enemmän sellaiselta itseensä keskittyvältä ikisinkulta. Mutta luonteet olivatkin sitten ihan päinvastoin.
[/quote]
Miksi niin monta alapeukkua? Tunnistiko joku itsensä :D
Kirjoitinhan selvästi, ettei mielestäni ole edes oikeutettua odottaa kaikilta naisilta lämminhenkisyyttä ja sellaista kodin hengetär -luonnetta. Naisia on erilaisia - niin kuin miehiäkin - ja tutustuminen kunnolla kannattaa ennen perheen perustamista. Ulkonäkö ei aina korreloi luonteen kanssa. Itsekin olen ihan miehekkään näköinen, mutta oikeasti olen sisältä pehmo (viihdyn esim. hyvin lasten kanssa) enkä edes autonkorjaaja -tyyppiä. Sen sijaan joku pieni ja kiltin näköinen mies saattaa olla varsinainen äijä, jolta luonnistuu moottorin vaihtaminen, mutta ei edes tiedä imurin sijaintia kotona.
[/quote]
Voi se mieskin kotihommia tehdä, eikä mittailla naisesta hänen kodin hengetär -määräänsä. Mutta sellaisia miehiä kuin sinä on toki pilvin pimein. Luuletko sä, että tämän päivän naisia kiinnostaa, että mies osaa korjata autoa?
En oo tehnyt minäkään. Tai no, lahjat ostin ja paketoin. Ruuat aion ostaa ja laittaa esille.
En siivoa, en lähettänyt joulukortteja, en hanki kuusta, en koristele mitään. Mies ja lapset saavat tehdä ne. Minä käyn meillä töissä, mies on kotona. Silti meillä ei ole melkein mitään vielä tehtynä. On se joulu silti tullut.
Puhutaanko tässä himmelin tekemisestä vai mitä tikkuja odotat vaimon laittavan ristiin? En ymmärrä.