Minulla outo vaiva.. kyyneleet tulee helposti silmiin

sanokaa joku mitä ajattelet? tämä vaiva ei esiinny hyvin tuttujen ihmisten seurassa.

Sama vaiva mulla. Ihan ärsyttää kun aina saa räpytellä silmiä ja pyyhkiä kyyneleitä.

Sama vaiva täällä. Mulla esiintyy niin lähimpien kuin ei niin-läheisten kanssa. Ehkä vähemmän kuitenkin tuntemattomien seurassa.

Itseäni hävettää siksi kun huomaan että joskus ihmiset kiusaantuvat tällaisesta tunteilusta. Jos se on toiselle ok, muakaan ei häiritse se millainen olen.

Oot herkkä :)

Mulla ihan sama ja kaikkien seurassa, sekä yksin jos luen/katson jotain liikuttavaa. Olen todella herkkä.

Mulla sama juttu!
Aikoinaan mä häpesin sitä että silmät kostuu, ja se vaan pahensi tätä "kyyneltymistä". Nykyään kun olen asian kanssa sujut, niin ongelmaa ei ole. Ei siinä ole mitää pahaa jos joku liikuttava asia saa tällasen reaktion aikaan. :)

Hyvä että on muitakin, tuntuu että muut kattoo että mikähän kahjo toi on.

ap

Mulla kans ja todella ärsyttävää on. Ja noloa. Erityisesti mulle tulee ne kyyneleet silloin kun joku harmittaa tai hävettää tai suututtaa. Ei kuitenkaan ihan tuttujen kanssa mikä on outoa. En esim viitsi kovin helposti puolustaa oikeuksiani tai valittaa jostain asiasta vaikka olisi aihetta kun pelkään että kyyneleet alkaa valua. Joskus tietty on vaan pakko, esim lasta koskevissa asioissa. Mutta kyllä minut onkin leimattu sen vuoksi masentuneeksi hysteerikoksi...

Luulen että minulla tuo johtuu e-pillereistä kera muiden sivuoireiden. Mutta olen tästä jo niin monta vuotta kärsinyt, ja jos pilleritkin lopettaisi niin saattaisihan se johtua ihan herkästä luonteestanikin. Alan kanssa vetistelemään ihan todella pienistä asioista, en esimerkiksi pysty katsomaan luonto-ohjelmia itkemättä :D ja inhottaa puhua vaikeista asioista, silmät alkavat heti vetistyä ilman suurempia tunteita

Minä. Eniten harmittaa se kun oikein suutun niin alan itkemään vaikka tosiasiassa olen raivoissani! 

Mulla sama. Silmät vuotaa olen iloinen tai suruinen.

Mulla kans! Vetistelen aina. Naurattaa tai liikuttaa, aina on tippa linssissä.

Toi nauraminen mua harmittaa eniten, mun täytyy usein pidätellä kunnon naurua, kun silmät vuotaa muuten niin, että meikit on ihan pilalla. Tämä on kuitenkin erilaista kuin kunnon itku, sillä kunnon itkusta turpoaa silmät ja koko naama ja menee ihan punaiseksi. 

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 09:10"]Hyvä että on muitakin, tuntuu että muut kattoo että mikähän kahjo toi on.

ap
[/quote]

Sama ongelma. Ei pelkästään liikuttuessa, vaan innostuessa, kiukustuessa, ihan missä tunnetilassa vaan. Tsemppiä. Tää on vaan ominaisuus...

Minulla sama juttu. Hävettää lasten palavereissa, olen töissä päiväkodissa. Pitäisi pitää ammatillisuus eikä alkaa kyynelehtimään. Joskus vaan on niin äärettömän rankkoja taustoja lapsilla ja haluaisi tietenkin että kaikilla olisi hyvä olla.4

Mulla on aina ollut näin. Hulluinta on, etten ole mitenkään erityisen herkkis silti. Minun ei esim. tarvitse tuntea mitenkään erityisen vahvaa iloa tai surua, että jo kyyneleet valuu. Lisäksi silmäni valuvat äärimmäisen helposti myös fysiologisista ärsykkeistä kuten tuuli tai ilmastoinnista tuleva ilmavirta, hiuslakka- tai parfyymikäryt ilmassa, silmien kuivuminen mitä erityisesti talvella tulee helposti.

Eipä tuo minua mitenkään ärsytä, huomaamattomasti vaan nenäliinalla painelen sitten silmäkulmista kyyneleet pois jos niitä tulee.

Tuohon voi olla ihan fyysinenkin syy eli kyynelkanavat voivat olla tukossa tai ahtautuneet. Minulla on sama oire mutta vain oikeassa silmässä. Siitä valuu kyyneliä myös kylmässä viimassa pyöräillessä ja vastaavissa tilanteissa, ei välttämättä tarvitse olla mitään tunteisiin liittyvää.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 08:49"]

jos puhun jostain vähänkään liikuttavasta asiasta niin heti silmät vettyy, hävettää, tosi noloa.

Mitä ajattelet jos joku on tälläinen?

[/quote]

Mitäs minä ajattelisin, kun olen samanlainen myös. Kyyneleet ovat aina jossain ihan lähellä silmien takana, ja sitten itkettää. Tosi rasittavaa olla näin herkkä liikuttumaan. Mutta eipä sille mitään voi, se on osa minua.

Mulla on ihan sama juttu ja en tykkää siitä yhtään kun se tapahtuu

Mä kanssa, ja mua ei ärsytä se muuten mutta kun tätä sattuu esim. työkuvioissa niin se on supernoloa. En esim. ikinä pysty antamaan rakentavaa kriittistä palautetta, koska jos yritän, kyyneleet alkaa valua silmistäni ja siitä sitten tulee iso numero, kaikki luulee että se asia on mulle jotenkin tosi supervakava ja olen aivan kauhean surullinen, vaikka tosiasia on että ei tarvita kuin ihan pienenpieni tunnekuohu, olipa se ilo tai suru tai kiihtymys, niin mulla jo valuu silmistä.

Homevaurio, jos asut vuokralla, muuta. Tai aivokalvontulehdus,virus-sellainen, jos niskasi on kipeä.