Lue keskustelun säännöt.
En jaksa lasten kavereita meillä
16.12.2014 |
Saako teillä muilla olla lasten kavereita iltaisin, ja jos näin on, niin rajoitatteko kavereiden määrää tai leikkejä jotenkin? Meillä on kolme poikaa ja minun on todella vaikea jaksaa kaverilaumaa meillä. Tuntuu, että mitä tahansa pojat tekevätkään, niin lopputuloksena on aina vähintäänkin hirveä sotku jos ei hajonneita tavaroita. Leikit kääntyy aina juoksemiseen, painimiseen, pallon potkimiseen tai muuhun riehumiseen. Välillä pyydän menemään jonkun muun luo, mutta yleensä nämä kaverit ei halua kun "siellä ei saa tehdä mitään". En haluaisi kieltää kavereita, mutta en vain kestä sitä melua ja riehumista. Pelaaminen (porukalla) tai tv:n katsominen ovat ainoita mitä rauhassa tekevät mutta en tahdo sitä tehtävän tuntikausia. Ulkona eivät viihdy, siellä on pimeää ja märkää.
Iältään nämä pojat ovat 9-12 -vuotiaita. Pienempänä esim legoleikit sujui sisälläkin. Teoriassa olisi kivaa, että talo olisi avoin kavereillekin, mutta en vain jaksa työpäivän jälkeen ja minulla on huono omatunto. Miten muilla?
Kommentit (14)
Kompromissi? Sanot, että vieraita vain tiistaisin ja torstaisin. Talo on avoin kaikille (kahtena päivänä viikossa) ja itse saat huilia kolmena päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina saanut olla vieraita niin paljon kuin lapset haluavat. Käytännössä yleensä 3 poikaa on ollut vieraana iltaisin. Leikkivät ja juttelevat hyvin yhdessä, myöhemmin teini-iässä oli kiva kun pysyivät kotona eivätkä kaupungilla riekkumassa. Juoksuleikit ulkona.
Eipä niiden muidenkaan vanhemmat taida niitä jaksaa jos "muualla ei saa tehdä mitään". Ethän sä voi käydä rauhassa edes lannoittamassa kun joku on koko ajan oven takana huutamassa.
Voi, tutulta kuulostaa. Aikani olen jaksanut sitä itsekin, mutta kun on useampi lapsi, on jaksaminen vähentynyt. Itsekin haluaisin, että ovi olisi avoin kavereille, mutta niitä tosiaan tuntuu riittävän ja menoa välillä liiaksikin... Ollaan kuitenkin onnellisia, että lapsemme ja kotimme ovat pidettyjä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrää...lapseilla pitää olla ystäviä...muuten siitä kasvaa suomalainen jöröjukka-kuten monet täällä!!! En ymmärrä miten kaverit häiritsevat se on nyt ihan kyllä asennevamma-päinvastoin se on helpompi kun on tullut töistä niin lapsi on ystävän seurassa. Tässä on toinen kysymys ovatko kavarit luotettavia ja missä vesissa heidän perheet liikkuu??? Ovatko he aitoja ja hyviä tyyppejä-joihin sinun lapsesi voi luottaa ja turvautua..vai sellaisia jotka hajottavat paikkoja huligaaneja jotka käyttävät muita hyväksi,valehtelevat ja ovat röyhkeitä teille??? Ja vaikka kaverit ovatkiin "hankalia" niin aikuisena voit tukea heitä olemalla itse esimerkki ja ystävällinen. Minun mielistäni kun heikompaa työnnetään sivuun se tarkoittaa sinun itse olevan tosi heikko. Mieti miksi olet niin rikki töitten jälkeen-vastaus voi löytyy POMO ja epäsuotoisaa työympäristö...mutta käy taas sitten niin että lapset joutuu maksumiehiksi ja sitten ihmettelette miksi teidän murkut ovat niin kamalia-rakastatko lapsesi? Vai onko työ raha talo ja uusi auto on tärkeämpi? MAAILMAA ON KOVA-SINUN PITÄÄ OLLA LAPSELLE SE PEHMUSTE JOTTA HÄN VOI KOKEA OMA KASVU TURVALLISENA EIKÄ KIRISTÄÄ LISÄÄ RUUVEJA JA AJAA SEN VIEMEISETKIIN YSTÄVÄT POIS,nyt hän kerää itselleen tavallaan tulevaa tukiverkosto mihiin voi nojaa itse ja antaa toiselle tuki tarvittaessa.....voi voi tämä RAHAKESKEINEN YHTEISKUNTA...Opetelkaa oikeasti rakastamaan lähimmäistä eikä korvata kaikki menestyksella ja rahalla.
On kiva, että haluat antaa lasten kavereiden olla teillä, mutta muista ettei sinun tarvitse antaa niin paljon riehua, että itselläsi on kotona ikävä olla. Ole aikuinen ja aseta rajat sille, miten teillä saa toimia ja käyttäytyä sen mukaan, että itselläsikin on silti mukava olla kotona. Lapset saavat kuitenkin sen edun, että teillä saa olla, toisin kuin muiden kotona. Itse en voisi kuvitellakaan, että sallisin poikalauman, jossa on mukana vieraitakin, painia tai potkia palloa olohuoneessamme jos vietän aikaa siellä itsekin. Tv:tä antaisin katsoa tai pelata pleikkaa, jos se onnistuu rauhallisesti ja kauniisti. Kyllä lasten on opittava kunnioittamaan kotia, jossa ovat vieraana. Kohtuullisesti riehuen ja metelöiden saa olla lapseni huoneessa, mutta sotkeminen, kiroilu, tottelemattomuus vielä kieltämisen jälkeen (puhumattakaan tavaroiden rikkoutumisesta) takaavat kyllä sen ettei meille tulla uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on melkeinpä aina kavereita kylässä. Säännöt on tehty selviksi eli pihalle riehumaan, samat säännöt on muidenkin lapsilla kuin omilla jos ovat meillä. Seitsemältä lähetän lapsukaiset kotiin paitsi jos on erikseen sovittu että joku jää yökylään. Lapset ovat 1-12v. Eli kolmella vanhimmalla on kavereita kylässä.
Tykkään että meillä on elämää. Mielummin että ovat sitten teineinäkin täällää kuin kylillä.
Teillä on muuten ihania lapsia! Osaavat laittaa tavarat paikoilleen, auttavat tiskeissä ja pyykeissä, tulevat juttelemaan, huomioivat pienemmät lapset ja lähtevät kiltisti kotiin kun sen aika on. :)
Lasten kaverit ovat aina tervetulleita myös ruokapöytään.
Ei kai noita oikeasti kukaan jaksa. Meillä saa olla mutta huutaminen ja riehuminen on kielletty. Jos ei puhetta usko niin sitten pois. Samoin jos kirnuaa räkää eikä osaa niistää, on mielestäni liian nuori /kipeä olemaan meillä. Lapset sikailee just niin paljon kun antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siksi ne muksut haluaa aina meille kun muille ei pääse! Nyt siihen tulee stoppi, tosi ärsyttävää. Kyllä meille pääsee, ei siinä mitään. Mutta toivon että sitten muillekin pääsis...
Mielellään tietty ulkona jos sää sallii.
Vanha ketju, mutta ajankohtainen asia itselle. Mikä ihme siinä on, että 10-vuotiaat käyttäytyy kuin taaperot. Hypitään, kolistellaan, kiljutaan. Sanominen, kieltäminen, mikään ei mene perille. Olen sanonut, että tuolla on ulkona tilaa juosta, mutta se ei kelpaa. No sitten pitää lähteä kotiin.
Omalta lapselta ja muutamalta vanhemmalta olen kysynyt, että miten vierailut sujuu. Olen sitten asiallisesti kertonut, että meillä ollessa leikit lähtee ylikierroksille ja meillä ei ole luvallista juosta sisällä. Tällä ei ole mitään vaikutusta.
Kivoja lapsia muutoin ja mukavaa juttuseuraa. Mutta tuo riehuminen aiheuttaa sen, että minulla on stressaantunut olo näiden vierailujen ajan. Yksi kaveri on sellainen, joka osaa käyttäytyä. Hänen kanssaan ongelmana on vain se, ettei kukaan tunnu kaipaavan häntä kotiin. Itse aina lapselle soitan että tulee syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko hankkia biljardipöydän?
Peli pitäisi riehumisen kurissa ja voisi kiinnostaa tuon ikäisiä.
Onko teillä kaikkien lasten kavereita yhtäaikaa vai leikkivätkö kaikki lapsenne sen yhdenkin kavereiden kanssa?
Pelaaminen pleikalla siis, ei porukalla...