Lue keskustelun säännöt.
Psykologiksi vai sosiaalityöntekijäksi?
14.12.2014 |
Kummassa työssä jaksaisi kauemmin ja kummassa työssä on vähemmän ikärasismia (kumman onnistuisin pitämään lähemmäs eläkeikää)? Kumman alan töitä saisi helpommin ulkomailta? Esim. Ruotsista? Toisaalta sosiaalityöntekijä voi opiskella myöhemmin vielä psykoterapeutiksi, jos rahaa ja työkokemusta riittää. Omalla kohdallani sydän sanoo psykologia, mutta järki sosiaalityö. Aiemmalta koulutukseltani olen aineenopettaja, eikä töitä ole ollut riittävästi tarjolla. Olen tehnyt kymmenittäin ammatinvalintatestejä ja molemmat vaihtoehdot ovat tuloksissa tasavahvoina. Ammatinvalinnanohjaajat ovat puolestaan suositelleet psykologiaa. Olen myös yli 30-vuotias, joten ikä alkaa olla rasitteena. Pelottaa myös tulossa olevat korkeakoulujen hakukiintiöt, jotka vaikeuttavat sisäänpääsyä toiseen tutkintoon. Toisaalta sosiaalityöhön pääsisin todennäköisesti pelkän erillisvalinnan kautta ja sivuaineet toiseen tutkintoon on jo tehty samassa yliopistossa, jossa nyt luen sosiaalityötä nyt sivuaineena. Psykologiaa minun pitäisi hakeutua lukemaan toiseen yliopistoon, koska olen huono tilastotieteteessä (Joensuussa ei vaadita, en tiedä miten paljon saisin siellä hyvitystä aiemmista opinnoista). Valitsin jo kerran niin kuin sydän sanoi ja huonosti kävi, mutta herkkänä ihmisenä epäilen jaksamistani sosiaalityöntekijän työssä. En siksi etten jaksaisi kuunnella asiakkaita, vaan siksi etten ehkä voisi toteuttaa sellaista korkeaa ammattietiikkaa, jota haluaisin toteuttaa, koska resurssit ovat nykyään niin rajalliset. Olen tehnyt myös tosi paljon hoitoalan töitä ja tiedän, etten esimerkiksi soveltuisi pysyvästi kyseiselle alalla em. syyn takia. Voi kuitenkin olla että näkökulmani alaan/aloihin on kapea, eikä tarkoitukseni ole nyt arvostella kenenkään ammattia.
Kommentit (15)
Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula mutta ammatti on raskas palkkaan nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä opiskelin sivuaineena psykologiaa ja jossain vaiheessa harkitsin pääaineen vaihtamista. Käsittääkseni sosiaalityön pätevyys antaa mahdollisuuden terapeutin koulutukseen.
Erittäin hyvä vastaus psykologilta. Ihanaa ettei ikä ole ongelma. Ajattelin alustavasti, että hakisin psykologiaan pääsykokeissa (2 kertaa vielä ilman kiintöitä). Joensuussa on filosofian kirja toisena tenttikirjana ja olen koulutukseltani myös filosofi.
Olen myös ihminen, joka työskentelee parhaiten yksin, joten senkin takia sosiaalityö epäilyttää. Olen tehnyt paljon töitä naisvaltaisilla aloilla, enkä ole laumaeläin...
t. aloittaja
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:27"]
...ja olen koulutukseltani myös filosofi.
[/quote]
Hih. Minäkin olen kirjailija, koska opiskelen kirjallisuustiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalityössä paljon mahdollisuuksia eli ei ole pakko työskennellä raskaimmassa lastensuojelussa. Voi työskennellä sosiaalityöntekijänä sairaalassa, vankilassa, aikuissoisiaalityössä, laatenvalvojana, perheneuvolassa, poliisilla jne.... Ikärasismia ei ole vaan vanhimpia sossuja arvostetaan eniten työyhteisöissä. Työ on yleensä itsenäistä ja työnkuvaan voi itse paljon vaikuttaa ja palkkakin ok.
Korkeakoulujen haku-uudistus muuttaa korkeakoulujen yhteisvalintaa siten, että ensikertalaisia aletaan suosia. Ensikertalaiset ovat henkilöitä, joilla ei vielä ole alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. Laki tulisi voimaan 1.1.2015 ja siitä äänestetään eduskunnassa vielä ennen joululomaa. Kuka ei tiedä vielä kiintiöiden kokoja ja korkeakoulut itse pitävät ajatusta ongelmallisena. Oma korkeakouluneuvojani väläytti esim. sellaisen luvun että 2/3 olisi ensikertalaisia korkeakouluun sisäänottaessa. Käytännössä varmaankin enimmäkseen tuoreita ylioppilaita. Alan vaihtajien osaa siis hankaloitetaan, eivät välttämättä kaikki lahjaimmat pääse sisään.
t. aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Filosofia oli pääaineeni. Kirjallisuustieteen opiskelu ei vättämättä tee opiskelijasta kirjailijaa. Riippuu tuotannosta. Hih, hih, olipa hauskaa...mutta mennäänkö takaisin asiaan.
t. aloittaja (neljän aineen aineenopettaja)
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:39"]
Sosiaalityössä paljon mahdollisuuksia eli ei ole pakko työskennellä raskaimmassa lastensuojelussa. Voi työskennellä sosiaalityöntekijänä sairaalassa, vankilassa, aikuissoisiaalityössä, laatenvalvojana, perheneuvolassa, poliisilla jne.... Ikärasismia ei ole vaan vanhimpia sossuja arvostetaan eniten työyhteisöissä. Työ on yleensä itsenäistä ja työnkuvaan voi itse paljon vaikuttaa ja palkkakin ok.
[/quote]
Kiitti loistavista ajatuksista. Sairaala houkuttelisi eniten.
t. aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jo tehty tutkintosi tarkalleen ottaen pitää sisältää? Oliko filosofia pääaineesi? Mitä muita opetettavia aineita? Voisitko ajatella alkuperäisen tutkintosi täydentämistä vai onko opetusala joka tapauksessa pois laskuista? Vaikuttaa siltä, että et ole kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä, että juuri psykologia tai sosiaalityö olisi sinun alaasi. Miten olisi esim. erityisopettajan tai opinto-ohjaajan koulutus? Selviäisit 1,5 vuoden lisäkoulutuksella.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:58"]
Mitä jo tehty tutkintosi tarkalleen ottaen pitää sisältää? Oliko filosofia pääaineesi? Mitä muita opetettavia aineita? Voisitko ajatella alkuperäisen tutkintosi täydentämistä vai onko opetusala joka tapauksessa pois laskuista? Vaikuttaa siltä, että et ole kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä, että juuri psykologia tai sosiaalityö olisi sinun alaasi. Miten olisi esim. erityisopettajan tai opinto-ohjaajan koulutus? Selviäisit 1,5 vuoden lisäkoulutuksella.
[/quote]
Hei,
olen miettinyt myös noita vaihtoehtoja, mutta opinto-ohjaajan työ ei kiinnosta. Luin erityispedagogiikasta sivuaineen, mutta totesin erityisopettajan työn olevan aivan liian vähän kutsumuksellista itselleni (jollei työtä oikeasti rakasta ei siihen ole syytä mennä). Täydellisessä maailmassa, jossa ei tarvitsisi välittää rahasta, valitsisin taidealan. Mutta nyt täytyy valita jokin joka kantaa eläkeikään asti ja tehdä muita juttuja freelancerina. Sosiaalityöntekijänä voisin olla kuraattori...
Aineeni: filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, uskonto. Muita sivuaineita erityispedagogiikka, tiedotusoppi (vanha sivuaineilijoille suunnattu toimittajakoulutus, jonne piti erikseen pyrkiä), kasvatustiede, aate- ja oppihistoria.
Opetusalalta ei saa tarpeeksi töitä. Pätkiä saa ja työalueena koko Suomi. Välillä pitkiä työttömyysjaksoja ja vanhat opiskelijakaverit opiskelevat kasvatustieteen maistereiksi pärjätäkseen joten kuten kilpailussa. Se ei minua kiinnosta. Lyhyesti sanottuna en halua opiskella mitään "turhaa" enää.
Filosofia oli pääaineeni. Olen nuoresta pitäen ollut siinä hyvä. Taidepainotteisessa koulussa olin ala-asteelta lukion loppuun, mutta taide on ollut harrastusta sen jälkeen. Eli kompromissia on alusta asti yritetty tehdä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 21:21"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:58"]
Mitä jo tehty tutkintosi tarkalleen ottaen pitää sisältää? Oliko filosofia pääaineesi? Mitä muita opetettavia aineita? Voisitko ajatella alkuperäisen tutkintosi täydentämistä vai onko opetusala joka tapauksessa pois laskuista? Vaikuttaa siltä, että et ole kuitenkaan täysin vakuuttunut siitä, että juuri psykologia tai sosiaalityö olisi sinun alaasi. Miten olisi esim. erityisopettajan tai opinto-ohjaajan koulutus? Selviäisit 1,5 vuoden lisäkoulutuksella.
[/quote]
Hei,
olen miettinyt myös noita vaihtoehtoja, mutta opinto-ohjaajan työ ei kiinnosta. Luin erityispedagogiikasta sivuaineen, mutta totesin erityisopettajan työn olevan aivan liian vähän kutsumuksellista itselleni (jollei työtä oikeasti rakasta ei siihen ole syytä mennä). Täydellisessä maailmassa, jossa ei tarvitsisi välittää rahasta, valitsisin taidealan. Mutta nyt täytyy valita jokin joka kantaa eläkeikään asti ja tehdä muita juttuja freelancerina. Sosiaalityöntekijänä voisin olla kuraattori...
Aineeni: filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, uskonto. Muita sivuaineita erityispedagogiikka, tiedotusoppi (vanha sivuaineilijoille suunnattu toimittajakoulutus, jonne piti erikseen pyrkiä), kasvatustiede, aate- ja oppihistoria.
Opetusalalta ei saa tarpeeksi töitä. Pätkiä saa ja työalueena koko Suomi. Välillä pitkiä työttömyysjaksoja ja vanhat opiskelijakaverit opiskelevat kasvatustieteen maistereiksi pärjätäkseen joten kuten kilpailussa. Se ei minua kiinnosta. Lyhyesti sanottuna en halua opiskella mitään "turhaa" enää.
Filosofia oli pääaineeni. Olen nuoresta pitäen ollut siinä hyvä. Taidepainotteisessa koulussa olin ala-asteelta lukion loppuun, mutta taide on ollut harrastusta sen jälkeen. Eli kompromissia on alusta asti yritetty tehdä...
[/quote]
Sinulla on siis psykologiasta kasassa jo vähintään aineopinnot. Eikö sillä polulla olisi järkevintä jatkaa? Tuskin sinun pääsykokeiden läpäisyäkään tarvitsee liikoja murehtia, etköhän päihitä vastavalmistuneet ylioppilaat pääsykokeessa noilla pohjatiedoilla mennen tullen? Tai sitten hakea suoraan maisterivaiheeseen?
Aineopinnot kyllä, mutta omassa kotiyliopistossa painotetaan niin paljon tilastotiedettä ja matematiikkaa, etten ikinä pääse sisään ja erillisvalintaa ei edes ole. Kaikki hakevat pääsykokeen kautta. Jos haen Joensuuhun, en tosiaan tiedä mitkä opinnot kelpaavat ja mitkä ei (eivät osanneet kertoa). Sivuaineilijan aineopintoihin ei myöskään sisälly kandin työtä eli suoraan maisterivaiheeseen ei voi hakea. Sosiaalityössä sen sijaan voi hakea (myöhemminkin, esim. psykologiasta valmistuttua) suoraan maisterivaiheeseen vaikka toiseen yliopistoon. Pelkät avoimenkin aineopinnot riittää, ainakin Lapin yliopistosta sanottiin minulle näin.
t. aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 20:27"]
...ja olen koulutukseltani myös filosofi.
[/quote]
Hih. Minäkin olen kirjailija, koska opiskelen kirjallisuustiedettä.
[/quote]
Voit sitten miettiä miksi itse aikoinaan valmistut. Ainakin mediassa filosofiasta valmistuneita puhutellaan filosofeiksi. Myöskään professorini pitävät varmaankin itseään filosofeina. Vai kenelle itse varaisit kyseisen tittelin tai arvonimen?
Psykologityön plussana on se, että kenttä on aika laaja, joten itse voit vaikuttaa siihen minkälaista työtä haluat tehdä. Siten voit valita sellaisen alueen, joka ei tunnu sinusta liian kuormittavalle. Mutta ehkä järkevää sinun olisi valita tuo sosiaalityö, sillä siinä sinun ei ilmeisesti tarvitsisi opiskella niin paljoa? Ja kyllä psykologian opinnoissa jonkin verran törmää siihen tilastotieteeseen, myös Joensuussa. Psykaan on myös vaikea päästä opiskelemaan. Mutta en usko, että kummallakaan alalla (psykologia tai sosiaalityö) iästä on haittaa, päinvastoin!
Summa summarum: pyri molempiin ja valitse ala sen mukaan, kumpaan pääset. Molemmissa töitä pitäisi riittää. Ja sosiaalityöntekijänä olet pätevä myös koulukuraattorin hommiin, jos lastensuojelu yms. työt ei kiinnosta.
Itse olen psykologi ja alaan tyytyväinen.