Lue keskustelun säännöt.
Peruskouluun on saatava kaikkiin oppiaineisiin arvosteluasteikoksi HYVÄKSYTTY/HYLÄTTY!
15.10.2021 |
Numeroarvostelu latistaa monen oppilaan itsetunnon, joka johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen. Sitä paitsi silloin voisi paremmin päästä opiskelemaan esimerkiksi Etelä-Tapiolan tai Ressun lukioon, kun kaikki ovat samalla viivalla.
Kommentit (58)
En kannata numeroarvostelua. Opettaja joutuu antamaan värillisille kiitettäviä, vaikka nämä eivät hallitse edes alkeita. Muuten leimautuu r:ksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenenkään ei tarvitsisi enää yrittää parantaa suoritustaan, kun vain saisi hyväksytyn. Se kyllä tasapäistäisi tulevan sukupolven ja saisimme sinne heseenkin työntekijöitä. Eivät lähtisi yrittämään korkeita arvosanoja ja lukemaan lääkäriksi.
Jos arvostelu olisi hyväksytty/ hylätty, pitäisi hyväksytyn raja tietysti olla nykyisen hyvän osaamisen raja eli 8. Laittaisi varmaan väkeä töihin, kun tuo pitäisi saavuttaa päästäkseen luokalta.
Vierailija kirjoitti:
Opeta se penikka käsittelemään pettymyksen ja häviämisen tunteita ettei isona tarvi heittäytyä studion lattialle kun on häädetty BB-talosta.
Mutta miten? Minä olen hyvä YH äiti, teen kolmea työtä samaan aikaan
Jos yrittäjä haluaisi menestyä mahdollisimman hyvin, niin hän palkkaisi parhaat työntekijät yritykseensä. Tuolla hyväksytty tai hylätty periaatteella, jos työnantaja valitsee parhaat työntekijät, niin työn antaja on aivan varmasti syrjivä. Kaikkihan maailmassa ovat hyväksyttyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi ehkä perehtyä kasvatustieteen peruskirjallisuteen, jos ei ole sitä käsittänyt, että yksi koululaitoksemme perustehtävistä on kansalaisten erottelu. Toisekseen, ennen opettajien tuli vannoa uskollisuuttaan esivallalle, eli toimia vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen uusintajina. Valaa ei tietääkseni enää vannota, mutta tehtävä on säilynyt. Tämä on se koululaitoksemme karu puoli korupuheiden takana. Toki tehtäviä on muitakin, kuten juuri kansan sivistäminen, eväiden tarjoaminen elämässä ja yhteiskunnassa pärjäämiseen, sekä itsensä toteuttamisen mahdollistaminen. Mutta kaikki koulujärjestelmässämme ei perustu vaaleanpunaiseen pumpulinpehmeyteen.
Nuorille kannattaisi korostaa vähän myös elämän realiteetteja - kaikista ei voi tulla sitä mitä haluavat eivätkä kaikki voi kuulua vähintään keskiluokkaan, jotta yhteiskuntamme pyörisi. Tämä vaatii sitä karsintaa ja erottelua ja numeroarvosanat ovat siihen tehokas työkalu.
Tämä hyväksytty-hylätty tuli muutamia vuosia sitten käyttöön lyhyissä valinnaisissa yläkoulussa. Nyt tähän on jo totuttu, aluksi herätti kummastusta.
Jokainen opettaja päättää mikä on tuo hyväksytyn raja (yleensä 80%) ja kurssi voi nostaa emoaineen numeroa, mutta ei voi laskea sitä. Muissa aineissa numerot ja pidän sitä hyvänä.
Terv. opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihmisiä voida laittaa samalle viivalle, jotkut vaan on älykkäämpiä kuin toiset ja sama ahkeruuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Numerot pois, todistukset pois! Luokkiin sohvat ja joogamatot, joiden päällä on mukava opiskella makuuasennossa. Istuminen tappaa.
En tiedä peruskoulusta, mutta paikallisesta amkista poistettiin luokat. Onneksi kävin amkin jo paljon ennen tätä modernisointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numerot pois, todistukset pois! Luokkiin sohvat ja joogamatot, joiden päällä on mukava opiskella makuuasennossa. Istuminen tappaa.
Tai selällään.
Tietsikat kivasti sinne sohvalle. Johtokasa johtaa sinne ja tänne.
Mikä ihmeen johtokasa?
Onhan kouluissa läppärit sohvilla maatessa käytössä päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisiä voida laittaa samalle viivalle, jotkut vaan on älykkäämpiä kuin toiset ja sama ahkeruuden kanssa.
Ja ikävä kyllä moni keskinkertainen joka on päässyt hyväpalkkaiseen työhön luulee sen myötä olevansa älykäs.
Ja käyttäytyy sen mukaan, omia ajattelumallejaan ja niiden seurauksia älykkäinä pitäen.
Typerää. Tuollaiset ei itsetunnossaan tajua, ettei oma äly ole suurta eivätkä varsinkaan tahdo ymmärtää, että joku pienituloisempi on myös älykkäämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelemalla oppii. Turhaan siellä paapot lastasi. Ei muita voi "rangaista" hyvän koulumenestyksen vuoksi. Meidän teini tekee kovasti töitä oppiakseen asioita numerot 8-10. Ois surullista, mikäli tämän tason oppilas saisi VAIN hyväksytyn. Vieläpä mielensäpahoittajan vuoksi.
eli opiskellaan menestyksen takia eikä sivistyksen. tämän takia meillä on luokkaero kun jo lapsesta asti opetetaan kilpailemaan. jokainen joka joutuu rikoksen uhriksi voi miettiä olisiko yhteiskunta voinut ennalta ehkäistä tämän väliinputojan kohtalon.
tyhmää kansaa on helpompi hallita ja ennenkaikkea lypsää rahaa kun kansa ei tunne esimerkiksi historiaa.
Ketä kiinnostaa sivistys? Eipä juuri ainuttakaan teiniä. Lopputulos tuollaisesta arvosanattomuudesta on vaan se, että kukaan ei osaa mitään. Kuka sitten tekisi tieteellisen tutkimuksen ja uudet innovaatiot yms?
Vierailija kirjoitti:
Jos arvostelu olisi hyväksytty/ hylätty, pitäisi hyväksytyn raja tietysti olla nykyisen hyvän osaamisen raja eli 8. Laittaisi varmaan väkeä töihin, kun tuo pitäisi saavuttaa päästäkseen luokalta.
Sehän olisi syrjivää, kun osa jäisi luokalle kerta toisensa jälkeen. Ja hyvät taas eivät vaivautuisi opettelemaan enempää kuin sen kasin verran, kun siitä ei kerran ole mitään hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei tarvitsisi enää yrittää parantaa suoritustaan, kun vain saisi hyväksytyn. Se kyllä tasapäistäisi tulevan sukupolven ja saisimme sinne heseenkin työntekijöitä. Eivät lähtisi yrittämään korkeita arvosanoja ja lukemaan lääkäriksi.
mitä himskatin suoritusta! otetaan 20 sivua historian kirjasta ja oppilaan pitää ymmärtää se asia. joko hän ymmärtää tai ei piste.
oppilas hallitsee jakolaskun tai ei. kyse ei ole siitä miten nopeasti tai miten kauniisti tai seisooko hän käsillään kun tekee laskuja vaan se että on sisäistänyt uuden asian.
numerot ovat sitä varten että voidaan karsia osa yksilöistä akateemista koulutusta varten. tämän järjestelmän on luoneet yllätys yllätys juuri ne akateemiset tahot.
millaista olisi elää yhteiskunnassa jossa ei ole 4-9 oppilaita lainkaan vaan kaikki 10 oppilaita? tämä on mahdollista juuri poistamalla numero arvostelun ja panostamalla opetukseen. tätä ei haluta kun huomataan että se tuleva puliukko on yhtä fiksu kuin tuleva oikeusministeri. nykyinen järjestelmällä pidetään rahvas sukupolvien ajan aisoissa ylläpitämässä porvarien elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelemalla oppii. Turhaan siellä paapot lastasi. Ei muita voi "rangaista" hyvän koulumenestyksen vuoksi. Meidän teini tekee kovasti töitä oppiakseen asioita numerot 8-10. Ois surullista, mikäli tämän tason oppilas saisi VAIN hyväksytyn. Vieläpä mielensäpahoittajan vuoksi.
eli opiskellaan menestyksen takia eikä sivistyksen. tämän takia meillä on luokkaero kun jo lapsesta asti opetetaan kilpailemaan. jokainen joka joutuu rikoksen uhriksi voi miettiä olisiko yhteiskunta voinut ennalta ehkäistä tämän väliinputojan kohtalon.
tyhmää kansaa on helpompi hallita ja ennenkaikkea lypsää rahaa kun kansa ei tunne esimerkiksi historiaa.
Ketä kiinnostaa sivistys? Eipä juuri ainuttakaan teiniä. Lopputulos tuollaisesta arvosanattomuudesta on vaan se, että kukaan ei osaa mitään. Kuka sitten tekisi tieteellisen tutkimuksen ja uudet innovaatiot yms?
kyse ei ole mikä kiinnostaa vaan velvollisuudesta. teini joka ei ymmärrä miten käy sivistymättömän yhteiskunnan (lue 1940 luvun saksasta) on rajusti laimilyöty jo lapsena niin koulun kuin kasvatuksen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisiä voida laittaa samalle viivalle, jotkut vaan on älykkäämpiä kuin toiset ja sama ahkeruuden kanssa.
kyse ei ole älykkyydestä eikä ahkeruudesta. koulutuksen tehtävä ei ole mitata kumpaakaan kuten nyt tehdään vaan antaa informaatiota (opettaa) ja oppilaan tulee sisäistää annettu informaatio (oppia).
jokainen oppii on kyse vain miten tuo informaatio annetaan. jos se annetaan vaikka pistekirjoituksena tekeekö se sokeista luokan älykkäimpiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei tarvitsisi enää yrittää parantaa suoritustaan, kun vain saisi hyväksytyn. Se kyllä tasapäistäisi tulevan sukupolven ja saisimme sinne heseenkin työntekijöitä. Eivät lähtisi yrittämään korkeita arvosanoja ja lukemaan lääkäriksi.
mitä himskatin suoritusta! otetaan 20 sivua historian kirjasta ja oppilaan pitää ymmärtää se asia. joko hän ymmärtää tai ei piste.
oppilas hallitsee jakolaskun tai ei. kyse ei ole siitä miten nopeasti tai miten kauniisti tai seisooko hän käsillään kun tekee laskuja vaan se että on sisäistänyt uuden asian.
numerot ovat sitä varten että voidaan karsia osa yksilöistä akateemista koulutusta varten. tämän järjestelmän on luoneet yllätys yllätys juuri ne akateemiset tahot.
millaista olisi elää yhteiskunnassa jossa ei ole 4-9 oppilaita lainkaan vaan kaikki 10 oppilaita? tämä on mahdollista juuri poistamalla numero arvostelun ja panostamalla opetukseen. tätä ei haluta kun huomataan että se tuleva puliukko on yhtä fiksu kuin tuleva oikeusministeri. nykyinen järjestelmällä pidetään rahvas sukupolvien ajan aisoissa ylläpitämässä porvarien elämää.
Ole kiltti ja tule seuraamaan vaikka vain viikoksi tavallisen peruskoulun oppilaita oppitunnilla. Ei ole kyse siitä, osaako oppilas mekaanisen laskun tai pajattaa ulkoa 20 sivua historian kirjasta vaan siitä, mitä hän tekee sillä tiedolla. Puliukko voi osata ratkaista toisen asteen yhtälön mutta hän on puliukko, koska hän ei osaa/pysty/viitsi käyttää sitä tietoa missään. Mitä iloa meillä on siitä, että osataan ulkoa asioita, kun menestys (niin yksilötasolla kuin kansakuntanakin) vaatii viitseliäisyyttä, asioiden yhdistämistä ja laaja-alaista ymmärtämistä? Luuletko, että insiööriksi riittää, kun osaa sen jakolaskun, joka isketään nenän alle? Luuletko, että toimittajan työhön tarvitaan vain kirjoitustaito? Lääkäri opettelee ulkoa kirjoja eikä yhdistele, pohdi tai sovella asioita?
Joihinkin ammatteihin riittää se ulkoaopettelu ja hyvä niin. Mutta sillä ulkoaopettelulla ei menesty, se huomattiin jo 1800-luvulla, kun kansa pajatti kuuliaisesti katekismusta mutta ei oikeasti osannut lainkaan lukea. Ei palata siihen, eihän.
Juuri näin.
Jako kahteen tai jopa kolmeen porukkaan ja oman tason mukaista oppimista ja opetusta. Tasojen välillä voisi liikkua joustavasti ylöspäin kannustaen ja alaspäin korostaen tukiopetusta.