Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä? Vihaan lastani
18.12.2014 |
5-vuotias lapsi kyseessä. Ei tottele, ei käyttäydy, kiusaa, huutaa, läpsii. En tule hänen kanssaan toimeen. Kaikki mitä hän tekee, ärsyttää. Tapansa puhua, katsoa, liikkua. Mietin että onkohan hän päästänsä vajaa, kun ei puhettakaan ymmärrä. Tekee kiellettyä asiaa kielloista huolimatta ja katsoo vaan uhmakkaasti silmiin. Pelkään että satutan häntä vielä. Tuntuu että lapsen käytös on pahentunut mitä enemmän ikää tulee. Yritän kasvattaa, kannustaa ja tukea mutta pinna on niin räjähdysherkkä tuon pennun takia, etten enää pysty. Hermot on riekaleina kun on yhden kanssa tappelua päivästä pitkään. Ennen käyttäytyi edes isällensä, mutta nyt on "oma itsensä" myös hänellekin, eli ei käyttäydy, vaan on todella vaikea ja rasittava.
Kommentit (89)
Jos ihan mahdottomaksi menee, niin kannattaisiko tutkia lääkärissä? Jos löytyy diagnoosi, niin lapsi voisi saada helpotusta lääkkeistä. Jos taas on "normaalia" uhmaa, niin sinun ja miehesi on aika viimeistään nyt näyttää ettei teidän yli hypitä. Yritä pysyä rauhallisena ja jämäkkänä, jokaisesta huonosta käytöksestä rangaistaan ja ette suvaitse mitään häröilyä. Näytätte lapselle kaapin paikan ja ketkä määräävät. Vastapainoksi pitää löytyä mukavaa yhteistä tekemistä ja lapsen pitää saada teiltä paljon huomiota, ilman että hänen on kerjättävä sitä pahanteolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:26"]
Itsemurha?
[/quote]
Muuten varteenotettava ehdotus, mutta lapsella on sisaruksia, enkä halua heitä jättää tuon hirviön armoille.
[/quote]
Ensimmäiseksi hommat nyt niin että uutta mukulaa et pukkaa enää koskaan vahingossakaan. Sitten kerrot rehellisesti kokoperheellesi
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:43"]
Lapsi tietää ettet rakasta häntä ja hakee huomiota. Ota lapsi syliin ja anna läheisyyttä ja aikaa. Niin että hän huomaa olevansa tärkeä eikä aina tiellä. Rajat ja rakkaus. Kasvatusneuvolaan myös.
[/quote]
Voi lässyn lässyn. Miten on ikänä kasvanut terveitä aikuisia, kun kaikki ei ollut niin ihquu. >3
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:43"]Lapsi tietää ettet rakasta häntä ja hakee huomiota. Ota lapsi syliin ja anna läheisyyttä ja aikaa. Niin että hän huomaa olevansa tärkeä eikä aina tiellä. Rajat ja rakkaus. Kasvatusneuvolaan myös.
[/quote]Lisään viel, kun alat antamaan lapselle läheisyyttä ja rakkautta tilanne muuttuu. Pallo on sinulla. Tai anna lapsi sijaisperheeseen
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:45"][quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:28"][quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:26"]
Itsemurha?
[/quote]
Muuten varteenotettava ehdotus, mutta lapsella on sisaruksia, enkä halua heitä jättää tuon hirviön armoille.
[/quote]
Ensimmäiseksi hommat nyt niin että uutta mukulaa et pukkaa enää koskaan vahingossakaan. Sitten kerrot rehellisesti kokoperheellesi
[/quote]
Kuinka vihaat lastasi ja haluaisit häntä satuttaa. Niin että kaikki kuulee ja kukaan ei jää epätietoisuuteen. Sitten alat elämää yksin uusiksi joosain muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:45"][quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:43"]
Lapsi tietää ettet rakasta häntä ja hakee huomiota. Ota lapsi syliin ja anna läheisyyttä ja aikaa. Niin että hän huomaa olevansa tärkeä eikä aina tiellä. Rajat ja rakkaus. Kasvatusneuvolaan myös.
[/quote]
Voi lässyn lässyn. Miten on ikänä kasvanut terveitä aikuisia, kun kaikki ei ollut niin ihquu. >3
[/quote]
ootko huomannut että niitä terveitä aikuisia on tosi harvassa? Joo, uskon ettet ole.
Ei tämä normaalia käytöstä ole. Läheisetkin sen ovat huomanneet. Alkanut heti siitä kun lapsi osasi liikkua, eli jatkunut n. 4 vuotta. Ensimmäisinä parina vuotena ajattelin että tämä on ohimenevää. Mutta eipä ole. En tiedä mitä tehdä. Neuvolassa puhuin hänestä, mutta th:n mielestä ihan normaali, kun tietysti vastaanotolla istui kiltisti. Eli apua ei herunut. Kun lähdettiin eteiseen, alkoi lelujen, vaatteiden yms viskominen ja heti pikkusisaruksen kimppuun. Lapsi on kotona hoidossa ja käy kerhossa. Kerhossa on kunnolla, mutta heti kun hänet haetaan alkaa taas perinteinen käytös. Kai käy siellä niin harvoin, ette kehtaa olla oma itsensä siellä.
Se on ihan sama mitä ollaan menossa ulos tekemään, ei maanittelut auta. Ensin tapellaan lelujen keräämisen kanssa, sitten vaatteiden, kenkien yms. Kauppareissut on ihan helvettiä. Ei keksi itsenäistä tekemistä, rikkoo leluja, sotkee paikkoja, piirtelee mihin sattuu, kiusaa ja lyö sisaruksia, repii kirjoja. Rangaistuksena häneltä karsitaan esim. ulos lähdöstä. Houkutukset, uhkailut jäähyt tai vastaavat ei toimi. Lasta ei kiinnosta, minkä rangaistuksen saa, kunhan saa aikuisen suuttumaan. Lapsi oli vielä kaksivuotiaana siedettävä, oli reipas ja iloinen. Nyt päinvastainen. En voi sille mitään, etten pysty häntä ottamaan syliin kaiken roskan jälkeen jota hän päivät pitkät aiheuttaa. Välillä mietin että hänen olisi paras muualla :( Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkusiasarus saa liikaa huomiota, näin hän kokee (tämä siis oma tulkintani)
Minkäikäinen oli, kun "oireilu alkoi? Syntyikö pikkusisarus juuri silloin?
T: Psykologi
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 13:56"]
Pikkusiasarus saa liikaa huomiota, näin hän kokee (tämä siis oma tulkintani)
Minkäikäinen oli, kun "oireilu alkoi? Syntyikö pikkusisarus juuri silloin?
T: Psykologi
[/quote]
Lapsi on toiseksi vanhin. Vanhin on 8v. Ja vanhin on myös rauhallinen tapaus, niinkuin nuorin (1v). Tämä 5v ongelmatapaus on kaikista villein, ollut jo pienestä pitäen. Hän siis oli huomattavasti erilainen jo taaperoiässä, eli 1v> Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa peruspahalta ihmiseltä toi 5-vuotias. Mitä, jos antaisit kersan pois, ei kaikkea ja kaikkia tarvi kenenkään kestää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä neuvolasta varmaan saakaan apua, siksi sun pitää tilata aika sinne perheneuvolaan, josta alatte saamaan apua, tukea yms.
Rankaiseva käsi on rakastava käsi.
T. Gynekologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle on tärkeää olla rakastettu. Lapsi vaistoaa negatiiviset tunteesi. Ehkä hän tietää, ettei kelpaa sinulle teki mitä tahansa. Ainut tapa saada huomiota on negatiivinen käytös.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 14:18"]
Jokaiselle on tärkeää olla rakastettu. Lapsi vaistoaa negatiiviset tunteesi. Ehkä hän tietää, ettei kelpaa sinulle teki mitä tahansa. Ainut tapa saada huomiota on negatiivinen käytös.
[/quote]
Noh kyllä. Negatiivinenkin huomio on huomiota. Mutta jotenkin en tässä tapauksessa ihan allekirjoita tuota, koska lapsi on ollut minulle jo kauan vaikea. Siis tosiaankin pienestä pitäen.
Isänsä on rauhallinen, pitkäpinnainen ja rakastava. Ei juuri koskaan hermostu ja on tottunut lapsen temppuluihin. Nyt kun lapsi on alkanut hänellekin käyttäytymään samalla tavalla kun minulle, niin isälläkin kärsivällisyys on koetuksella ja välillä hänkin hermostuu. Surullisella tavalla olen iloinen, että lapsi ei pelkästään minulle ole vaikea.. Ap
Jokuhan sitä viiraa. Perheneuvolaa suosittelen minäkin.
Itse kyllä huusin päin naamaa 13 vuotiaalle tässä pari päivää sitten, että nyt joku roti tuohon hommaan, mä en kestä olla äiti, jonka tekee koko ajan tekee mieli kuristaa oma pentunsa. En tiedä, jäikö traumoja, mutta käytös parani ainakin vähäksi aikaa.
Ai niin, ja vielä julkisella paikalla.
Voisiko lapsella olla kroonista kipua ja siksi oireilee rajusti?
No huhhuh... Ihan tavalliselta 5v uhmalta kuulostaa nuo pukemiseen ja siivoukseen liiittyvät väännöt.
Hän on ollut sinulle kauan vaikea, eli ei ole ollut rakastettu. Jos lapsi ei ole rakastettu, hän ei osaa "toimia" oikein. Ei löydä itsestään hyviä puolia. Ne löydetään yhdessä rakastavien ihmisten kanssa.
Lapsi tietää ettet rakasta häntä ja hakee huomiota. Ota lapsi syliin ja anna läheisyyttä ja aikaa. Niin että hän huomaa olevansa tärkeä eikä aina tiellä. Rajat ja rakkaus. Kasvatusneuvolaan myös.