Mitä jos lopettaisit kiusaamisen?

Ainakin omalta osaltasi. Et vain jatkaisi nimittelyä, huuteluita, syrjintää, nöyryyttämistä, tönimistä, ulkopuolelle jättämist tai muutakaan. Onko se kohtuuton pyyntö?

Lukioikäinen veljeni kertoi tänään kotona, että häntä on kiusattu. Kävi ilmi, että kiusaaminen on jatkunut jo pidemmän aikaa ja nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että veli ei uskalla käydä koulussa. Tunnusti lintsanneensa viimeiset päivät, koska kertoi kestävänsä mieluummin kaikki moitteet siitä, kuin koulussa olemisen.

Kouluaikana kaikki hänen voimansa menevät kiusaamisen välttelyyn ja sen pelkäämiseen, hän ei saa olla rauhassa missään. Hänen omaisuuttaan vahingoitetaan, yksityisyyttään loukataan, nöyryytetään ja häntä satutetaan fyysisesti. Koululla tilannetta vähätellään, koska "pojat on poikia". Eivät ole, jos yhdellä samalla on aina joku paikka mustelmilla tai rikki. Minkäänlaista apua tai selvittelyä tilanteeseen ei tarjota. Ne kaikki kokemukset ovat jo vaikuttaneet häneen, sekä fyysisesti että henkisesti. Veljen oma jaksaminen on siinä pisteessä, että hänellä on itsetuhoisia ajatuksia, itsetuntonsa on nollassa omanarvon tunne kadonnut. Hän on vasta 17-vuotias, jolla pitäisi olla koko elämä vasta edessä. Valitettavasti hän ei itse tunne samoin.