Kumpi työ on fyysisesti raskaampaa, lähihoitajan vai levyseppähitsaajan?
Voin kuvitella että molemmat raskaita, mutta onko jompi kumpi vielä raskaampi?
Kommentit (25)
Hitsaajan. Ero on siinä että hitsaajat ei uhriudu iltapäivälehdissä
Mitä väliä?
Oletko valmis maksamaan 1000€ terveysasemakäynnistä?
Jos et niin älä pohdi hoitsun palkkaa.
Riippuu myös työpaikasta, varmasti molempien ammattien raskaus.
Levyseppähitsaajan työ on lähinnä katsoa että robotilla on oikea ohjelma ja koneessa oikea levy ennen kun klikkaa hiirellä ohjelman käyntiin.
Riippuu aivan lähihoitajan työpaikasta. Fyysisesti raskaimpia paikkoja ovat pitkäaikaishoidon tai perusteveydenhuollon sairaalan osastot. sekä ambulanssit. Niissä joutuu konkreettisesti kantamaan toisen ihmisen painoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kumpikaan, valitsen siivoojan.
Siivooja on helppo valinta, kun töihin voi päästä myös ilman koulutusta ja palkkakaan ei ole nykyään enää kovin huono.
Enpä tiedä.
En nimittäin tiedä miten lähihoitajat sitä työtä sitten oikein tekevät. Mutta konepajoista minulla on kokemusta. Ei raskaita kappaileita paikoilleen tietenkään käsin nostella, vaan nosturilla. Olosuhteet on usein aika likaiset, kuumat tai kylmät. Vaikkapa telakalla. Mutta toisaalta joka sauman jälkeen käydään tupakilla jaloittelemassa ja jos pomo käskee kerätä natsat niin mennään lakkoon.
Hoitajat väittävät raatavansa 100 lasissa koko työpäivän, mutta kuten sanoin, minulla ei ole siitä kokemusta eikä näkemystä miten menee sitten.
Mitä järkeä on tällaisessa vastakkainasettelussa? Yritetäänkö saada duunarit mollaamaan toisiaan? Molemmat ammattiryhmät tekevät tärkeää työtä, jota ilman tämä yhteiskunta ei toimisi.
Kolmivuorotyö jo sinänsä on ainakin todella raskasta. Lähihoitajan työ on useimmissa paikoissa jatkuvaa kolmivuorotyötä.
En tosin tiedä, minkä verran levyseppä-hitsaajat tekevät 3-vuorotyötä. Toivottavasti ei kuitenkaan jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuorotyö jo sinänsä on ainakin todella raskasta. Lähihoitajan työ on useimmissa paikoissa jatkuvaa kolmivuorotyötä.
En tosin tiedä, minkä verran levyseppä-hitsaajat tekevät 3-vuorotyötä. Toivottavasti ei kuitenkaan jatkuvasti.
Telakoilla tuo on melko pitkälke ulkoistettu ulkomaisille alihankkijoille.
Ainakin intialaiset tekevät Raumalla työtä kahdessa 12h vuorossa. Majoitustiloja ei silloin tarvita kuin puolelle purukasta.
Vierailija kirjoitti:
Kolmivuorotyö jo sinänsä on ainakin todella raskasta. Lähihoitajan työ on useimmissa paikoissa jatkuvaa kolmivuorotyötä.
En tosin tiedä, minkä verran levyseppä-hitsaajat tekevät 3-vuorotyötä. Toivottavasti ei kuitenkaan jatkuvasti.
Lähes aina on hitsaajan työ 3-vuoroa ja ei mitään että 2 tai 3 yötä vaan 5 yötä vkl 5 iltaa vkl, 5 aamua ja vkl ja uudestaan. Ja ei ole kevyttäkään.
Samat liikkeet vuodesta toiseen. Nopeasti on vaivoja. Lisäksi hengittää kokoajan sitä käryä.
En tiedä levyseppähitsaajan omakohtaisesti, mutta kyllähän se molemmissa tapauksissa riippuu missä tekee töitä. Ei voi suoraan sanoa kumpi on raskaampaa. Ja miksi edes pitäisi verrata?
Itse olen lähihoitaja vanhustyössä hoivakodissa, työ on kolmivuoroa. On paljon huonokuntoisia vanhuksia jotka on kahden hoitajan autettavia. Raskaimmat nostetaan nosturilla, mutta pitää ne kääntelyt silti vuoteessa tehdä. Ei ole helppoa jos lähemmäs 100kg vanhus ei tee itse mitään tai pistää vastaan, yrittää lyödä, potkia ja purra. Älkää tulko viisastelemaan miksi sitten pitää väkisin hoitaa. No ei me voida jättää vanhuksia makaamaan kuseen ja paskaan vain sen takia, että muistisairas ei ymmärrä miksi sitä teemme. Tai jättää suihkua väliin koska asukas ei tykkää siitä mitä teemme. Siitähän riemu repeäisi jos emme tekisi pesuja asukkaille. Siitä seuraa esim. iho-ongelmia. Ja kyllä hyvin nopeasti tulisi läheisiltä palautetta.
Ei ole helppoa myöskään se kun 90kg painava pitkä mies menee yhtäkkiä tajuttomaksi vessanpytyllä ja pitää saada nopeasti siitä pois. Lisäksi on väkivallan uhka muistisairaiden kanssa. Aiemmin ihanasta ihmisestä voi tulla väkivaltainen kiroilija. Esim. ihan rauhallisessa tilanteessa saattaa tällainen ihminen yhtäkkiä lyödä hoitajaa tai toista asukasta.
Jatkuvasti sairaspoissaoloja ja töissä olevat joutuu repimään itsestään kaikki mehut irti. Esim. normaalisti iltavuorossa yhdessä kerroksessa pitää olla viisi hoitaja ja joskus sekin tekee tiukkaa jos tulee jotakin ylimääräistä esim. petivaatteiden vaihtoa. Jos onkin neljä illassa, niin sitten on todella kiire ja saa kyllä oikeasti juosta, että saa kaikki tehtyä. Siihen päälle vielä se ihanuus jos satutkin olemaan ainoa siinä kerroksessa jolla on lääkeluvat kun muut ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä.
Palkka on mun mielestä ihan ok, mutta en tule tätä työtä jaksamaan eläkeikään asti johon on vielä yli 20 vuotta. Henkinen raskaus on se miksi pääosin en tule jaksamaan. Etsin koko ajan muita vaihtoehtoja. Ja tämä mun teksti oli vain mun oma kokemus työstäni enkä mitenkään vertaile, että mulla on nyt näin raskasta. Ihan saa tulla joku levyseppähitsaaja yhtälailla kertomaan omasta työstään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on tällaisessa vastakkainasettelussa? Yritetäänkö saada duunarit mollaamaan toisiaan? Molemmat ammattiryhmät tekevät tärkeää työtä, jota ilman tämä yhteiskunta ei toimisi.
Tarkoitus on kai vähätellä hoitotyön raskautta. Mulle kuiteskin juuri se taudit ja kuolema ja vainajan laitot (kun joka vainaja ensinnäkin tyhjentää suolensa) ylitti henkilökohtaisen sietokyvyn ja nykyään opiskelen juurikin kone- ja tuotantotekniikan puolella oppisopimuksella. Ja olen 24v mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on tällaisessa vastakkainasettelussa? Yritetäänkö saada duunarit mollaamaan toisiaan? Molemmat ammattiryhmät tekevät tärkeää työtä, jota ilman tämä yhteiskunta ei toimisi.
Tarkoitus on kai vähätellä hoitotyön raskautta. Mulle kuiteskin juuri se taudit ja kuolema ja vainajan laitot (kun joka vainaja ensinnäkin tyhjentää suolensa) ylitti henkilökohtaisen sietokyvyn ja nykyään opiskelen juurikin kone- ja tuotantotekniikan puolella oppisopimuksella. Ja olen 24v mies.
Minä taas koen, että en kestä metallialan tylsyyttä ja konemaisuutta. Ihmisten kanssa työskentelyssä olisi ainakin jotain mielenkiintoista ja erilaista haastetta.
Hyväkuntoiselle molemmat helppoja.
Lähihoitajan työ kuormittaa henkisesti enemmän kuin fyysisesti, kaikki avustettavat ovat todella huono kuntoisia, henkilökunnasta on kaikkialla pulaa...
Ihan loppu kirjoitti:
En tiedä levyseppähitsaajan omakohtaisesti, mutta kyllähän se molemmissa tapauksissa riippuu missä tekee töitä. Ei voi suoraan sanoa kumpi on raskaampaa. Ja miksi edes pitäisi verrata?
Itse olen lähihoitaja vanhustyössä hoivakodissa, työ on kolmivuoroa. On paljon huonokuntoisia vanhuksia jotka on kahden hoitajan autettavia. Raskaimmat nostetaan nosturilla, mutta pitää ne kääntelyt silti vuoteessa tehdä. Ei ole helppoa jos lähemmäs 100kg vanhus ei tee itse mitään tai pistää vastaan, yrittää lyödä, potkia ja purra. Älkää tulko viisastelemaan miksi sitten pitää väkisin hoitaa. No ei me voida jättää vanhuksia makaamaan kuseen ja paskaan vain sen takia, että muistisairas ei ymmärrä miksi sitä teemme. Tai jättää suihkua väliin koska asukas ei tykkää siitä mitä teemme. Siitähän riemu repeäisi jos emme tekisi pesuja asukkaille. Siitä seuraa esim. iho-ongelmia. Ja kyllä hyvin nopeasti tulisi läheisiltä palautetta.
Ei ole helppoa myöskään se kun 90kg painava pitkä mies menee yhtäkkiä tajuttomaksi vessanpytyllä ja pitää saada nopeasti siitä pois. Lisäksi on väkivallan uhka muistisairaiden kanssa. Aiemmin ihanasta ihmisestä voi tulla väkivaltainen kiroilija. Esim. ihan rauhallisessa tilanteessa saattaa tällainen ihminen yhtäkkiä lyödä hoitajaa tai toista asukasta.
Jatkuvasti sairaspoissaoloja ja töissä olevat joutuu repimään itsestään kaikki mehut irti. Esim. normaalisti iltavuorossa yhdessä kerroksessa pitää olla viisi hoitaja ja joskus sekin tekee tiukkaa jos tulee jotakin ylimääräistä esim. petivaatteiden vaihtoa. Jos onkin neljä illassa, niin sitten on todella kiire ja saa kyllä oikeasti juosta, että saa kaikki tehtyä. Siihen päälle vielä se ihanuus jos satutkin olemaan ainoa siinä kerroksessa jolla on lääkeluvat kun muut ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä.
Palkka on mun mielestä ihan ok, mutta en tule tätä työtä jaksamaan eläkeikään asti johon on vielä yli 20 vuotta. Henkinen raskaus on se miksi pääosin en tule jaksamaan. Etsin koko ajan muita vaihtoehtoja. Ja tämä mun teksti oli vain mun oma kokemus työstäni enkä mitenkään vertaile, että mulla on nyt näin raskasta. Ihan saa tulla joku levyseppähitsaaja yhtälailla kertomaan omasta työstään.
Lähemmäs 100 kiloinen vanhus? Miten on mahdollista? Yleensä kovin ylipainoiset eivät vanhuutta saavuta.
Vierailija kirjoitti:
Hitsaajan. Ero on siinä että hitsaajat ei uhriudu iltapäivälehdissä
Metallihommat on raskaista ja tänä päivinä aika vaativiakin. Suomessa kun ei mikään enää mitään yksinkertaista bulkkia tehdä.
Joo, (metalli)miehet eivät valita.
Ei kumpikaan, valitsen siivoojan.