Tsunamissa perheensä menettänyt nainen

Mua todella kosketti hänen kohtalonsa. Jaksan taas paremmin vaativaluonteisen 7v. tyttömme kanssa.

Turhaa se murehtiminen on, vaikka täysin normaalia. Ei se perhe tule enää takaisin ja kerran täällä eletään. Mitään taivasta ei ole, missä kuolleet odottaa.. Tottakai surua helpottaa, jos uskottelee itselleen tuollaista.

Kanava, nimi

Oliko se tämä nainen, jolta löytyi sen jälkeen aivokasvain? Tai se taisi ollakin erinainen josta oli juttua  Me Naisissa.

Mä veikkaan, että hänen ammatti auttoi nousemaan. Osas käsitellä omia aivoituksiaan ja tiesi käytännössä mitä kuuluu tehdä. Hatun nosto, että pystyi siihen.
En usko, että pystyy ikinä olemaan täysin onnellinen, ikuisesti tuollainen vaikuttaa, vaikka vahvalta tuntuikin.
Hän kosketti muakin todella syvältä ja toivon hänelle hyvää elämää jatkossa.

Nostan kyllä hattua tuolle naiselle. Selvinnyt tuollaisesta..

Ei kun sillä aivokasvaimen saaneella oli 10v ja 15v lapset ja mies jotka kuoli siellä. Mies löyty kai ekana, sitten 15v tyttö ja syksyllä vasta löyty 10v poika ja juuri ennen pojan hautajaisia todettiin aivokasvain. TÄllä vielä vanhemmat aikonaan tehneet itsarit, ennen tsunamia toki. karu elämä. tälläkin nyt uusi mies ja muistaakseni 6v lapsi.

Montakohan kertaa perheterapeuttina ajattelee että on teillä pienet murheet. Vahvan ja viisaan tuntuinen nainen, sellaisia ihmisiä joita harvoin elämänsä aikana kohtaa mutta jotka jäävät mieleen ikuisesti.

Minmeissä oli juttu tsunamissa perheensä menettäneestä nsisesta, jolla kanssa on nyt 4 v tytär. Tää nainen sairastui vielä aivokasvaimeen puoli vuotta tsunamin jälkeen. 

Todella kosketti tuon naisen tarina. Ihailtavaa vahvuutta, että on selviytynyt ja päässyt jaloilleen. Itse en varmaan moidren kykenisi vaan todennäköisesti päästäisin itseni päiviltä :(

Kyllä varmaan on mennyt oma aikansa, että on halunnut vaan kuolla itsekin pois eikä ole nähnyt mitään hyvää tulevalta. Mutta kun on nuori ihminen niin ei sitä tuosta vaan kuole, niin pakkohan se on elämänsä jotenkin  käyttää. Ja hyvä niin, että on asenne kohdillaan niin ei hänkin 'kuollut' tsunamissa. 

Olen paljon pienemmissä vaikeuksissa huomannnut sen, että ne tuntuvat aina paljon pahemmilta ulkoa päin katsottuna. Sen 'uhrin' kohdalla tapahtuma on hänen elämäänsä ja hänen on vaan pakko elää elämäänsä tapahtuneesta huolimatta. Sivullinen ajattelee, ettei kestäisi, jos osuisi omalle kohdalle. Mutta sivullisella ei ole muuta kuin ajatus siitä kauheudesta, ei sitä kokonaiskuvaa ja realiteettia siitä, että elämäni menee nyt näin/ päättyy näin.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 22:33"]Turhaa se murehtiminen on, vaikka täysin normaalia. Ei se perhe tule enää takaisin ja kerran täällä eletään. Mitään taivasta ei ole, missä kuolleet odottaa.. Tottakai surua helpottaa, jos uskottelee itselleen tuollaista.
[/quote] Ja sinä kun et sitä tiedä sen paremmin kuin kukaan muukaan.

Alkaa omat murheet saada oikeat mittasuhteet.

Todella vahva nainen, en voi käsittää että miten on voinut jatkaa. Joku tarkoitus sillä on ollut että hän on jäänyt henkiin.

Juuri lopetin katsomisen ja kyyneleitä täällä nielen.

Surun aalto, mtv3. Tosi koskettava dokumentti.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 22:33"]Turhaa se murehtiminen on, vaikka täysin normaalia. Ei se perhe tule enää takaisin ja kerran täällä eletään. Mitään taivasta ei ole, missä kuolleet odottaa.. Tottakai surua helpottaa, jos uskottelee itselleen tuollaista.
[/quote] Ja sinä kun et sitä tiedä sen paremmin kuin kukaan muukaan.
[/quote]
Omaa älyään voi käyttää.
Miten joku jeesus voi elää taivaassa? Eikö se painovoimalla tule alas?

Vahva nainen. Kaikkea hyvää hänelle toivon <3

Voi ei, unohdin katsoa. Tuleekohan uusintana?

Varmaan näkyiskö ruudusta?