Kuuluuko letut syödä sitä mukaa, kun ne paistetaan, vai jaetaanko ne vasta sitten, kun koko taikina on paistettu letuiksi?
Kommentit (329)
Paistoin kesällä 6-vuotiaalle lapsen lapselleni lettuja. Annoin hänen syödä sitä mukaa, kun letut paistoin ja hänen mukaansa ne olivat maailman parhaimmat letut ja itsekin söin paistamisen välissä. Ja oli ne oikeesti hyviä vadelmahillon kanssa.
Meillä lapsuuden kodissa äiti paisteli lettuja viidelle lapselle ja vanhemmille itselleen. Sanoi aina, että ottakaa heti lämpiminä, jos haluatte. Niin teimme. Muistan aina ne kivat hetket kun olimme suuressa keittiössä ja jokainen söi lettuja missä halusi. Kuka pöydän ääressä, kuka jakkaralla, kuka istui tuolilla äidin vieressä katsellen kun hän niitä lettuja paisteli. Muuten syötiin aina yhdessä pöydän ääressä. Minäkin jo 9-10- vuotiaana paistoin muutaman letun äidin opastuksen alla. Ja opettelin tekemään taikinan. Ihan vapaaehtoisena tämä.
Jokainen paistaa itselleen letun ja syö sen heti, menee sen jälkeen paistojonoon ja sama ralli uudestaan. Ei odoteta että kaikki letut on poistettu.
Vierailija kirjoitti:
Letut syödään tietenkin vasta sitten, kun ovat valmiita ja kun paistajakin pääsee pöytään.
Ei ole oikein, että muut mussuttavat lämpöisiä lettuja nuturaansa sitä mukaa kun valmistuvat ja kokkailija joutuu sen jälkeen syömään yksin muiden vahdatessa vesi kielellä.
Mikä on nutura?
Miksi muut katsovat vesikielellä letunpaistajan syömisiä vaikka ovat jo syöneet mahansa täyteen lettuja?
Letut ovat epäterveellisiä. Söisitte perunaa.
Vierailija kirjoitti:
Letut syödään tietenkin vasta sitten, kun ovat valmiita ja kun paistajakin pääsee pöytään.
Ei ole oikein, että muut mussuttavat lämpöisiä lettuja nuturaansa sitä mukaa kun valmistuvat ja kokkailija joutuu sen jälkeen syömään yksin muiden vahdatessa vesi kielellä.
Entäpä jos se paistaja haluaa, että lettuja voi syödä heti? Ja hän voi itsekin syödä niitä siinä paistaessaan. Niin minäkin teen. Hyvin käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helvetti tätä ketjua, rupesi tekemään mieli vastapaistettuja rapeita ohukaisia. Turhan rasvaisia juuri ennen nukkumaan menoa. Nyt näen varmasti unta isoista pitsireunaisista, hieman suolalta maistuvista herkuista.
Juuri tuo, että letussa PITÄÄ maistua myös suola. Nykyään ei ihmiset laita lettutaikinaan suolaa nimeksikään, jos ollenkaan. Ja se rasvakin, missä lettu paistetaan, on täysin suolatonta. Jossain toritapahtumissa sun muissa ne paistaa niitä muurinpohjalettujaan jopa öljyssä. Takuuvarma tapa saada mauton ja pehmeänlöysä lotjake.
Sori vaan, mutta ei ole hyvä lettu sellainen, ei. Se maistuu lähinnä ei miltään, eikä se hillokaan siihen juuri iloa anna, kun sekin on joskus ollut vedellä jatkettua lähinnä kiisseliä.
Letun viehätysvoima on juuri sen makean ja suolaisuuden täydellisen sopiva yhdistelmä. Ja kunnon hilloa, jos kerran mainostetaan, että lettuja hillolla.
Kuten leivässä ja puurossa, suola vaikuttaa kypsymiseen. Jos käytät sitä niin paljon että se maistuu, olet tehnyt jotain väärin. Todennäköisesti ruokasi maistuu pahalta ilman suolaa koska se ei ole vielä valmista kun syöt sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Letut syödään tietenkin vasta sitten, kun ovat valmiita ja kun paistajakin pääsee pöytään.
Ei ole oikein, että muut mussuttavat lämpöisiä lettuja nuturaansa sitä mukaa kun valmistuvat ja kokkailija joutuu sen jälkeen syömään yksin muiden vahdatessa vesi kielellä.
Entäpä jos se paistaja haluaa, että lettuja voi syödä heti? Ja hän voi itsekin syödä niitä siinä paistaessaan. Niin minäkin teen. Hyvin käy.
Nutura on pää, eli naama. (murresana)
Vierailija kirjoitti:
Letut syödään tietenkin vasta sitten, kun ovat valmiita ja kun paistajakin pääsee pöytään.
Ei ole oikein, että muut mussuttavat lämpöisiä lettuja nuturaansa sitä mukaa kun valmistuvat ja kokkailija joutuu sen jälkeen syömään yksin muiden vahdatessa vesi kielellä.
No onpa kauheeta ja niin epää. Miksei aikuiset kestä odottaa?
Parhaita ovat heti pannulta nostetuina, kun ovat reunat rapeita.
Letut syödään sitä mukaa kun ne valmistuu. Kuumana ja maukkaana 😋 Jos jäädään äidin mieliksi odottamaan koko pinoa, niin nehän on jo ihan löysiä lällyjä.
Vierailija kirjoitti:
Parhaita ovat heti pannulta nostetuina, kun ovat reunat rapeita.
Juurikin näin!
Syökö paistaja viimeisenä ja yksin?
Vierailija kirjoitti:
Syökö paistaja viimeisenä ja yksin?
Kyllä. Ja portaiden alla, komerossa, poissa muiden silmistä. Oppiipahan olemaan.
Täällä on kyllä maailman ahneimmat ja itsekeskeisimmät ihmiset koolla - siis jos letunpaistajaa ei päästetä samaan pöytään syömään lettuja samaan aikaan kuin muutkin ihan vain sen takia, kun lämmin lettu on paras, niin suksikoot männikköön mokomat kiittämättömät letun syöjät.
Minä paista muut syö. Kun urakka tehty, mulle lettuja tarjolla 0 kpl
Vierailija kirjoitti:
Letut syödään sitä mukaa kun ne valmistuu. Kuumana ja maukkaana 😋 Jos jäädään äidin mieliksi odottamaan koko pinoa, niin nehän on jo ihan löysiä lällyjä.
Ton takia meillä tehdään useammin pannukakkuja
Hyvä muisto lapsuudesta, kun äitini paistoi isolle porukalle muurinpohjalettuja. Vesi kielellä saimme odotella koko komean pinon valmistumista. Olipa ne hyviä🤪kannatti odottaa. Myös itse paistan muurinpohjalettuja ja ei tulis mieleenkään, että niitä syötäisi välistä. Ja aikanaan mökilla paistoin letut jälkkäriksi mansikoiden kanssa ja ruoka grillattiin samoilla tulilla. Jos teen sisällä lettuja ja niitä jää, niin mikrossa voi lämmittää.
Elintarvikevirastolla tuohon mitään kantaa?
Välillä on niin nälkä, että tulee sormilla otettua paloja pinossa olevista letuista.