Elämää rajoittava eläinpelko
Kertokaa, mitä mun pitäis tehdä. Pelkään kuollakseni käärmeitä ja olen pelännyt jo useamman vuoden. Tämä rajoittaa minua niin, etten uskalla kävellä metsässä tai nurmikolla, kun pelkään astuvani käärmeen päälle. Aiemmin en ole näin paljon pelännyt, mutta tilanne on pahentunut viime aikoina. Nyt talvella ei onneksi tarvitse käärmeitä pelätä, mutta nyt olen alkanut pelätä hiiriä. Asun maalla ja talvisin taloomme tulee hiiriä. Herää öisin pieniinkin rasahduksiin, enkä millään saa nukahdettua, kun pelkään että hiiret kiipeävät hiuksiini tai kasvoilleni. En myöskään uskalla olla yksin kotona yötä, kun pelkään hiiriä. Viime kesänä aloin pelkäämään myös ampiaisia samalla tavalla.
Olen jotenkin ihan jumissa tässä asiassa. Tiedän, ettei mikään edellä mainituista elukoista todennäköisesti minua vahingoita, mutta silti pelkään kuollakseni.
Asumme tosiaan maalla ja muutto täältä pois ei ole mahdollista.
Minulla on pieni lapsi ja toivon etten opeta hänelle tätä pelkäämistä.
Kaipaan kipeästi neuvoja ja omia kokemuksia! Osaako kukaan arvella mistä tämä pelon jatkuva paheminen ja laajeneminen voi johtua?
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:27"]
Jos naapurilla on kissa, ruoki sitä, jos se viitsisi siitä hyvästä partioida teidän hiiritilannetta vähän. Onko elämässä stressiä tai jotain suurempaa tapahtunut?, Sellainen pahentaa ilman muuta tuollaistakin oireilua, jos siihen jo on taipumusta?
[/quote]
Ei suoraan liity aiheeseen, mutta pakko huomauttaa, että naapurin kissaa ei saa ruokkia.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 22:45"]Miten sun parisuhde voi voida hyvin? Onko sun miehelläsi joku fetissi päävikaisiin?
[/quote]
Mulla on upea mies ja parisuhde voi erinomaisesti. Ei ole hänellä fetissiä päänvikaisiin (tietääkseni). Käärmepelostani hän on aina tiennyt ja se on minusta aika looginen pelko, koska minua on käärme purrut. Kyllä hänkin on näistä pelkojen laajenemisesta huolissaan.
Minulla on järjetön hämähäkkikammo, joka myös rajoittaa elämää. Olen menossa kignitiiviseen psykoterapiaan. Työterveyden kautta sain ensin lähetteen psykiatrille, joka sitten ohjasi eteenpäin. En usko, että voin yksin tästä selviytyä.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 09:58"]Minulla on järjetön hämähäkkikammo, joka myös rajoittaa elämää. Olen menossa kignitiiviseen psykoterapiaan. Työterveyden kautta sain ensin lähetteen psykiatrille, joka sitten ohjasi eteenpäin. En usko, että voin yksin tästä selviytyä.
[/quote]
Ihanaa, että olet saamassa apua! Hämähäkkipelko on varmasti tosi rankka. Niihin kun voi törmätä melkein missä vain. :( Toivottavasti pääset pelostasi eroon! Kaikkea hyvää sinulle!
Itsellä tuo psykoterapia kuulostaa jotenkin liian paljolta. Kun vielä vuosi sitten tosiaan kaikki oli ihan hyvin. Uskon, että tämä on vain väliaikaista, mutten tiedä miten päästä peloista eroon. Olen miettinyt, että jos saisin jotain unilääkettä, joka helpottaisi siihen ettei heräisi joka rasahdukseen, niin ehkä se kun saisin kunnolla nukuttua helpottaisi jo oireisiin.
Me asumme maalla ja käytän koiraani metsässä lenkillä. Viime kesänä näin 6 kyytä lenkkipolulla. Joka kerta tuli toistaan pahempi paniikkikohtaus, koko kroppa tärisi, hiki valui ja itku tuli. Vaikka miten yritän järkeillä, niin en ole saanut pelkoani pois. Olen raahannut vapisevan kroppani joka päivä metsään lenkille, mutta ei se tätä pelkoa mihinkään vie. Viime talvena nähtiin karhun jäljet siellä metsässä. Eihän mua hetkauttanut pätkääkään koko karhu, mutta ne helevatun luikertelevat kesän pilaajat sais kuolla sukupuuttoon.
kognitiivis-behavioraalinen terapia auttaa usein nopeastikin tuollaisiin pelkoihin, muutama käyntikerta voi riittää.
Kukaan ei ole kokenut vastaavaa? Tai tiedä mitään keinoa, joka auttaisi? Psykoterapiaan ei tosiaan ole varaa, enkä sitä varmasti näin heppoisin perustein saisikaan. Ap
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:16"]Hanki kissa.
[/quote]
En pysty. Olen allerginen. :( -ap
Ajattele niitä hiiriä lemmikkihamstereina. Kuvittele et ne on söpöjä ja kilttejä. :3
Jos naapurilla on kissa, ruoki sitä, jos se viitsisi siitä hyvästä partioida teidän hiiritilannetta vähän. Onko elämässä stressiä tai jotain suurempaa tapahtunut?, Sellainen pahentaa ilman muuta tuollaistakin oireilua, jos siihen jo on taipumusta?
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:23"]Ajattele niitä hiiriä lemmikkihamstereina. Kuvittele et ne on söpöjä ja kilttejä. :3
[/quote]
Hoh hoijaa. Käärmeitäkin voin sitten kuvitella söpöinä pikku kastematoina? Ei pelot vaan toimi noin. Mun mielessä ja yön pimeässä pieni hiiri muuttuu kapiseksi rotaksi. Ei siihen kuvittelut auta. -ap
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:27"]Jos naapurilla on kissa, ruoki sitä, jos se viitsisi siitä hyvästä partioida teidän hiiritilannetta vähän. Onko elämässä stressiä tai jotain suurempaa tapahtunut?, Sellainen pahentaa ilman muuta tuollaistakin oireilua, jos siihen jo on taipumusta?
[/quote]
Kissoille olen tosiaan allerginen, eikä naapureillakaan sellaista ole. Ei mulla ole suurempaa stressiä elämässä. Keskenmeno tuli pari kuukautta sitten, joten se voi ehkä olla alitajuisesti pahentanut tilannetta, vaikka tuntuukin, että olen sen asian läpikäynyt. -ap
Minusta kannattaisi ottaa terveyskeskukseen yhteyttä ja lähteä sitä kautta selvittämään. Tuo pelkojen laajeneminen kuulostaa huolestuttavalta. En ole asiantuntija, mutta ehkä se voisi liitttyä muuten stressaavaan tilanteeseen? Terveyskirjastossa on hyvä artikkeli fobioista ja niiden hoidosta sekä itsehoitovinkkejä. Ehkä siitä olisi apua: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00394
Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 10:24"]Me asumme maalla ja käytän koiraani metsässä lenkillä. Viime kesänä näin 6 kyytä lenkkipolulla. Joka kerta tuli toistaan pahempi paniikkikohtaus, koko kroppa tärisi, hiki valui ja itku tuli. Vaikka miten yritän järkeillä, niin en ole saanut pelkoani pois. Olen raahannut vapisevan kroppani joka päivä metsään lenkille, mutta ei se tätä pelkoa mihinkään vie. Viime talvena nähtiin karhun jäljet siellä metsässä. Eihän mua hetkauttanut pätkääkään koko karhu, mutta ne helevatun luikertelevat kesän pilaajat sais kuolla sukupuuttoon.
[/quote]
Tiedän tunteen! Inhottavaa, kun olen lapsuuteni leikkinyt metsissä ja nyt en uskalla enää mennä sinne, vaikka olisi ihana mennä lapsen kanssa metsään seikkailemaan. Enkä ymmärrä miksi tämä pelko on näin paljon pahentunut. Pari vaskitsaa olen pihapiirissä nähnyt, en yhtään kyytä, mutta silti nyt pelottaa yhtäkkiä ihan kauheasti. Enkä keksi miten tästä voi siedättyäkään :S -ap
Tiesit kai, että fobian siedättäminen on ihan mahdollista? Miten paha se sinun kuolettava pelkosi on? Kerro vaikka mitä tapahtuu, jos näet hiiren vilahduksen nurkassa. Onko sinulla taipumusta pelätä asioita muuten? Ahdistuneisuutta, masennusta, parisuhdeongelmia? Haluaisitko asua jossain muualla, miten kiivaasti?
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:42"]Minusta kannattaisi ottaa terveyskeskukseen yhteyttä ja lähteä sitä kautta selvittämään. Tuo pelkojen laajeneminen kuulostaa huolestuttavalta. En ole asiantuntija, mutta ehkä se voisi liitttyä muuten stressaavaan tilanteeseen? Terveyskirjastossa on hyvä artikkeli fobioista ja niiden hoidosta sekä itsehoitovinkkejä. Ehkä siitä olisi apua: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00394
Tsemppiä!
[/quote]
Kiitos! Selailinkin tuota, mutta eläinpelkoon tuo tuntuu vähän hankalasti sovellettavalta. Aloin kyllä pohtia, että pitäisikö minun ottaa yhteyttä koulupsykologiin. En oikein tiedä miten tuota eläinten kohtaamista voi harjoitella? Eipä paljoa huvita nähdä käärmeitä tai hiiriä. Enkä usko että niiden näkemisestä häkissä/terraatiossa on hyötyä, kun eivät ne siellä minua pelota :/ -ap
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 21:45"]Tiesit kai, että fobian siedättäminen on ihan mahdollista? Miten paha se sinun kuolettava pelkosi on? Kerro vaikka mitä tapahtuu, jos näet hiiren vilahduksen nurkassa. Onko sinulla taipumusta pelätä asioita muuten? Ahdistuneisuutta, masennusta, parisuhdeongelmia? Haluaisitko asua jossain muualla, miten kiivaasti?
[/quote]
Pelkoni on paniikinomaista. En pelkää eläimiä, jotka on lukittuina. Viime kesänä meinasin lenkillä vahingossa astua vaskitsan päälle. Itkin ja sain paniikkikohtauksia koko illan. Hiiren rapinan kuuleminen herättää samanlaista paniikkia ja etenkin öisin herään paniikkiin ja näen sen jäljistä painajaisia. Ilman miestäni en kykenisi nukkumaan. Parisuhde voi todella hyvin ja asiat ovat muutenkin hyvin. Masennus ja ahdistuneisuustaustaa kuitenkin ollut nuoruudessa ja synnytyksen jälkeen. Toisinaan ajattelen että haluaisin asua kerrostalossa keskustassa, jotta välttyisin eläimiltä, mutta tämä on kotimme. Koko perheemme rakastaa tätä paikkaa. Aikaisemmin en siis pelännyt samalla tavalla ja vielä vuosi sitten kävin metsässä mustikassakin.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 22:21"]Osta moskiittoverkko. saat nukkua rauhassa.
[/quote]
Ei se poista sitä rapinaa. Eikä itse ongelmaa. Kiitos ehdotuksesta kuitenkin. -ap