Asun saaressa noin puolet vuodesta. Haikea olo, kun on tullut aika laittaa saari talvikuntoon. Onko paikalla muita saaren asukkeja?

Vierailija kirjoitti:

Saareen ei varmaan mitään ruokaa tilailla. Eikö se ole hirveä vaiva raahata kaikki ruokatarvikkeet sinne. Kaupasta autoon. Autolta veneeseen ja veneestä talolle. Roskat vielä kuskata takaisin veneellä. En jaksaisi nähdä vaivaa.

Täällä on enemmän aikaa. Myönnän, että jos on myrskyistä, sataa ja leipä lopussa, niin eipä huvita lähteä kauppaan. Hyötyliikuntaa saa samalla kun kantaa ruokaostoksia rannasta ylös rinnettä.

Ap

Asuisitko siellä saaressa myös toisen puoliskon vuodesta, jos meri ei jäätyisi?

Anteeksi kun kyselen, mutta olemme mieheni kanssa harkinneet, että kun pääsen eläkkeelle n. 8 vuoden päästä, ostetaan talo saaresta. Mieheni on yrittäjä ja hän voi itse aikatauluttaa omaa työtään, joten hänelle se muutti voisi olla jo aiemmin mahdollinen. Meitä viehättää saaret, joissa on karu luonto ja ehdottomasti pitää olla merinäköala myös talon ikkunoista. Ei siis mihinkään metsäisen saaren keskelle tahdota. Purjevenettä varten pitäisi olla syvä ranta. Olemme asuneet veneessä vuosittain 2-3 viikkoa putkeen kesälomalla ja lisäksi viikonloppuja.

Myrskyistä tuli mieleen, että tuleeko usein sähkökatkoja saaressa?

Toimiiko netti?

Käykö teillä vieraita?

Olen itse sosiaalinen ja eniten arveluttaa tuo sosiaalisten kontaktien määrä. Toisaalta ainakin kesäisin ollaan purjehdittu usein kahviloihin ja kesäravintoloihin, jossa tavataan tuttuja.

*siis muutto, ei muutti. Kirjoitan kännykällä enkä näe kirjaimia kunnolla.

Kiitos jos jaksat vastailla ja hyvää syksyistä maanantaipäivää saareen!

Vierailija kirjoitti:

Asuisitko siellä saaressa myös toisen puoliskon vuodesta, jos meri ei jäätyisi?

Luultavasti viihtyisin ihan hyvin. Meren pitäisi silloin olla niin avoin, että siitä pääsisi veneellä kulkemaan. Moottorikelkalla tuskin jaksaisin hakea ostoksia tänne. Meillä tulee postit nyt kaupunkikotiin, josta mieheni tuo niitä tänne tullessaan. Kesäisin saa saaristokahvilasta ostettua pientä korvausta vastaan sellaisen palvelun, että voi tehdä sinne tilapäisen osoitteenmuutoksen. Kahvila meni kuukausi sitten jo kiinni. Se ei ole meidän saaressa, mutta tästä ei ole sinne pitkä venematka. Jos meillä ei olisi kaupunkikotia, pitäisi postit saada johonkin järkevään paikkaan, josta on helppo hakea.

Jos muuttaisin tänne pysyvästi, hankkisin luultavasti lumilingon. En tiedä, riittäisikö nykyiset eristeet vesiputkissa, koska me tyhjennämme putket aina talveksi ja vedet katkaistaan. Meillä on saunalla pieni pyykinpesukone. Jätevesiasioita ja tyhjennyksiä pitäisi varmaankin miettiä uudestaan, jos alkaisi pestä täällä kaiken pyykin. Lakanat, peitot, tyynyt ja muut isommat pyykit on nyt käyty pesemässä kaupunkikodissa.

Ap

Asun saaressa ympäri vuoden. 

Kasvoin samalla saarella lapsuuteni. 

Olen asunut aikuisena ulkomailla, kotimaisissa kaupungeissa jne, mutta kyllä veri veti takaisin koko ajan. 

Olen yrittäjä, ja voin tehdä työtäni käytännössä missä vain, joten saaren rauha ja luomisvimma vain auttaa.

Oudon paljon kysymyksiä eri pelkoja koskien tässä ketjussa, pimeänpelkoa jne. 

Päinvastoin, täällä kaikesta syrjässä olen paremmassa turvassa kuin missään missä on 24/7 valoa ja muita ihmisiä.

Saarella omakotitalo, puuverstas, metalliverstas, vanha sepän ahjo. 

Mitä aikuinen mies muuta tarvitsee.

Kauppamatka on n. puolen päivän reissu, käyn yleensä kerran viikossa, jolloin myös postitan tuotteeni joita valmistan ja myyn.

M41

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi kun kyselen, mutta olemme mieheni kanssa harkinneet, että kun pääsen eläkkeelle n. 8 vuoden päästä, ostetaan talo saaresta. Mieheni on yrittäjä ja hän voi itse aikatauluttaa omaa työtään, joten hänelle se muutti voisi olla jo aiemmin mahdollinen. Meitä viehättää saaret, joissa on karu luonto ja ehdottomasti pitää olla merinäköala myös talon ikkunoista. Ei siis mihinkään metsäisen saaren keskelle tahdota. Purjevenettä varten pitäisi olla syvä ranta. Olemme asuneet veneessä vuosittain 2-3 viikkoa putkeen kesälomalla ja lisäksi viikonloppuja.

Myrskyistä tuli mieleen, että tuleeko usein sähkökatkoja saaressa?

Toimiiko netti?

Käykö teillä vieraita?

Olen itse sosiaalinen ja eniten arveluttaa tuo sosiaalisten kontaktien määrä. Toisaalta ainakin kesäisin ollaan purjehdittu usein kahviloihin ja kesäravintoloihin, jossa tavataan tuttuja.

Unohdin vastata tähän. Räystäskourujen tyhjennys käynnissä parhaillaan.

Sähkökatkoja voi tietysti tulla, mutta enpä muista, milloin niin olisi käynyt viimeksi. Meillä on aggregaatti ja varalla toinen. Sähkö riittää hyvin valaistukseen, jääkaappiin ja muuhun normaaliin kotitalouskäyttöön. Ilmaa puhaltava lämmitinpatteri on nopein, jos pitää saada nopeasti lämpöä, mutta pari tavallista sähköpatteria löytyy talosta myös. Mieluummin lämmittelen takkaa, koska asennutimme muutama vuosi sitten varaavan takan. Siitä tulee myös tunnelmaa. Emme sauno joka ilta, mutta silloin kun sauna lämpiää, saatamme saunoa pari tuntia ja käymme meressä uimassa välillä. Saunalla on sähköt.

Netti toimii hyvin. Teen töitäkin täällä saaressa.

Meille ei tule kutsumattomia vieraita, mutta kutsuttuja käy. Eräs lapsuudenystäväni viettää täällä viikon joka kesä. Meillä on pieni aitta pihalla, jossa mahtuu nukkumaan 3 ihmistä (kerrossänky ja puinen sohva). Siellä on ihan oma rauha ja iso ikkuna suoraan merelle päin. Kun ystäväni on kylässä, hän on aamuvirkku ja juo usein aamukahvit omassa rauhassa aitan verannalla merelle katsellen ja auringonnousua ihaillen. Mieheni siskolla on kolme teini-ikäistä lasta, jotka tulevat aina silloin tällöin viikonlopuksi. He sup-lautailevat, uivat, onkivat ja virvelöivät. Heitä ei tässä päärakennuksessa juurikaan näy muulloin kuin ruoka-aikaan, koska viihtyvät päivät ulkona saaressa ja illat saunomisen jälkeen aitassa. Kaikki kolme ovat avuliaita. Halkojen pinoaminen liiteriin sujuu nopeasti ja pienet maalaustyöt ovat olleet mieluisia. Onhan tämä vaihtelua kerrostaloelämälle. Yksi heistä on meidän muurinpohjalettumestari.

Ap

Asun veneessä yli puoli vuotta ja kyllä kotiin paluu ahdistaa sairaasti, nyt koton viikko eikä paha olo vielä poistunut.

Koti sinällään on viihtyisä ja tilava ja luxus varusteltu, mutta merellä tuntee elävänsä.

Onneksi kohta on taas kevät...

Lähtisin saareen asumaan, jos olisi rahaa enkä olisi työpaikasta riippuvainen. Minulla on kampaamo lähiön ostarilla, enkä usko, että osaisin elääkseni tehdä muuta työtä. Koronan aikana asiakkaiden määrä väheni jossain vaiheessa niin paljon, että oli aikaa miettiä, jos luopuisi koko yrityksestä. Kirjoitin aikoinaan ylppäreissä 2 ällää, yhden Eximian ja yhden M:n. Kai niillä papereilla olisi muuhunkin kouluun päässyt kuin parturi-kampaajaksi, mutta mikään muu ei kiinnostanut. Olen omakustanteisesti opiskellut työn ohessa myös yksityisessä koulussa kosmetologiksi, mutta sitä työtä en ole tehnyt. Eihän nämä ostarin asiakkaat halua muuta kuun hiusten leikkauksia, värjäyksiä ja permanentteja. Tulisikohan saareen asiakkaita?

Vierailija kirjoitti:

Lähtisin saareen asumaan, jos olisi rahaa enkä olisi työpaikasta riippuvainen. Minulla on kampaamo lähiön ostarilla, enkä usko, että osaisin elääkseni tehdä muuta työtä. Koronan aikana asiakkaiden määrä väheni jossain vaiheessa niin paljon, että oli aikaa miettiä, jos luopuisi koko yrityksestä. Kirjoitin aikoinaan ylppäreissä 2 ällää, yhden Eximian ja yhden M:n. Kai niillä papereilla olisi muuhunkin kouluun päässyt kuin parturi-kampaajaksi, mutta mikään muu ei kiinnostanut. Olen omakustanteisesti opiskellut työn ohessa myös yksityisessä koulussa kosmetologiksi, mutta sitä työtä en ole tehnyt. Eihän nämä ostarin asiakkaat halua muuta kuun hiusten leikkauksia, värjäyksiä ja permanentteja. Tulisikohan saareen asiakkaita?

Ehkä tulisikin. Osta meren rannalta saaripaikka, jonne menee silta. Mun lapsuudenkoti on sellaisessa paikassa ja siellä on nykyisin vanhoissa aitoissa myymälä, boutique. Turistit kuulemma käyvät ostoksilla, kun on niin exotic. Uudellamaalla sijainti on se juttu. Jotain erikoista kun on tarjolla, niin sinne ajetaan vaikka tilausbussilla ;)

Vierailija kirjoitti:

Haikeus täälläkin sydämessä, mutta puissa on jo silmu-aihiot kevättä varten.

Eilen laitettiin saaristomökki talvikuntoon. Ihastelin eilen silmuja ja ajattelin samaa. Hetki vain niin on taas kevät.

Joko siellä saaressa ilta pimenee? Katsoin äsken meidän ikkunasta pihalle ja jestas että on jo hämärää. Kello vasta puoli seitsemän. Ajattelin lähteä lenkille, mutta inhoan pimeässä lenkkeilyä. Huomenna pitänee lähteä suoraan töistä kävellen kotiin (6,5 km).

Vierailija kirjoitti:

Muutimme reilu vuosi sitten ulkosaaristoon. Mies lopetti työt kokonaan ja itse aloin tehdä satunnaisesti keikkaa mantereella.

Talossa ja puutarhassa riittää töitä, puulämmitys eli polttopuiden teko, pari venettä, luontoa, lemmikkejä , ensi kesäksi kasvihuone runsaaksi.

Tulee erittäin haikea olo, kun muuttolinnut lentää korkealla komeassa muodostelmassa saaremme yli, matkalla jonnekin afrikkaan..

Mietin aina, että tuleekohan ne samat tyypit vielä takaisin. Ja olenkohan minä ja me vielä täällä kun ne tulee.

Meillä ainakin on tuttu joutsenperhe saaristomökin mökkirannassa.

Asumme suuren järven saaressa jäiden lähdöstä niiden tuloon ja lisäksi silloin, kun jäät ovat kulkukelpoisia.

Siis melkein aina.

Näin syksyllä on ihanan hiljaista, vaikka kesälläkään ei naapurit ole ihan vieressä.

Uskallan olla jopa yksin, mutta jos sinne olisi silta, niin en uskaltaisi.

Järvi on syvä ja puhdas ja meillä on kaikki mukavuudet.

Rannat ovat hyvin karikkoisia, joten tuntematon ei oikein uskalla siellä veneillä.

Ainoa huono puoli on, että kauppaan on 25 km.

U. N. Owen kirjoitti:

Minä kutsun saarelleni seurueita lomailemaan.

And then there were none...

Vierailija kirjoitti:

Asumme suuren järven saaressa jäiden lähdöstä niiden tuloon ja lisäksi silloin, kun jäät ovat kulkukelpoisia.

Siis melkein aina.

Näin syksyllä on ihanan hiljaista, vaikka kesälläkään ei naapurit ole ihan vieressä.

Uskallan olla jopa yksin, mutta jos sinne olisi silta, niin en uskaltaisi.

Järvi on syvä ja puhdas ja meillä on kaikki mukavuudet.

Rannat ovat hyvin karikkoisia, joten tuntematon ei oikein uskalla siellä veneillä.

Ainoa huono puoli on, että kauppaan on 25 km.

Meillä on ruokakauppaan vieläkin pidempi matka. Ensin saarelta siltaa pitkin toiselle, isommalle saarelle ja sen läpi ajo, sitten lossilla ja sitten asfalttitietä ruokakauppaan 22 km. Lossi kulkee tällä hetkellä 2 kertaa tunnissa edestakaisin. Yöllä ei kulje kuin kutsuttuna. Kesällä on kesäasukkailta niin paljon, että lossi menee parhaimmillaan jopa 8 kertaa tunnissa (siis noin vartin välein per suunta). Isommalla saarella on kesäkahvila ja kesätori eli markkinat. Joulua ennen tulee toinen ryysis, koska täällä on joulumarkkinoita ja myyjäistapahtumia. Meidän pikkusaaren puolella on hiljaista silloinkin.

Meidän mökki ei ole talviasuttava, mutta muutaman kerran ollaan silti vietetty joulu mökillä. Kyllä tarkenee, kun lisää puita takkaan eikä ravaa koko ajan ulko-ovessa. Ihanaa on ihmisten avuliaisuus. Vaikka täällä etelän saaristossa on harvoin lunta jouluna, yhtenä vuonna oli satanut 20 cm. Soitto isomman saaren aurakuskille ja tunnin päästä oli tie aurattu perille asti mökin pihaan. Mitään maksua ei huolinut. Joulun kunniaksi livautin sille kuitenkin salaa 20€ tilille, koska tilitiedot näkyi meillä vielä edellisestä palveluksesta, joka oli kaatuneen puun siirto pois keskeltä tietä. Silloinkin se sanoi, että menisikö tämä nyt naapuriapuna ja minä sanoin, että missään nimessä ei mene ja rahat maksan tunnin työn mukaan. Täällä ihmiset auttavat toisiaan vaikka keskellä yötä.

Jos saan lottovoiton..sisäveden saari valmiiksi katsottuna. Sinne mahtuu yksi maatila. Ei mökkejä.

Syksyn pimeys on kaunista veden äärellä, etenkin jos näkyy tähdet ja kuu. Olen kotoisin veden ääreltä Viitasaarelta. Meidän pihalta pääsi suoraan uimaan, kalaan, soutamaan. Talvella oli oma luistelujää. Äiti kävi hiihtämässä järvellä. Kun isän työt loppui, tuli muutto pois.

Ei tällaisilla taviksilla ole varaa ostaa mitään asumiskelpoista saaresta. Loviisassa oli joskus myynnissä saari, jossa oli yksi ainoa mökki/talo. Käytiin sitä katsomassa kaksi kertaa ja jäätiin vielä harkitsemaan, onko varaa ostaa myös vene. Kun pankilta tuli lainatarjous ja ostolupa, se saari olikin jo myyty. En tiedä, kävikö hyvä vai huono tuuri.

Mä asuin elämäni ensimmäiset 20v. Lauttasaaressa.