Mitä tuo Sohvaperunoiden Teemu Tanner on tehnyt, kun pitää lopettaa soittaminen ja pyytää anteeksi uhreiltaan?

Vierailija kirjoitti:

Jokin ei nyt mätsää.

Henkilö tunnusti yhden tapauksen, joka oli syyteharkinnan alla. Okei, syytettä ei nostettu, mutta tämä tapaus oli helppo tunnustaa kun se olisi syytteen vuoksi tullut esille kuitenkin.

Kysymys kuuluukin, että jos tämä todella oli ainoa koskaan tapahtunut "erhe", niin miksi kyseinen henkilö teki niin radikaalin ratkaisun ja päätti erota jokaisesta bändistään ja lopettaa kokonaan esiintymisen? Niinpä, vaikuttaa siltä että pelättiin ilmi tulevan jotain aivan muuta ja nyt on huokaistu helpotuksesta "Ai huhhuh, ainoastaan tuo on tullut esille".

Et ole koskaan tainnut joutua mustamaalauksen kohteeksi? Tähän nimenomaiseen juttuun puuttumatta, kun siitä en tiedä mikä on totuus, mutta taitavasti minut on pelattu manipulaatiotyypin käsien kautta ulos porukasta.

Luojan kiitos olen nobody, joten olen saanut jatkaa rauhassa elämääni, vaikka minulle tärkeät ihmiset käännettiin minua vastaan, ja menetin aika paljon. 

Teen musaa myös itse, mutta en koskaan tule uskaltamaan esittää sitä missään, koska pelkään millaiseksi se homma voisi mennä.

Tiedän nimittäin miten ihmisen saa pelattua pois pelilaudalta ilman että hän voi sille itse yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Ehkä nämö tuttavasi ovat harjoittaneet henkistä väkivaltaa puolin ja toisin?

Kyllä, mutta pointti onkin siinä ettei kumpikaan koe itse harjoittaneensa väkivaltaa, vaan vain se toinen. Tästä syystä se pelkkä oma kokemus ei ole validi silloin kun puhutaan rikollisesta toiminnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Olet ihan oikeassa mutta ei oikeuslaitoskaan mitenkään erehtymätön ole, joskushan tuomitaan syyttömiä ja joskus taas ihan selkeiltä vaikuttavat tapaukset kaatuvat esim. siihen ettei todisteita ole riittävästi. Asianajajien, poliisien yms. ammattitaidossa ja työmoraalissakin varmaan on eroja. Ihan sama mikä laitos niin ihan tavalliset ihmiset sitä edustaa, työhönsä koulutetut toki. Syyttömäksi/syylliseksi todettu ei sitä aina 100% varmasti ole.

Ajattelitko siis että minä tai ylipäätään joku ei tätä tiennyt, vai miksi lainasit viestiäni tuon itsestäänselvyyden kertomiseksi?

Pointtina lähinnä se ettei se mainitsemasi oikeuslaitoskaan aina täyttä totuutta pysty tuomaan esille ja oikeuskäsittelyn tulos voi myös olla tietyllä tavalla mielipide, että tältä nyt todisteiden valossa vaikuttaa, tyyppi on syytön/syyllinen. Oliko tuo oman kommenttisi sisältö mielestäsi sitten sellainen ettei kukaan ole koskaan tullut vastaavaa ajatelleeksi? Lisää jatkossa vaikka käsky kommenttisi perään ettei niitä saa lainata ellei meinaa vastata jollain aivan ennenkuulumattomilla ja mieltä mullistavilla ajatuksilla.

Ei vaan kommenttini oli tarkoitettu lainaamaani tekstiin. Siitä konteksti ilmenee.

Totuutta kun on niin monenlaista.

Ja kyllä, kommenttini sisältö on täysin validi hurmoksessa, jossa pidetään jo pelkkää eri mieltä olemista ja mulkeroutta rikoksena. On ihan hyvä muistuttaa mikä on oman ikävän kokemuksen ja rikoksen ero.

Luin kyllä aiemmatkin kommentit. Sinä sanoit että oma kokemus on mielipide, minä taas sanoin että oikeuslaitoksen tai minkä tahansa muun laitoksen tai virkamiehen näkemys myös on mielipide.

Eli toisin sanoen sinulla on mielestäsi oikeus muistutella itsestäänselvyyksistä ja minulla taas ei? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Olet ihan oikeassa mutta ei oikeuslaitoskaan mitenkään erehtymätön ole, joskushan tuomitaan syyttömiä ja joskus taas ihan selkeiltä vaikuttavat tapaukset kaatuvat esim. siihen ettei todisteita ole riittävästi. Asianajajien, poliisien yms. ammattitaidossa ja työmoraalissakin varmaan on eroja. Ihan sama mikä laitos niin ihan tavalliset ihmiset sitä edustaa, työhönsä koulutetut toki. Syyttömäksi/syylliseksi todettu ei sitä aina 100% varmasti ole.

Ajattelitko siis että minä tai ylipäätään joku ei tätä tiennyt, vai miksi lainasit viestiäni tuon itsestäänselvyyden kertomiseksi?

Pointtina lähinnä se ettei se mainitsemasi oikeuslaitoskaan aina täyttä totuutta pysty tuomaan esille ja oikeuskäsittelyn tulos voi myös olla tietyllä tavalla mielipide, että tältä nyt todisteiden valossa vaikuttaa, tyyppi on syytön/syyllinen. Oliko tuo oman kommenttisi sisältö mielestäsi sitten sellainen ettei kukaan ole koskaan tullut vastaavaa ajatelleeksi? Lisää jatkossa vaikka käsky kommenttisi perään ettei niitä saa lainata ellei meinaa vastata jollain aivan ennenkuulumattomilla ja mieltä mullistavilla ajatuksilla.

Ei vaan kommenttini oli tarkoitettu lainaamaani tekstiin. Siitä konteksti ilmenee.

Totuutta kun on niin monenlaista.

Ja kyllä, kommenttini sisältö on täysin validi hurmoksessa, jossa pidetään jo pelkkää eri mieltä olemista ja mulkeroutta rikoksena. On ihan hyvä muistuttaa mikä on oman ikävän kokemuksen ja rikoksen ero.

Luin kyllä aiemmatkin kommentit. Sinä sanoit että oma kokemus on mielipide, minä taas sanoin että oikeuslaitoksen tai minkä tahansa muun laitoksen tai virkamiehen näkemys myös on mielipide.

Eli toisin sanoen sinulla on mielestäsi oikeus muistutella itsestäänselvyyksistä ja minulla taas ei? :D

Suosittelen perehtymään siihen millaista on mielekäs keskustelu. Löytyy kirjoja ja googlellakin. 

Muuta tuohon ei oikein enää voi sanoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Olet ihan oikeassa mutta ei oikeuslaitoskaan mitenkään erehtymätön ole, joskushan tuomitaan syyttömiä ja joskus taas ihan selkeiltä vaikuttavat tapaukset kaatuvat esim. siihen ettei todisteita ole riittävästi. Asianajajien, poliisien yms. ammattitaidossa ja työmoraalissakin varmaan on eroja. Ihan sama mikä laitos niin ihan tavalliset ihmiset sitä edustaa, työhönsä koulutetut toki. Syyttömäksi/syylliseksi todettu ei sitä aina 100% varmasti ole.

Ajattelitko siis että minä tai ylipäätään joku ei tätä tiennyt, vai miksi lainasit viestiäni tuon itsestäänselvyyden kertomiseksi?

Pointtina lähinnä se ettei se mainitsemasi oikeuslaitoskaan aina täyttä totuutta pysty tuomaan esille ja oikeuskäsittelyn tulos voi myös olla tietyllä tavalla mielipide, että tältä nyt todisteiden valossa vaikuttaa, tyyppi on syytön/syyllinen. Oliko tuo oman kommenttisi sisältö mielestäsi sitten sellainen ettei kukaan ole koskaan tullut vastaavaa ajatelleeksi? Lisää jatkossa vaikka käsky kommenttisi perään ettei niitä saa lainata ellei meinaa vastata jollain aivan ennenkuulumattomilla ja mieltä mullistavilla ajatuksilla.

Ei vaan kommenttini oli tarkoitettu lainaamaani tekstiin. Siitä konteksti ilmenee.

Totuutta kun on niin monenlaista.

Ja kyllä, kommenttini sisältö on täysin validi hurmoksessa, jossa pidetään jo pelkkää eri mieltä olemista ja mulkeroutta rikoksena. On ihan hyvä muistuttaa mikä on oman ikävän kokemuksen ja rikoksen ero.

Luin kyllä aiemmatkin kommentit. Sinä sanoit että oma kokemus on mielipide, minä taas sanoin että oikeuslaitoksen tai minkä tahansa muun laitoksen tai virkamiehen näkemys myös on mielipide.

Eli toisin sanoen sinulla on mielestäsi oikeus muistutella itsestäänselvyyksistä ja minulla taas ei? :D

Suosittelen perehtymään siihen millaista on mielekäs keskustelu. Löytyy kirjoja ja googlellakin. 

Muuta tuohon ei oikein enää voi sanoa. 

Suosittelen sinua hyväksymään sen ettei keskustelu aina ole mielekästä tai etene juuri kuten sinä toivot. Oikeasti tsemppiä sinulle, herkkyys voi olla voimavara mutta kohtuus kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Olet ihan oikeassa mutta ei oikeuslaitoskaan mitenkään erehtymätön ole, joskushan tuomitaan syyttömiä ja joskus taas ihan selkeiltä vaikuttavat tapaukset kaatuvat esim. siihen ettei todisteita ole riittävästi. Asianajajien, poliisien yms. ammattitaidossa ja työmoraalissakin varmaan on eroja. Ihan sama mikä laitos niin ihan tavalliset ihmiset sitä edustaa, työhönsä koulutetut toki. Syyttömäksi/syylliseksi todettu ei sitä aina 100% varmasti ole.

Ajattelitko siis että minä tai ylipäätään joku ei tätä tiennyt, vai miksi lainasit viestiäni tuon itsestäänselvyyden kertomiseksi?

Pointtina lähinnä se ettei se mainitsemasi oikeuslaitoskaan aina täyttä totuutta pysty tuomaan esille ja oikeuskäsittelyn tulos voi myös olla tietyllä tavalla mielipide, että tältä nyt todisteiden valossa vaikuttaa, tyyppi on syytön/syyllinen. Oliko tuo oman kommenttisi sisältö mielestäsi sitten sellainen ettei kukaan ole koskaan tullut vastaavaa ajatelleeksi? Lisää jatkossa vaikka käsky kommenttisi perään ettei niitä saa lainata ellei meinaa vastata jollain aivan ennenkuulumattomilla ja mieltä mullistavilla ajatuksilla.

Ei vaan kommenttini oli tarkoitettu lainaamaani tekstiin. Siitä konteksti ilmenee.

Totuutta kun on niin monenlaista.

Ja kyllä, kommenttini sisältö on täysin validi hurmoksessa, jossa pidetään jo pelkkää eri mieltä olemista ja mulkeroutta rikoksena. On ihan hyvä muistuttaa mikä on oman ikävän kokemuksen ja rikoksen ero.

Luin kyllä aiemmatkin kommentit. Sinä sanoit että oma kokemus on mielipide, minä taas sanoin että oikeuslaitoksen tai minkä tahansa muun laitoksen tai virkamiehen näkemys myös on mielipide.

Eli toisin sanoen sinulla on mielestäsi oikeus muistutella itsestäänselvyyksistä ja minulla taas ei? :D

Suosittelen perehtymään siihen millaista on mielekäs keskustelu. Löytyy kirjoja ja googlellakin. 

Muuta tuohon ei oikein enää voi sanoa. 

Suosittelen sinua hyväksymään sen ettei keskustelu aina ole mielekästä tai etene juuri kuten sinä toivot. Oikeasti tsemppiä sinulle, herkkyys voi olla voimavara mutta kohtuus kaikessa.

Sen kyllä huomasi kirjoituksestasi :D Siksipä sanoinkin ettei tuohon nyt oiken muuta voi sanoa, jos toinen on tuolla tasolla vasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Olet ihan oikeassa mutta ei oikeuslaitoskaan mitenkään erehtymätön ole, joskushan tuomitaan syyttömiä ja joskus taas ihan selkeiltä vaikuttavat tapaukset kaatuvat esim. siihen ettei todisteita ole riittävästi. Asianajajien, poliisien yms. ammattitaidossa ja työmoraalissakin varmaan on eroja. Ihan sama mikä laitos niin ihan tavalliset ihmiset sitä edustaa, työhönsä koulutetut toki. Syyttömäksi/syylliseksi todettu ei sitä aina 100% varmasti ole.

Ajattelitko siis että minä tai ylipäätään joku ei tätä tiennyt, vai miksi lainasit viestiäni tuon itsestäänselvyyden kertomiseksi?

Pointtina lähinnä se ettei se mainitsemasi oikeuslaitoskaan aina täyttä totuutta pysty tuomaan esille ja oikeuskäsittelyn tulos voi myös olla tietyllä tavalla mielipide, että tältä nyt todisteiden valossa vaikuttaa, tyyppi on syytön/syyllinen. Oliko tuo oman kommenttisi sisältö mielestäsi sitten sellainen ettei kukaan ole koskaan tullut vastaavaa ajatelleeksi? Lisää jatkossa vaikka käsky kommenttisi perään ettei niitä saa lainata ellei meinaa vastata jollain aivan ennenkuulumattomilla ja mieltä mullistavilla ajatuksilla.

Ei vaan kommenttini oli tarkoitettu lainaamaani tekstiin. Siitä konteksti ilmenee.

Totuutta kun on niin monenlaista.

Ja kyllä, kommenttini sisältö on täysin validi hurmoksessa, jossa pidetään jo pelkkää eri mieltä olemista ja mulkeroutta rikoksena. On ihan hyvä muistuttaa mikä on oman ikävän kokemuksen ja rikoksen ero.

Luin kyllä aiemmatkin kommentit. Sinä sanoit että oma kokemus on mielipide, minä taas sanoin että oikeuslaitoksen tai minkä tahansa muun laitoksen tai virkamiehen näkemys myös on mielipide.

Eli toisin sanoen sinulla on mielestäsi oikeus muistutella itsestäänselvyyksistä ja minulla taas ei? :D

Suosittelen perehtymään siihen millaista on mielekäs keskustelu. Löytyy kirjoja ja googlellakin. 

Muuta tuohon ei oikein enää voi sanoa. 

Suosittelen sinua hyväksymään sen ettei keskustelu aina ole mielekästä tai etene juuri kuten sinä toivot. Oikeasti tsemppiä sinulle, herkkyys voi olla voimavara mutta kohtuus kaikessa.

Sen kyllä huomasi kirjoituksestasi :D Siksipä sanoinkin ettei tuohon nyt oiken muuta voi sanoa, jos toinen on tuolla tasolla vasta.

Itselläsihän onkin tosi hienosti nuo mielekkään keskustelun taidot hallussa. Ehkä kaikilla ei olekaan tavoitteena päästä sinne sinun "tasollesi".

Tämän palstan porukka ei näköjään ymmärrä yhtä pointtia. Teemu Tanner on mukamas nykyaikainen feministimies, joka on varmasti allekirjoittanut suostumus-lakialaloitteen.

Jos siltä olisi kysytty jossain haastattelussa ennen tätä keissiä, että saako seksissä tehdä mitään ellei asiasta ole etukäteen sovittu, niin vastaus olisi varmasti ollut ei.

Todellisuudessa ukko sitten käyttäytyy kuin mikä tahansa rokkitähteä leikkivä muusikonrenttu, jolle nainen ovat vain käyttötavara, jolla voi sitten rehennellä. Tosin noissa vassaripiireissä ei kai oikein voi ellei sillä ole sitten muitakin samanhenkisiä kavereita, joiden kanssa voi naureskella tota tyhmää vassariskeidaa ja puhella kuten ne väittävät tuolla kamalassa rasistinatsiscenessä tapahtuvan.

Taitaa näitä hyväksikäyttäjiä olla kaikkein eniten noissa itsensä moraalipoliiseiksi nostaneissa parempien ihmisten piireissä. Ja siellä myös asiat peitellään viimeiseen asti, vasta kun poliisi tutkii ja asi on tulossa muutenkin julkisuuteen, niin tehdään minimit ja sanoudutaan irti. Eikä kukaan ollut ikinä nähnytkään mitään epäilyttävää, vaikka kaverista olisi puhuttu vuosikaudet. Kuten oli vaikka sen toimittaja Ari Lahdenmäen kanssa. Kaikki tiesi kuinka se kohtelee naisia, kukaan ei tehnyt mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut ihmiset eivät ole sinä.

On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, vanhoja traumoja ja pelkoja. Uuden trauman jälkeen on valitettavan yleistä, että ihminen käpertyy itseensä ja yrittää vain selvitä jotenkin. Poliisille ja oikeuteen lähteminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Miksi tätä aivan selvää psykologista asiaa pitää selittää aikuisille ihmisille?

Ja miksi monille aikuisille pitää myös selittää, että kaikki väkivalta toista kohtaan on rikos, ihan riippumatta siitä mitä uhri sanoo tai tekee tai on tekemättä.

Ei se ole minusta yhtään omituista, että asiaa joutuu selittämään keskustelupalstalla ja vääntämään rautalankaa, sillä väkivallan kokija törmää helposti tähän samaan asenteeseen myös viranomaisten taholta, varsinkin jos on toiminut traumojensa takia tyypillisen uhrin tavoin.

Kun väkivallan tekijä on vahvasti narsistinen ihminen, yksikään viranomaistaho ei usko uhria, vaan yhteisen lapsen asioissakin niin lastensuojelu, perheneuvola, lastenvalvojat, poliisit kuin tuomioistuin syövät oikeista naruista vetelevän väkivallan tekijän kädestä ja uhri leimataan mielenvikaiseksi valehtelijaksi.

Väkivalta kun voi olla myös mielipidekysymys. Itse seuraan just tässä lähipiirissä riitaisiaa eroa jossa kumpikaan ei myönnä ITSE käyttävänsä henkistä väkivaltaa toiseen, mutta vannoo TOISEN käyttävän sitä jatkuvasti itseen. Molempien mielestä se TOINEN on mielenvikainen. Tästä syystä meillä on olemassa oikeuslaitos. Mikä tahansa mikä itsestä tuntuu väkivallalta josta pitää rankaista, ei sitä välttämättä lain silmissä ole, ja näin pitää ollakin.

Ehkä nämö tuttavasi ovat harjoittaneet henkistä väkivaltaa puolin ja toisin?

Kyllä, mutta pointti onkin siinä ettei kumpikaan koe itse harjoittaneensa väkivaltaa, vaan vain se toinen. Tästä syystä se pelkkä oma kokemus ei ole validi silloin kun puhutaan rikollisesta toiminnasta.

Oletko varma että he ovat rehellisesti sitä mieltä että vain toisessa on vikaa? Voihan sitä itsekin harjoittaa henkistä väkivaltaa mutta ei vain myönnä sitä ja syyttelee toista.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008359450.html Hesari tehnyt jutun aiheesta.

Mies jatkoi seksiä, vaikka Terhi vaati kondomia – Poliisin mukaan kyseessä oli huono käytös, ei rikos

Poliisin mielestä mitään rikosta ei tapahtunut, mutta oikeustieteen professori ja erikoissyyttäjä ovat eri mieltä. ”Näillä tiedoilla olisin lähtökohtaisesti syyttänyt raiskauksesta”, Yrjö Reenilä sanoo.

TILAAJILLE

KUVA: KIMMO KOSKINEN / HS

Susanna Reinboth HS

2:00 | Päivitetty 7:17

ONKO sulla kortsuja? kysyi Terhi.

Muhinointi ihastuksen asunnolla oli edennyt jo pitkälle, ja pari makasi sängyllä ilman vaatteita. Terhi oli halukas jatkamaan, mutta hänellä oli ehto: hän halusi ehdottomasti käyttää kondomia.

Kondomia hän vaati raskauden ehkäisemisen lisäksi siksi, että hän tiesi miehen muista seksisuhteista. Molemmat liikkuivat samassa ystäväpiirissä yhteisen harrastuksen takia.

Mies ei vastannut Terhin kysymykseen kondomista. Vähän ajan kuluttua Terhi kysyi asiaa uudelleen. Mies vastasi epämääräisesti, että on hänellä niitä jossain. Hän ei kuitenkaan tehnyt elettäkään hakeakseen niitä.

Lopulta Terhi tarjoutui hakemaan kondomit ja kysyi, missä ne ovat. Mies makasi silloin hänen takanaan eikä vastannut mitään. Yhtäkkiä Terhi tunsi, että mies tuli hänen sisäänsä.

”Järkytyin siitä niin, etten tehnyt mitään. Annoin sitten vain mennä. Kun se oli hänen osaltaan ohi, sanoin, että tuo oli tosi ikävästi tehty. Hän ei vastannut siihen mitään, oli vain hiljaa.”

Terhin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

SEN koommin Terhi ja mies eivät palanneet asiaan.

Mies kuitenkin myönsi myöhemmin sosiaalisessa mediassa käyttäytyneensä huonosti, koska hän ei käyttänyt kondomia naisen pyynnöstä huolimatta.

HS on nähnyt miehen sosiaalisen median päivityksen. Mies ei vastannut HS:n soittopyyntöön.

jatkuu-->

Vierailija kirjoitti:

Harmi, oli heittämällä paras sohvaperuna. Hyvä ja lakoninen huumorintaju, älykkään oloinen. Toisaalta olisiko nauranut itselleen? Siinäpä se.

Samaa mieltä. Pakko lisätä että ei olisi osannut ajatella että hän olisi myös yksi näistä assholeista. Mutta niinhän sitä sanotaan että moni kakku päältä kaunis. Vaikka hänen tapauksessa pään sisäinen älykkyys ja huumorintaju oli se juttu, valitettavasti tämän asian myötä meni maku hänestä. :/

TAPAUS jäi painamaan Terhin mieltä. Meni pitkään, ennen kuin hän uskalsi tehdä sukupuolitautitestit, koska hän pelkäsi tulosta.

Terhin ihastus mieheen kuitenkin jatkui, ja he olivat yhdessä muutaman kuukauden. Suhde sisälsi ikäviä piirteitä, ja hän kertoo voineensa todella huonosti.

Kun suhde päättyi, Terhi alkoi pohtia rikosilmoituksen tekemistä. Hän selvitti, että rikosoikeudellisesti tapaus ei ole välttämättä selvä. Siihen, ettei Terhi tehnyt rikosilmoitusta, vaikutti kuitenkin eniten oma luonne.

”Olin liian kiltti.”

Sitten julkisuudessa alkoi keskustelu seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoista, ja siitä juteltiin myös ystäväpiirissä. Jossain vaiheessa Terhi sai kuulla, ettei hän ollut miehen ainoa uhri. Mies oli tehnyt toiselle naiselle samoin.

”Ajattelin, että tässä ei ole kyse ainoastaan minusta. Siksi tein rikosilmoituksen.”

Tapahtumista oli silloin kulunut vajaat viisi vuotta.

Päätökseen vaikutti myös se, että Terhi oli ollut yhteydessä Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen. Sieltä hän sai tiedon, että kyseessä on ilmiselvä raiskaus.

TERHI teki rikosilmoituksen netissä. Kaksi päivää myöhemmin puhelin soi kesken aamutoimien.

Poliisi halusi tarkennuksia. Poliisi kysyi, millaisessa asennossa pari oli ollut, pitikö mies kiinni Terhistä ja olisiko hän voinut nousta sängystä.

”Olisin kyllä voinut nousta sängystä, mutta en osannut varautua siihen [yhdyntään]. Olin selin mieheen.”

Saatuaan vastaukset poliisi ilmoitti, ettei asiasta aloiteta esitutkintaa.

"Poliisi sanoi, ettei kyseessä ollut raiskaus vaan ennemminkin huonokäytös.”

Terhiä hävetti. Hänestä tuntui, että poliisi nuhteli häntä siitä, että hän teki asiasta niin ison numeron.

”Poliisi sanoi, että raiskaus on aika iso syytös. Väitin hänelle vastaan ja sanoin, että olen konsultoinut juristia. Hän sanoi, että hän vielä kysyy komisariolta, mutta lisäsi sitten, ettei tämä silti mene esitutkintaan.”

Parin kuukauden päästä päätös tuli sähköpostitse: tutkintaa ei aloiteta, koska poliisin mukaan kyseessä ei ole rikos.

”Näillä tiedoilla minä olisin lähtökohtaisesti syyttänyt raiskauksesta.” – Erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä

jatkuu-->

SEKSUAALIRIKOSASIOIHIN erikoistunut erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä on poliisin kanssa eri linjoilla.

”Näillä tiedoilla minä olisin lähtökohtaisesti syyttänyt raiskauksesta, jos näyttöä olisi riittävästi syytteen nostamiseksi. Tilanne on tullut naiselle yllätyksenä.”

Reenilä huomauttaa, että lain mukaan raiskauksena pidetään myös toisen avuttoman tilan hyväksikäyttämistä. Tämä kohta soveltuu hänen mukaansa juuri tällaiseen selän takaa tapahtuneeseen, yllättävään tunkeutumiseen.

Reenilä mainitsee esimerkkinä raiskaustuomion, jossa hieronnassa olleen naisen sisälle oli yllättäen työnnetty sormi.

Naisen sukupuolielinten alueen koskettelu taas on tulkittu pakottamiseksi seksuaaliseen tekoon tai viime kädessä seksuaaliseksi ahdisteluksi.

MYÖS oikeustieteen professori Johanna Niemi Turun yliopistosta katsoo, että raiskaussäännös soveltuu tilanteeseen, jossa yhdyntä on toteutettu eri tavalla kuin on sovittu.

”Vaikka naista ei tässä tilanteessa ole hakattu ja lyöty, häntä on kuitenkin pidetty kiinni. Tämä on minun ajatusmaailmassani väkivaltaa. Toisekseen nainen on avuttomassa tilassa, kun hän on ollut alasti etsimässä kondomeja.”

Niemi kummeksuu sitä, että poliisi teki päätöksen oikeudellisesti tulkinnanvaraisessa asiassa, vaikka tällaisten linjausten tekeminen ei kuulu poliisille.

Asia olisi pitänyt tutkia ja selvittää jopa tuomioistuinta myöten, miten tilannetta on tulkittava, Niemi sanoo.

NIEMEN mukaan niin poliisi, syyttäjä kuin tuomioistuinkin tunnistavat huonosti uhrin avuttoman tilan. Hän viittaa kahden kollegansa kanssa tekemäänsä tutkimukseen.

Monet tutkimusaineistossa esiintyvät uhrit olivat haavoittuvassa asemassa esimerkiksi nuoren iän, päihtymistilan tai nukkumisen takia. Tästä huolimatta poliisi, syyttäjä tai käräjäoikeus katsoi, että käsillä ei ollut rikoslain tarkoittama avuton tila.

Tutkimuksessa käytiin läpi poliisin tekemiä tutkinnanlopettamispäätöksiä, syyttäjien tekemiä syyttämättäjättämispäätöksiä ja käräjäoikeuksien vapauttavia tuomioita. 

Sekä Niemi että Reenilä uskovat, että vireillä oleva hanke raiskaussäännöksen uudistamisesta kirkastaisi tulkintaa. Uudistuksen jälkeen raiskauksessa olisi olennaista, onko tekoon ollut osapuolten suostumus vai ei.

Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei olisi lakiluonnoksen mukaan pidettävä vapaaehtoisena esimerkiksi silloin, jos tilanne on ollut yllätyksellinen. 

Hallituksen on tarkoitus antaa lainmuutosesitys eduskunnalle vuodenvaihteen jälkeen.

jatkuu-->

TERHILLE jäi poliisin suhtautumisesta tunne, että asiaa ei oteta vakavasti. Kuitenkin tapauksella oli suuri vaikutus hänen elämäänsä.

”En pystynyt olemaan samoissa tiloissa miehen kanssa. Jouduin jättämään koko sen maailman, läheisimmät ystäväni. Minua häiritsi, että ystäväpiirissämme kaikki ihailevat miestä eivätkä näe, millainen hän on. Minun piti tavallaan aloittaa alusta, löytää uudet ystävät.” 

Erityisen paljon Terhiä vaivaa se, että poliisi lopetti selvityksen ilman, että häntä kuulusteltiin kertaakaan. Kaikki tuntui olevan kiinni siitä, mitä sanoja hän käytti yllättäen tulleessa puhelussa.

"Luulin, että voin ottaa avustajan mukaan kuulemiseen, jolloin olisin voinut varautua paremmin ja kertoa tilanteesta yksityiskohtaisemmin. En osannutkaan puhua puhelussa oikein. Minulle tuli sellainen olo, ettei minun olisi pitänyt luottaa siihen, että poliisi on minun puolellani.”

Kaikki ei kuitenkaan ole vielä ohi.

Terhin asianajaja Hanna-Maria Seppä kertoo, että he ovat päättäneet kannella poliisin päätöksestä.

”Mielestäni esitutkinta tulisi suorittaa, koska asia on nykyisen lain mukaan oikeudellisesti tulkinnanvarainen. Silloin esitutkintaa ei tulisi tässä kohtaa päättää, vaan asia tulisi saattaa syyttäjän harkintaan."

Lue lisää: Seksuaalirikossäännösten uudistamista koskeva esitys lykkääntyy ensi vuoteen – Oikeusministeri Henriksson: ”Uhrin asemaa ei heikennetä”

Jos mies ei kerta halua käyttää ehkäisyä niin hän varmasti on halukas kantamaan vastuun mikäli raskautuminen tapahtuu. :D Maksaa elarit ja muun eläimsen lapselleen, sekä on isä muksulleen. Vai mikä siinä kumin käytössä on niin vaikiaa? Hankkis fleshlightin jos ilman ehkäisyy haluu perseillä. Mulukku.

Vierailija kirjoitti:

Kiva myös et noi asianosaiset ja koko hässäkän aloittajat jaksaa vieläki päivystää täällä ja linkkailla noit juttuja. Ketään ei kauheesti oikeesti kiinnosta :D Tällästä on tapahtunu maailman sivu ja sitä varten puhutaan suostumuslaista. Eipä siihen tarvi yhen rokkariin haksahtaneen vänkyttää ja tehä ittestään suurta numeroa.

En liity tähän tapaukseen mitenkään, tuli vaan vastaan tuo uutinen.

En ole uskoa mitä täällä tapahtuu. Helsingin Sanomat lähtee rynnäköimään yhtä ihmistä vastaan tapauksessa, jossa poliisi toteaa että rikosta ei ole tapahtunut. Luoja, mikä pohjanoteeraus.

Onko termi oikeusvaltio kenellekään tuttu? Haloo? Onko ketään enää kotona?

Nyt kun oikeusvaltion perään itket, mitäpä mieltä siitä että (HS:n jutun perusteella) kyseinen rikosilmoitus oli tehty luvattomasta yhdynnästä ilman kondomia (se on raiskaus) ja poliisi sanoo suoraan ettei esitutkintaa tule koska "rikosta ei ole tapahtunut" - vaikka rikosilmoitus on tehty nimenomaan rikoksesta (=raiskaus). Esitutkinta olisi pitänyt tehdä ja syyttäjä olisi päättänyt sen perusteella tuleeko syytettä. Että tässäpä vasta oikeusvaltio juu.

Lukikohan edellinen kirjoittaja lainkaan omaa kommenttiaan? Nainen on ollut suostuvainen seksiin, on ollut mahdollista poistua tilanteesta ihan omankin lausuntonsa mukaan "antanut mennä" ja viiden vuoden päästä nostaa oikeusjutun? Eihän toi kiva juttu ole, mutta kohtuus...? Meniköhän ukolta duunit, vaimo ja lapset?