Fysiikka: miten lasketaan nopeus tässä tilanteessa?
15 grammaa painava hauli osuu 20 asteiseen (huoneenlämmössä mitattu) rautalevyyn. Törmäyksen voimasta haulin lämpötila nousee 300'C. Osumishetkellä törmäyksestä syntynyt lämpö jakautuu tasan haulin ja rautalevyn kesken, joten mikä oli haulin nopeus?
Aivoni ajatteli jotenkin tämän niin, että tässä olisi ollut kineettinen energia=lämpöenergia, ja olisin lähtenyt innokkaasti laskemaan tätä näin:
1/2 mv^2 = ......Mutta niinpä, tämähän tyssäsi jo heti tähän, kun sitä nopeutta ei tiedetä ja sitä nimenomaan kysytään.
Mistä pitää lähteä liikkeelle? Täytyykö ensin tehdä tuolle lämmölle jotain, mutta mitä/miten/millä kaavalla?
Kommentit (26)
En mä näe että tossa rautalevyn lämpötilalla on mitään vaikutusta itse laskentaan, se kai annetaan vähän kompana.
Lasket lyijyn ominaislämpökapasiteetilla paljonko 300 asteen lämmönnousu on jouleissa.
Kerrot kahdella.
Lasket energiasta nopeuden.
Vierailija kirjoitti:
En mä näe että tossa rautalevyn lämpötilalla on mitään vaikutusta itse laskentaan, se kai annetaan vähän kompana.
Lasket lyijyn ominaislämpökapasiteetilla paljonko 300 asteen lämmönnousu on jouleissa.
Kerrot kahdella.
Lasket energiasta nopeuden.
..olettaen että hauli on lyijyä. Jos haulin materiaalia ei kerrota niin sitten on paha laskea yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
En mä näe että tossa rautalevyn lämpötilalla on mitään vaikutusta itse laskentaan, se kai annetaan vähän kompana.
Lasket lyijyn ominaislämpökapasiteetilla paljonko 300 asteen lämmönnousu on jouleissa.
Kerrot kahdella.
Lasket energiasta nopeuden.
Eipä tuossa puhuta lyijystäkään mitään. Nykyään käytetään mm terästä, vismuttia, kuparia ja sinkkiä haulikoiden hauleissa.
Vierailija kirjoitti:
En mä näe että tossa rautalevyn lämpötilalla on mitään vaikutusta itse laskentaan, se kai annetaan vähän kompana.
Lasket lyijyn ominaislämpökapasiteetilla paljonko 300 asteen lämmönnousu on jouleissa.
Kerrot kahdella.
Lasket energiasta nopeuden.
Tällä minäkin menisin.
Eli x määrä liike-energiaa muuttui 280 asteen lämpötilan nousuksi.
Kaivele siltä osastolta kaavoja.
Vierailija kirjoitti:
Eli x määrä liike-energiaa muuttui 280 asteen lämpötilan nousuksi.
Kaivele siltä osastolta kaavoja.
Aloituksesta ei nyt oikein voi varmuudella sanoa nouseeko haulin lämpötilä 300 asteeseen vai 300 astetta.
Vierailija kirjoitti:
Eli x määrä liike-energiaa muuttui 280 asteen lämpötilan nousuksi.
Kaivele siltä osastolta kaavoja.
Ei, vaan 300 asteen.
Levyn lämpötilalla ei ole tässä mitään merkitystä kun liike-energia muuttuu haulin 300 asteen lämpötilamuutokseksi.
E=mc^2
Lasket paljonko lyijy menettää massaansa lämmetessään tuon verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli x määrä liike-energiaa muuttui 280 asteen lämpötilan nousuksi.
Kaivele siltä osastolta kaavoja.
Aloituksesta ei nyt oikein voi varmuudella sanoa nouseeko haulin lämpötilä 300 asteeseen vai 300 astetta.
Voi sanoa.
"Törmäyksen voimasta haulin lämpötila nousee 300'C." Eli tekstiksi muutettuna "... nousee kolmesataa astetta Celciusta."
Vierailija kirjoitti:
E=mc^2
Lasket paljonko lyijy menettää massaansa lämmetessään tuon verran.
Nyt meni kyllä niin ohi kuin vain pystyy...
Vierailija kirjoitti:
Tee ite tehtäväs.
Et osannut itse neuvoa ap:ta niin tulit näpyttelemään tänne jotain turhaa?
Minusta on vaan hyvä, että kysytään jos on epävarmuutta, sehän nimenomaan voi kertoa halukkuudesta oppia ja ehkä jatkossa osaa paremmin kun joku vähän neuvoo. Itse en osaa nyt tätä tehtävää
Kait se levykin vähän ottaa lämpöä vastaan osumakohdasta. Pienikin kontakti kahden materiaalin välillä riittää lämmönluovutukseen (kuumille kiuaskiville heitetty vesi höyrystyy silmänräpäyksessä). Varmaan oletus on, että hauli ja levy on samanlämpöisiä, esim. +20 astetta. Jos levy on valmiiksi kuuma, se ei ota sitä lämpöenergiaa niin hyvin vastaan, joten hauli kuumenee silloin enemmän, koska lämmönluovutus heikompi.
Vierailija kirjoitti:
E=mc^2
Lasket paljonko lyijy menettää massaansa lämmetessään tuon verran.
Ei yhtään koska se lämpeneminen tulee liike-energiasta eikä annihilaatiosta.
Vierailija kirjoitti:
Kait se levykin vähän ottaa lämpöä vastaan osumakohdasta. Pienikin kontakti kahden materiaalin välillä riittää lämmönluovutukseen (kuumille kiuaskiville heitetty vesi höyrystyy silmänräpäyksessä). Varmaan oletus on, että hauli ja levy on samanlämpöisiä, esim. +20 astetta. Jos levy on valmiiksi kuuma, se ei ota sitä lämpöenergiaa niin hyvin vastaan, joten hauli kuumenee silloin enemmän, koska lämmönluovutus heikompi.
Tehtävänannossa sanotaan että törmäyksessä syntynyt lämpö jakautuu tasan haulin ja levyn välille. Sillä ei ole tehtavan kanssa mitään merkitystä mihin lämpötilaan levy lämpiää. Eikä sitä edes voi laskea jos ei kerrota levyn painoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kait se levykin vähän ottaa lämpöä vastaan osumakohdasta. Pienikin kontakti kahden materiaalin välillä riittää lämmönluovutukseen (kuumille kiuaskiville heitetty vesi höyrystyy silmänräpäyksessä). Varmaan oletus on, että hauli ja levy on samanlämpöisiä, esim. +20 astetta. Jos levy on valmiiksi kuuma, se ei ota sitä lämpöenergiaa niin hyvin vastaan, joten hauli kuumenee silloin enemmän, koska lämmönluovutus heikompi.
Tehtävänannossa sanotaan että törmäyksessä syntynyt lämpö jakautuu tasan haulin ja levyn välille. Sillä ei ole tehtavan kanssa mitään merkitystä mihin lämpötilaan levy lämpiää. Eikä sitä edes voi laskea jos ei kerrota levyn painoa.
Jep, levyn painoa ei ole tiedossa. AP
1/2mv^2 = 2cm(T2-T1)
Tosta ratkaiset v:
Se jaetaan kullilla