Mistä tunnistaa mahdollisesti väkivaltainen kumppani?

Lyhyt pinna ja suuri ego. Hermostuu sellaisistakin asioista mistä ns. normaali ihminen ei välittäisi lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

No mulla oli sillain, että exä kahden viikon tuntemisen jälkeen huusi että "olet pallo minun jalassani" ja heitti kännissä haarukan seinään. Itse olin selvinpäin. Samana iltana yritin tutustua hänen parhaaseen ystävään.

Varmaan moni olisi lähtenyt tuossa tilanteessa jo menemään, mutta minä olin ollut vuosia ihastanut tähän ihmiseen. Hänen maineensa oli sellainen kaikkien kaveri ja moni puhui kuinka ihana ihminen hän on. Pakkohan minun oli olla väärässä.

Puhui existään inhottavasti ja todellakin olisi pitänyt siinäkin kohtaa hälytyskellojen soida. Suhteessa oli enemmän henkistäväkivaltaa ja jonkin verran fyysistä.

 

Jos on sellainen omituinen tunne vatsanpohjassa tai jokin sisällä koittaa epätoivoisesti kuiskata ettei kaikki ole kunnossa niin usko sitä sisäistä ääntä.

Tästä suhteesta voisin jauhaa vaikka kuinka paljon ja kertoa kauheuksista mitä tapahtui, mutta jätetään se pidempi versio väliin.

Sellainen tuli mieleen, että hän oli aivan älyttömän komea ja moni nainen oli kiinnostunut hänest ja vientiä varmasti oli.

Silti hän usein surkutteli ääneen, että kukaan ei ole kiinnostunut minusta. Naiset eivät koskaan ymmärrä minua. Hän kuvasi itseään jotenkin uhrina tai jonain onnettomana nörttinä vaikka tämä oli kaukana totuudesta. Jotenkin sellainen itsesääli on mielestäni varoitus jostakin.

Se on taitolaji, ei sitä ensin huomaakaan.

Sanat ja teot ei täsmää. Ex ohimennen kertoi ikävästä asiasta, kun säikähdin hän sanoi eihän se mitään ollut eli vähätteli. Hänelle ei on kyllä ja päinvastoin. Kiinnitä huomio tekoihin.

Toinen on ajankäyttö. Voit testata, ettei näin lyhyellä varoitusajalla, mutta silti hän on jo ovellasi, se kiirehtiminen on impulssihäiriöisen merkki. Klassinen narsisti haluaa heti.

Lue naisten linjan sivuilta esimerkkejä väkivallasta.

Ei väkisin koskaan ! kirjoitti:

Eihän mitään kunniaa voi toisen kautta ansaita vaan ihan omalla käytöksellä hyvillä teoilla ja työ ansioilla opiskelulla. Ei sillä ole mitään tekemistä sun puolison kanssa . Puolisolla on oma elämä myös omat opiskelut ja hän hoitaa työssä ja opiskelussa omat kunniansa mikä on tyhmä sana . Sitten yhdessä hoidetaan taas asunto asiat ja lapset . Ei hitto mitä opetusta näille syöttää väärät opettajat . Rakkautta ei voi pakottaa se on vapaaehtoista . Pelkkä seksi ei ei ole rakkautta . Olette kyllä niin väärissä opeissa . Sitä joko tykätään toisesta tai ei tykätä .

Se on miehelle todella häpeällistä jos vaimo tekee jotain väärää, koska silloin muut tietävät miehen olevan kykenemätön pitämään vaimoaan kurissa tai jättämään tätä. Vakka kantensa valitsee.

Vierailija kirjoitti:

Se on taitolaji, ei sitä ensin huomaakaan.

Sanat ja teot ei täsmää. Ex ohimennen kertoi ikävästä asiasta, kun säikähdin hän sanoi eihän se mitään ollut eli vähätteli. Hänelle ei on kyllä ja päinvastoin. Kiinnitä huomio tekoihin.

Toinen on ajankäyttö. Voit testata, ettei näin lyhyellä varoitusajalla, mutta silti hän on jo ovellasi, se kiirehtiminen on impulssihäiriöisen merkki. Klassinen narsisti haluaa heti.

Lue naisten linjan sivuilta esimerkkejä väkivallasta.

Tämä oli tosi hyvä pointti. Varmaan oikeestaan tärkein tuo, että kiinnitä huomioo onko vaan puhetta ja onko joukossa tekoja!

Siitä että on mustasukkainen, arvostelee  esim. pukeutumisvalintojasi, kyttää puhelintasi tai somea, estää tapaamasta kavereita tai käymästä ilman häntä missään. Se on se ensimmäinen merkki. Mulla ainakin meni näin. Onneksi pääsin eroon ja nyt ihana normaali mies, joka ei epäile minua.

Liika ihanuus ja "prinsseys" suhteen alussa. Pelastamisentahto. Että kun hän tulee ja sinut pelastaa kaikelta pahalta, mikä on sinua kohdannut, se ei tiedä hyvää. Et kuitenkaan olekaan se prinsessa.

Henkinen väkivalta edeltää fyysistä väkivaltaa. Lähde ajoissa, jos sellaista esiintyy. Lähde heti suhteesta!

1) Jos humalassa menee huonolle tuulelle ja uhoaa ja haastaa riitaa muille.

2) Näkee enemmän vikoja muissa kuin itsessä. Esim. Ei omasta mielestään riiheä kenellekään ilman syytä, vaikka oikeasti syy on vain ja ainoastaan hänen käytöksessään ja sanoissaan.

3) Hänen on vaikea ymmärtää, että jonkun asian voi tehdä jollain muulla kuin hänen tavallaan. Ja reaktio tähän voi olla hyvinkin voimakas. Tämä kielii kontrolloinnista.

4) Hänen omat tunteensa ovat yleensä tärkeämpiä kuin sinun tunteesi. Väheksyy. Ilkeilyä ei pyydä anteeksi, vaan kuittaa sinun olevan huumorintajuton tai yliherkkä.

5) Odottaa sinulta empatiakykyä antamatta samaa kuitenkaan takaisin. Syystä, että hän ei osaa tuntea empatiaa.

6) Hänen exänsä olivat kuulemma epätasapainoisia/aggressiivisia/muuten vaan hankalia tapauksia. Hänen käytöksessäänhän ei ollut vikaa aikaisemmissa suhteissa.

Tässä joitain asioita joista itsellä on kokemusta. Nämä piirteet tulevat esiin aika pian. Jossain vaiheessa ei riittänyt enää henkinen väkivalta. Vieläkin puistattaa. Toivottavasti opin jotain ja seuraava kumppanini on tasapainoinen empatiakyvyllä varustettu ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se usein ala nimittelyllä, kontrolloinnilla, alistamisella. Ensimmäistä lyöntiä edeltää lähes aina henkinen väkivalta, töniminen, tavaroiden heittely tms. Tyypillisesti tilanne eskaloituu, kun tekijä tuntee saaneensa uhrin satimeen eli muuttamaan yhteen, naimisiin, raskaaksi, irralleen suvusta ja perheestä.

Typerimpiä juttuja ovat nämä "lähtisin ensimmäisestä lyönnistä". Ensimmäinen lyönti ei koskaan ole ensimmäinen väkivaltainen teko.

Samasta syystä lähteminen on vaikeaa: missä menee raja, että lähtee? Siitäkö, että toinen sanoo ”mitä säkin muka tiedät” vai ”v***** lehmä”. Missä menee väkivallan raja?

Mielestäni hyvä nyrkkisääntö on se että sanoo selkeästi "Ei ole ok puhua minulle noin. Ymmärrätkö?" Terve ihminen ottaa sen tosissaan, pyytää anteeksi ja tilanne ei toistu.

Häiriintynyt ihminen ei kestä kritiikkiä, hermostuu tai jättää sanasi huomiotta. Saattaa esim. sanoa että sinä otat liian tosissaan, kuvittelet tai loukkaannut pikkuasioista.

Henkinen väkivalta on riittävä syy lopettaa suhde.

Kontrolloinnin halu. Kyttää naapureita, sinun tekemisiäsi tai vahtii itseään eli on takakireä. Puhuu epäkunnioittavasti tai seksualisoivasti naisista. Ei koskaan myönnä virheitään, murjottaa tai pitää mykkäkoulua. Paiskoo tai repii tavaroita suuttuessaan. Jokainen näistä yksinään on hälytysmerkki. Jos miehellä on tällaisia ominaisuuksia, älkää muuttako yhteen tai muuten sitoutuko.

Kerron omasta kokemuksesta:

suhteen alku on ihanaa aikaa, jolla kumppani hurmataan. Kaikesta ollaan samaa mieltä ja sanotaan kauniita sanoja ja lahjoja.

Sitten muutaman kuukauden päästä- yhteenmuuton/ lapsen/ avioliiton solmimisen jälkeen meno muuttuu. Nimittely, itsetunnon polkeminen jne. henkinen väkivalta alkaa. Tavaroiden heittely, impulsiivinen käytös varsinkin humalassa, pettäminen mahdollisesti. Huutaminen, pelottelu ja pienimuotoinen väkivalta kuten töniminen. Mitä enemmän aikaa menee, sitä enemmän on tätä jälkimmäistä ja riitojen jälkeen tuota ensimmäistä. Luvataan miten kaikki muuttuu riitojen jälkeen ja sitä ei tapahdu enää ikinä. Ja sinä uskot, koska haluat uskoa. Jossain vaiheessa silmät avautuu asian suhteen ja se on sinusta kiinni miten haluat elämäsi viettää: väkivaltaisessa suhteessa vai jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkivallan rajan tuntee.

Silloin, kun joudut olemaan varpaillasi tai kun joudut alistumaan, kun et ikään kuin uskalla avata suutasi, kun huomaat että oletkin estoinen, silloin kohtaat henkistä väkivaltaa.

Syy ei ole koskaan uhrissa ja hänen ”herkkyydessään”.

Minä olin henkisesti väkivaltaisessa suhteessa 20 vuotta. En muuttunut estoiseksi. Mutta silti se oli liikaa.

Mielenkiintoista! Ensimmäiseksi: hyvä, kun se loppui. Olen onnellinen puolestasi mutta surullinen pitkästä onnettomasta kokemuksestasi.

Miten et menettänyt itseäsi väkivallan alla? Jotain sinussa tai suhteessanne oli, ettet murtunut.

Minä olen ollut tässä suhteessa neljä vuotta, enkä enää ole estottomasti oma itseni. En voi olla, koska jos olisin, hän voisi ”lyödä” kaikkein herkimpiin kohtiini.

Siispä olen vain kuori tässä suhteessa. Ei ole niin paljon hajotettavaa.

Oletko edelleen tuossa väkivaltaisessa suhteessa? Miksi et lähde?

Tapasin kerran kivan tyypin. Heti treffien jälkeen olisi pitänyt muuttaa yhteen. Pommitti viesteillä. Kertoi olevansa hyvin suojeleva omistaan. Mainitsi ettei ole koskaan lyönyt naista. Red flag välittömästi. Pommitti vielä kauan perään.

Jo seurustelun alussa huomasin miehen suuttuvan herkästi ja sanovan pahasti suuttuessaan. Vika oli aina toisissa. Oli kontrolloiva ja olisi halunnut päättää mitä tilaan ravintolassa, miten käytän omat rahani, jne.

Sai raivokohtauksia kotona, töni, tarttui kiinni ja lopulta löi. Muille mukava ja suosittu kavereidensa keskuudessa. Eksiensä kertoi olleen hankalia ihmisiä. Olisi pitännyt heti siitä tajuta ettei nähnyt itsessään syytä eroihin. Epäilen että aiemmat suhteet päättyneet miehen väkivaltaisuuden vuoksi.

Aggressio on normaali tunne ihmisessä, mutta jos ihminen ei osaa hallita sitä, se on ongelma. Aggressio voi näkyä fyysisesti mutta myös henkisesti esim uhkailulla, petollisuudella, huutamisena, nimittelyllä tai vaikkapa hallitsemattomana raivona. Itse olin ennen suhteessa jossa väkivalta alkoi nimenomaan yllämainituilla jutuilla. Pikkuhiljaa peliin tuli päälleni sylkiminen, läpsiminen ja lopulta kuristaminen ja lyöminen esineillä tai nyrkillä.

Kontrollointi, alistaminen, nimittely, raivoaminen, mustasukkainen luonne, provosoituu helposti, kovaääninen ja ylimielinen luonne.

Nimenomaan väkivalta alkaa usein silloin kun kaikkia henkisenväkivallan keinoja on jo käytetty. Lopulta henkilö tekee molempia. Pahimmillaan johtaa jopa tappamiseen.

Epäterve mustasukkaisuus.

Muutama kysymys teille jotka olette olleet väkivaltaisessa parisuhteessa:

- Oliko mies ulkoisesti miehekäs, "jännis" vai ihan tavallisen jopa neitimäisen oloinen?

- Oliko miehellä paljon hyviä kavereita ja menevä vai ennemmin kotihiiri?

- Entä oliko miehellä kuin kaksi eri persoonaa; toisten seurassa miellyttävä ja sosiaalinen mutta seurustelukumppaniaan kohtaan huonotuulinen tai ylimielinen?