Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
MIKSI mä en saa miestä??
05.09.2006 |
Oon ollu yh jo kauan. Erostani olen päässyt ylitse enkä ole edes katkeroitunut miehille (tai elämälle.. ;)). Olen ihan normaalinnäköinen, minua on kehuttu kauniiksi moneltakin taholta. Minulla on myös paljon ystäviä ja tulen ihmisten kanssa toimeen. Joten luonteessakaan tuskin mitään suurempaa vikaa on. Kauniimmin minua on kuvannut eräs miespuolinen ystäväni: " miten noin upea nainen voi olla vapaana.."
Huoh. Niinpä niin. Sen kun tietäis.
Mielestäni mulla ei ole edes liian suuret vaatimukset miehen suhteen, vaikka tosin ihan ketä tahansa en elämääni huolikaan. Tahdon tavallisen, kunnollisen ja vastuuntuntoisen miehen rinnalleni. Mut kun semmoisia ei ole, tai ne on varattuja. Tai jos on, niin ne ei kiinnostu musta.
Mikä mussa on vikana kun en tunnu saavan kuin joko seksiseuraa tai sitten vain kavereita miehistä??
Kommentit (51)
melkoisen määrän vaatimuksia. Veikkanpa rehellisesti, että kovinkaan moni näiden palstailijoiden miehistä ei läpäise tuota ensimmäisen ranskalaisen viivaston settiä. Minun ei ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vaatimukset miehelle:
[u]Ulkonäkö:[/u]
Mielellään pituus siinä 170cm ja ylöspäin
Paino normaalin rajoissa, lievä ylipaino on ihan ok, samoin lievä alipaino
Sellainen tavallinen hyväkuntoinen mies, joka jaksaa kävellä normaaleja matkoja eikä puhise sinisenä jos joutuukin kävelemään portaita
Sopivan vahva, jotta jaksaa kantaa vauvaa
Kasvot kivan näköiset, tarkoittaa siis lähinnä sellaista " tavallista" - jotain pilkettä silmästä hyvä löytää
[u]Koulutus + työ[/u]
No mielellään suht samantasoinen kuin itsellä - eli AMK tai yliopisto. Myös opistotutkinto on ok jos se ei miehelle aiheuta mitään traumoja
Työpaikka olis hyvä olla olemassa, sellainen myönteinen asenne työntekoon, yritteliäisyyttä
[u]Luonne[/u]
Huumorintaju
" Kemioiden" on pelattava yhteen, eli pitää viihtyä yhdessä
Itse en viihtyisi kauhean narsistin enkä kovin alistuvan tossukan kaveriksi
Myönteinen elämänasenne, eli ei sellainen, joka makaa viikkokausia sohvanpohjalla ja itkee elämän kurjuutta. Itse kun olen masennukseen taipuvainen, en haluaisi että me molemmat sitten vain märistään. Mitä siitäkin tulis?
Sitten pitäisi olla vastuuta omasta elämästä ja tekemisistä. Valmiudet keskusteluun ja semmoista sopeutumista perhe-elämään. Että voitaisiin puhaltaa yhdessä, eikä molemmat kiskoa omiin suuntiin. Ja että voitaisiin jutella ongelmista, niitä kun kuitenkin AINA tulee.
Ja tietysti seksielämän pitää pelittää, ainakin sen verran hyvin, että siitä molemmat nauttii. Ja ainahan kun on hyvä asenne lähtökohtana (haluaa tehdä toiselle hyvää), niin asioista voi keskustella.
Mutta mikä parasta, löysin juuri ylläkuvatun kaltaisen miehen. Joka on vielä huomattavasti paremman näköinen, kuin mistä ikinä olisin unelmoinut. Parempi sängyssä. Älykkäämpi. Paremmin koulutettu. Vastuuntuntoisempi. Keskustelutaitoisempi. Vähempikin olisi riittänyt, mutta olen suorastaan ikionnellinen!
Hankaluuksiakin meillä on, paljon, mutta niitä ratkotaan yhdessä.
En tosin kysy itseltäni miksen löydä ketään. Mistähän löytäisin, kun en ikinä käy missään. Ja miten voisin käydä, kun ei ole aikaa eikä juuri rahaakaan. Muutaman vuoden päästä sitten, ehkä. Jos siihen asti vain kestäisi tätä yksinäisyyttä...
Tulisi ainakin fyysinen läheisyys ja seksipuoli kuntoon.
Siis puolin ja toisin. Miksi muuten Suomessakin olisi niin paljon uusioperheitä? Ja 32:selle, miksi pitäisi harrastaa irtosuhteita, jos ei sellaisia halua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä paitsi mun vaikeasti kehitysvammainen lapsi ei edes nuku öitä... vaan pikemminkin päivät.
t. täysyhäri
Vierailija:
Ja 32:selle, miksi pitäisi harrastaa irtosuhteita, jos ei sellaisia halua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perustavaa laatua oleva piilevä kyvyttömyys pitää yllä toimivaa parisuhdetta.
En mielelläni ole lähtenyt joskus tällaiseen suhteeseen, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Ymmärrän, että on huonoja suhteita, joista on kertakaikkiaan pakko päästä ulos, mutta silti.... Miksi ottaa riski, että toimimattomuus olikin naisen vika? Kaikkea ei ihmisestä saa selville kuin vasta yhteisten vuosien jälkeen.
olla elämä pienten lasten kanssa. Miksi joku tahtoisi sellaiseen vapaaehtoisesti, kun lapset eivät edes ole omia?
Tiedän, että nämä mielipiteet kuulostavat pahalta, mutta nythän saatte mahdollisuudet perustella ne nurin. Kyse ei ole siis tietoisista mielipidevalinnoista vaan fiiliksistä, perstuntumasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on yleensä suhteita takana ja heissäkin voi silti piillä " vikaa" ... Ei se lapsettomuus sitä takaa. Parempi selitys minusta olisi, ettei halua toisen lapsia " riesakseen" .
Eli kaikki muut kuin yh:t ovat siis odottaneet kädet (ja jalat) ristissä sinua pelastamaan tältä kurjalta yksinäisyydeltä. Eli vain yh:t on oleet suhteessa aikaisemmin, vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
panna suhde poikki verrattuna tilanteeseen, jossa mukana on lapsia. Näitä ei voi verrata. Pistä se " voi" sinne taskuun ja ajattele samalla kuin luet. Kyse on todennäköisyyksistä ja fiiliksistä. Ja juu - olen puhunut myös parin kaverin kanssa asiasta.
Ne kuuluvat seksuaalisten kokeilujen ja parisuhteen etsinnän etsikkoaikaan. Eri asia onkin sitten suhde joka on katkaistu, kun lapset on saatu. Jälleen kerran, en puhu logiikasta vaan fiiliksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten ja naisten logiikka on sitten vissiin aika erilaista...
Kuvitteellinen tilanne: minulla olisi valittavana 2 tasavahvaa miestarjokasta, sanotaanko vaikka 36-vuotiaita, joista toinen ei ole koskaan ollut vakavassa, pitkässä parisuhteessa ja toinen on eronnut parin lapsen vkl-isä. Valitsisin jälkimmäisen.
Näennäisesti tämän lapsettoman kanssa voisi olla helpompaa aloittaa suhde, mutta hän kyllä herättäisi epäilyni. Naimisissa ollut olisi ainakin joskus ollut valmis sitoutumaan, kelvannut jollekin, tietäisi millaista elämä on lasten kanssa jne. Ikuiset poikamiehet taas saattavat olla sitoutumiskyvyttömiä kukasta kukkaan loikkivia helppoheikkejä! Toki tämä kuvitteellinen eronnut mieskin pitäisi ensin tsekata, ettei ole mikään väkivaltainen alkoholisti tms.
t. 42 :)
haet. Jos haet ikäluokasta 35+, niin sitoutumiskyvyttömien ja muiden luusereiden suhteellinen osuus on jo kasvanut melkoisen suureksi.
Yh-kaupassa tulevat mukana ne lapset. Kuten sanottua, niitä saatta joutua vähän kauppaamaan sille vkl-isällekin. Ja silti - kun kuulen sanan yh-äiti, mieleeni eivät tule rakkaus, seksi ja hellyys vaan riita, ero ja elatusmaksut. Capiche?
Näen ihmisen, joka ei ole pystynyt pelastamaan kenties elämänsä tärkeintä suhdetta. Tiedän - ei ole pystynyt se toinenkaan puoli. Mutta minäpä en olekaan kiinnostunut hänestä.
mutta on niin monia syitä, miksi joku on yh. Aina ei ole edes pitkää suhdetta taustalla. Ja aina ei vika todellakaan ole naisessa...
Mutta ei tuon yksinhuoltajuuden perusteella kannattaisi ainakaan liiaksi vaihtoehtojaan supistaa. En tietysti itsekään ole välttämättä lähtökohtaisesti kiinnostunut vaikkapa työttömästä keravalaisesta roskakuskista ;), mutta jos ihastumani mies sattuisi sellaiseksi paljastumaan, niin loppujen lopuksi: mitä väliä?
Joten mies, jos kaikinpuolin ihana ja mukava unelmiesi nainen tulee joskus kohdallesi, niin älä nyt ainakaan sen takia häntä hylkää, että sattuisi olemaan yh!
t. 42
Saanko kysyä, mikä/mitkä erityisesti listassani tuntuu liian mahdottomalta? Mitä niistä miehessäsi ei sitten ole? Unohtui tärkeänä listaltani, miehen täytyy olla vapaa! :) Joten sikälikään en miestäsi koskaan ottaisi.
t. 4
miehen, joka täyttää nämä kaikki. Oma mieheni on silloin tällöin hivenen mustasukkainen, olemuksen siisteydessä on hakua, jurottaa puhumattomana eikä ole aina mikään positiivisuuden apostoli.
Vierailija:
Toivoisin miehen olevan* sinut itsensä kanssa
* avoin ja rehellinen (EI salaisuuksille)
* puhelias (en asu Suomessa)
* ei mustasukkainen
* mieleltään terve
* ei väkivaltainen (kerrasta lähden, mutta sanon tämän myös aina alussa, ei tule yllätyksenä)
* toisia kunnioittava, osaa käyttäytyä (ts. ei kiroile äitini kuullen, jos juo käyttäytyy silti AINA hyvin -olen alkoholistin tytär enkä siedä sönköttäjiä.)
* olemukseltaan siisti (julkisella paikalla siistit vaatteet, tukka leikattu lyhyeksi ja siistiksi)
* lapsirakas ja valmis perustamaan perheen
* vastuuntuntoinen (hoitaa työnsä, ei tuo kavereitaan keskellä yötä meille kännäämään, ei aja kännissä)
* luotettava, uskollinen (tai sitten hoitaa muut naisensa ilman että saan tietää)
* ei-uskonnollinen
* positiivinen
eli sellainen herrasmiestyyppi
Tuo nyt oli sellainen lista, kun kerran pyydettiin listaamaan. Jos alan miettiä exiäni, niin ei niistä varmaan kellään täyty edes tuo ykkösosion tähdet... Jep, ei täyty ;-) Pitkiä suhteita on kumminkin takana, ja valitettavasti mies se on aina lähtenyt kävelemään. En ole luovuttajatyyppiä, joustan arjessa, ei mulla kauheasti vakavia vaatimuksia ole. Enkä usko erojen johtuneet siitä, että vaatimukseni olisivat yhtäkkiä kasvaneet. Omasta mielestäni mulla on vaan käynyt älyttömän huono tuuri... Mutta toivossa eletään.
t. 4
PS.
Laitoinpa tähän, ne piirteet mitä on puuttunut existä (laskuissa siis 5 vakavaa, pitkää suhdetta). Muut listani yläosassa olevat piirteet on kyllä löytynyt kaikista exissä.
* puhelias
* mieleltään terve
* valmis perustamaan perheen
* vastuuntuntoinen (hoitaa työnsä, ei tuo kavereitaan keskellä yötä meille kännäämään, ei aja kännissä)
* luotettava, uskollinen (tai sitten hoitaa muut naisensa ilman että saan tietää)
Alue: Aihe vapaa
yh olen itsekin, ja ihmeesti on ollut kysyntää. Tuttavapiirissä huomattua: Kun ihan oikeasti ei ole etsinyt mitään, niin mies tupsahtaa eteen