Tyonarkomaani vai tyouupunut?

Olen parikymppinen toissakayva opiskelija, ja olen tana syksyna menettanyt kontrollin omasta elamastani. Olen paivat yliopistolla, sitten kayn toissa ja tulen kotiin tekemaan lisaa toita pikkutunneille asti. Yhdessa vaiheessa syksya minulla oli kolme tyota ja kaksi opinto-ohjelmaa paallekkain eika yhtaan vapaapaivaa viikossa. Nyt 'vain' kaksi tyota ja nuo opinto-ohjelmat. Pisimmat paivani tana syksyna ovat olleet 18-tuntisia (09-04 vain ruokatauolla), ja vaikka miten paljon teen toita en tunne itseani vasyneeksi mutta vain kavelevaksi tyokoneeksi. Tuntuu etten saa kaikkea tehtya ajallaan tarpeeksi hyvin, niin venytan paivia. Kun pomolta tulee email etta deadline on siirretty, automaattisesti teen tyot ensin ennen kuin voin edes miettia omaa aikaa. Minulla ei ole edes harrastuksia, en kay missaan eli palkkarahoillekaan ei ole kayttoa. Katsoin eilen nettipankkini ensimmaista kertaa kuukausiin ja saldo oli nelinkertaistunut. Eika tama tuota minulle mitaan iloa, mita rahalla nyt tekee jos sita ei mihinkaan voi kayttaa.

Ymmarran itsekin etta tilanteeni ei ole ihan normaali. En oikeasti osaa lopettaa tyoskentelya ennen kuin kaikki on valmista, eilen illalla mieheni huuteli minua nukkumaan kun istuin lapparin takana tekemassa opintotyota. Mika olisi avuksi tilanteeseeni? En enaa tieda itsekaan mista pidan, kun vapaa-ajallakin (harvoin) mielessa pyorii vain suorittaminen ja tulee semmoinen levoton olo etta pitaisi olla tekemassa jotain.

Kiitos vastauksistanne jo etukateen.