Opettajan hämmennys pääsi yllättämään.
Poika aloitti koulunsa tänä syksynä. Koska ollaan kaksikielinen ja -uskontoinen perhe, tuli vähän omia säätöjä lukujärjestykseen. Mutta minun mielestäni ei mitään ihmeellistä ja ennenkuulumatonta siis, ainakaan tässä nimenomaisessa koulussa:)
Opettaja ei ollut pannut merkille, että poika osallistuu toisen kotikielen opetukseen. Syynä oli se, ettei ollut olettanut pojan olevankaan ko. kielisestä perheestä, koska osallistuu et:n opetukseen eikä islamin tunneille. Asia kyllä kirjattiin varsin selvästi erinäisille papereille kaikissa ilmoittautumis- ja esitietovaiheissa.
Eli kun eilen alkaneessa lukujärjestyksessä oli somalin tunnit merkittynä maanantaille, oli aamulla selvitettävä (kun tietoa tosiaan ei aiemmin koulusta kuulunut), että mihin aikaan ja minne poika menee, vai tuleeko opettaja hakemaan ja mistä, kun välissä oli taukoa ainakin pari tuntia.
Asia selvisi, kaikki on nyt ok, mutta vähän ihmettelin kyllä, miten aidon hölmistynyt opettaja oli puhelimessa, kun kyselin näitä juttuja. Ilmeni myös, ettei kielen opettajallaakaan ollut tietoa siitä että poika kuuluu ryhmään. Ja mitenpä olisi voinut ollakaan, koska luokanopettaja kai nämä jutut ilmoittelee.
Hassu tapaus enimmäkseen, mutta pakottaa kyllä pysymään hereillä noiden koulujuttujen kanssa. Syksy on vasta aluillaan, ja koulutyön käynnistymiseen liittyy aina kaikenlaista. Luulisi vain, että noita esitietopapereita luettaisiin tarkasti juuri alkuvaikeuksia helpottamaan.
Kommentit (12)
Asumme keskisessä euroopassa jossa on paljon siirtolaisia. Minä olen suomalainen, mies lähi-idästä. Lapsilla on asunmaamme kansalaisuus kuten heidän isälläänkin.
Poika kun aloitti koulun ja lomakkeessa kysyttiin kansalaisuutta, kävin henkisen taistelun etten kirjoittanut suomalainen. Ajatuksena oli että paikalliseen suhtaudutaan neutraalimmin.
Koulun alkaessa opet todellakin pititvät lastamme 100% natiivina. Ekassa vanhempainillassa opettajan hämmennys oli suuri kun näki tai oikeammin kuuli meidän puhuvan: eihän teistä kumpikaan ole täkäläinen! Ei niin :)
Lapsemme puhuvat täkäläistä kieltä äidinkielen tasolla, paljon paremmin kuin suomea tai arabiaa. He ovat täällä syntyneet ja olleet päiväkodissa 3 kk ikäisestä saakka.
Tuo uskontokysymys meillä tullee esille tällä viikolla (koulu alkoi viime pe). Kunnallisessa koulussa voi valita ryhmän. Meidän lapset seuraavat isäänsä eli ovat ortodokseja. Siinäpä on lisää ihmetyksen aiheita!
Meidän kaksikielinen poika aloitti myös koulunsa nyt elokuussa, asumme siis Helsingissä.
Keväällä etukäteisilmoitin vain pojan uskonnon opetuksen, mutta kotikielen opetus järjestettiin vasta koulun alettua. Ja se jouduttiin ihan itse hoitamaan eli otin yhteyttä opetusvirastoon, josta sain ko. kielen opettajan yhteystiedot ja nyt poika käy tunneilla kerran viikossa, mutta aivan eri alueen koulussa ja sinne meidän vanhempien on hänet kuskattava itse.
Pojan koulussa nämä asiat kysyttiin jo kevään puolella, joten varsin perustellusti arvelin, että tämä on se tapa, jolla toimitaan. Ja kun on esikoisesta kysymys, ei tullut mieleenkään, että pitäisi vielä katsoa perään. Kaikkihan oli kunnossa ja tehty niinkuin oli ohjeistettu.
Opettaja tuli sanoneeksi puhelimessa jotenkin niin, että ei tajunnut poikamme olevan somali, " koska hän ei osallistu islamin opetukseen" . Hän yllättyi, kun sanoin, että pojalla on itseasiassa et valittuna ja kodin uskontojen opetuksen järjestämme itse. Ehkä näitä suomi-somali-et-oppilaita ei sitten olekaan niin paljon, että olisi sellainenkin versio ollut opettajan mielestä mahdollinen. Ja kun kaikki tiedot oltiin muka niin tarkasti toimitettu.
No, pistän tämän jutun paljolti kiireen piikkiin. Opettajalla on luokassa 25 oppilasta, ei avustajaa, ja siihen nähden voi kyllä ihmetellä, että homma kulkee niinkin hyvin. Pitää vain itse olla valmis siihen, että välillä voi joutua kyselemään perään. Matkan varrella opitaan lisää:)
Peruskoulussahan ei saa opiskella et:tä, jos kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön = on rekisteröitynyt jäsen. Jos ei saa oman uskontokunnan opetusta koulussa, ei osallistu myöskään et:n opetukseen. Tällöin kerran vuodessa toimitetaan kotoa lappu, miten oman uskonnonopetus on kotona järjestetty.
Joissain kouluissa tässä asiassa on ilmeisesti joustettu ja annettu myös joihinkin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien opiskella et:tä, vaikka se ei siis olekaan säännösten mukaista.
Lukiossa voi oppilas huoltajan suostumuksella valita osallistuuko oman uskonnollisen yhteisönsä mukaiseen opetukseen vain et-opetukseen.
sasu176:
Peruskoulussahan ei saa opiskella et:tä, jos kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön = on rekisteröitynyt jäsen. Jos ei saa oman uskontokunnan opetusta koulussa, ei osallistu myöskään et:n opetukseen. .
Ainakin minun tietoni mukaan uudehkot säännökset antavat vapauden valita ET:n ja uskonnon välillä kuului mihin kirkkokuntaan hyvänsä - tai ei. Enkä sitä paitsi usko, että meiltä kirkkoon kuulumattomiltakaan toisaalta evättäisiin uskonnon tunneille osallistuminen, jos sellaista joku nyt haluaisi... Ei taida olla siitä ennakkotapausta! ;o)
Mutta ennakkoluuloja piisaa ihan joka lähtöön tässä maassa: poikieni ollessa pienempiä ja kahden vanhemman tarhaiässä, tarhanopettajien suut loksahtivat polviin kun kerroin, ettei poikia ole kastettu emmekä kuulu kirkkoon eivätkä saa osallistua mm. pyhäkouluun. Ymmärsin palautteesta, etteivät voineet uskoa, että ovat " vapaa-ajattelijoita" kuin myös äitinsä, kun olivat niin siivoja ja pidettyjä... Siis melkoinen yleistys, joo, mutta näin tosiaan oli!!
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että yllättävää stigmaa on näissä ET/valtauskonto/muu uskonto -kuvioissa vieläkin. No, ehkä se 20 vuoden päästä alkaa jo olla toisin...
Meillä kävi näin. Ensin sai osallistua et:n opiskeluun. Sitten yhtenä vuonna sanottiin, että ne ketkä kuuluvat johonkin uskonnolliseen yhteisöön eivät enää saa osallistua et:hen. Ei siis annettu mahdollisuutta valita osallistuuko vai ei vaan sanottiin, että ei saa tulla tunneille enää.
Lukiolaiselle rehtori sanoi, että hänen täytyy tutkia lainsäädäntöä ja tuli siihen tulokseen, että lukiossa oppilas saa valita huoltajan suostumuksella joko et:n tai oman uskonnonopetuksen. Hän sanoi, että lukiossa tilanne on toinen kuin peruskoulussa.
Nähtävästi eri kaupungeissa/kouluissa sovelletaan lainsäädäntöä eri tavalla.
Itse kuulun ev.lut.seurakuntaan, mutta en ole pitänyt lasteni liittämistä samaan seurakuntaan tarpeellisena. Muslimit taas, kuten oma mieheni, eivät aina niin välitä käydä kirjautumassa yhteisöjen jäseniksi virallisesti. Näin ollen lapsemme eivät siis kuulu mihinkään yhteisöön, ja ovat rekisteriviranomaisen mielestä uskonnottomia:P
...mutta ihan tuntuu kuin tunnettaisiin toisemme. Oletteko kenties tassa kesan aikana muuttaneet uuteen osoitteeseen ItaHelsingissa? Ajattelin etta oltaisiinko naapureita kenties.
Overpowered:
Enkä sitä paitsi usko, että meiltä kirkkoon kuulumattomiltakaan toisaalta evättäisiin uskonnon tunneille osallistuminen, jos sellaista joku nyt haluaisi... Ei taida olla siitä ennakkotapausta! ;o)
Minä halusin, ja sain, osallistua koulun (ev. lut.) uskonnonopetukseen vaikka en kuulunut kirkkoon. Siitä on jo viisitoista vuotta, mutta luulisi sen yhä onnistuvan. Kyseessä siis lukio kylläkin.
Overpowered:
Ainakin minun tietoni mukaan uudehkot säännökset antavat vapauden valita ET:n ja uskonnon välillä kuului mihin kirkkokuntaan hyvänsä - tai ei. Enkä sitä paitsi usko, että meiltä kirkkoon kuulumattomiltakaan toisaalta evättäisiin uskonnon tunneille osallistuminen, jos sellaista joku nyt haluaisi... Ei taida olla siitä ennakkotapausta! ;o)
Emme kukaan kuulu luterilaiseen kirkkoon. Silti lapsemme käy koulussa luterilaisessa uskonnon opetuksessa. Ensimmäisellä ja toisella luokalla en selittänyt asiaa opettajalle, mutta nyt tulin kertoneeksi, että meidän tyttö saattaa sitten ihmetellä joitain asioita, kun ei ole tottunut luterilaisen kirkon tapoihin.
Nykyään tosiaan saa osallistua melkein miten vain uskonnon opetukseen. Olisimme voineet valita vaikka islamin uskon, jos vain olisimme halunneet.
Olen se naapuri, jonka pikkutytolla on pitkat ruskeat hiukset ja poikavauva on kuin eskimo paksun mustan tukkansa kanssa.
Ajattelin jo kesalla aikaisemmin, etta voisit olla bigmama, kun keskustelimme pihalla. Puhetyylisi kun toi mieleen kirjoitustyylisi, jota olen ihaillut.
Tapaamisiin.
olit kai täyttänyt hakemuksen toisen kotikielen opetukseen? Meidän kaupungissa ainakin hakemus täytyy täyttää jo keväällä, koska ryhmät kootaan sen mukaan kuinka paljon tietyn kielen opiskelijoita on ilmoitettu. Hakemus palautetaan opetustoimen yksikköön ei koululle.