Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä masennuksesta kärsiville!
11.12.2014 |
Hei. Tarkoitukseni ei ole vittuilla tai esittää parempaa ihmisitä.
Itse olen sairastunut masennusjaksoihin jomonta vuotta, mutta oireet helpottavat pikku hiljaa ja olen pärjännyt ilman lääkkeitä. Tosin sairaslomapäiviä on edelleenkin välillä.
Tässä vinkkejäni:
1. Liiku! Liikunta auttaa oikeasti ja vaikka tuntuisi miten väsyttävältä tahansa, niin kannattaa yrittää. Kevyt liikunta ei ole omalla kohdallani auttanut, vaan ihan kunnon hikijumpaaa tämä sairaus vaatii. Liikunnan hyödyistä ihmisen aivotoimintaan on tukimusnäyttöä, joten tämä ei ole vain minun ajatukseni.
2. Puhu! Jos sinulla on joku kelle voit kertoa asioista. Miehesi, ystäväsi tai vaikka kriisipuhelin, johon soittaa. Vaikka olisi kuinka pahoja ajatuksia mielessä, niin niitä ei kannata häpeän takia olla kertomatta. Taakka pienenee kun asiat puhuu ääneen. Usko pois!
3. VVältä sokeria ja turhia hiilihydraatteja. Muutenkin syö terveellistä ruokaa. Sokeri on myrkkyä aivoille ja voi aiheuttaa masennusta tai ylivilkkautta. Ymmärrän, että ei masentuneena jaksa nähdä vaivaa, mutta ruokavalioon kannattaa panostaa! Ihmettelen, miksei ruokavalio ole suuremmassa roolissa kun puhutaan mielenterveyskuntoutuksesta.
4. Ei alkoholia eikä tupakkaa. Tähän ei varmasti kannata kertoa syitä.
5. Haluat itse parantua ja olet valmis tekemään töitä paremman elämän puolesta.
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:25"]
Liikun, mutta en puhu. En halua vältellä sokeria ja hiilihydraatteja, sillä joskus (aika usein, monta kertaa viikossa...) ainoa syy nosuta aamuisin sängystä ja lähteä kouluun on se, että kotona odottaa sipsipussi/karkkia. Ja bmi on 17,2 , ennenkuin kukaan tulee haukkumaan läskiksi. Päihteisiin en ole koskaan koskenutkaan. En tiedä enää mitä haluan, masennus on ollut jo lähes seitsemän vuotta osa minua, etten tiedä, mitä jäisi jäljelle, jos joku ottaisi masennuksen pois. t. 17v
[/quote]
mutta oletko koskaan ajatellut että mielialaoireet voviat johtua elämäntavoistasi? et ehkä saa tarpeeksi vitamiineja ja ravintoaineita. Epäterveellinen ruoka on koukuttanut sinut ja vääristänyt aivotoimintasi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin tällöin vetämätön ja huono päivä täytyy hyväksyä, eikä painua takaisin maanrakoon. Siis masennuspotilaan. En usko, että enää ikinä olen samanlainen kuin aiemmin. Todennäköisesti tämä vaivaa aina jollain asteella.
Kiitos AP:lle asiallisesti kirjoituksesta. Yllättävänkin vähän tullut negatiivisia kommentteja. Minulla ehkä kaikkein tärkeintä on ollut kaikkien tunteiden hyväksyminen ja sen oivaltaminen, että mieli aaltoilee ja se on OK. Pyrkimys läsnäoloon on itselleni erittäin olennaista. Minulla mindfulness (sis. meditointi, jooga, tietoinen läsnäolo) ovat olleet merkittävässä roolissa, mutta eihän näin toki välttämättä ole kaikilla.
Menneisyydestä johtuen olen huomannut kantaneeni sisälläni suurta häpeää, vaikkei minulle olekaan tapahtunut "sen pahempaa" kuin perheenjäsenen kuolema varhaislapsuudessa (minua ei siis ole esim. raiskattu tai kohdeltu muutoin kaltoin tahallisesti). Edelleenkin häpeän tunne on usein läsnä, mutta nykyään tunnistan sen, pyrin hyväksymään ja ainakin tiedän, että tunne menee ohi aikanaan, kuten muutkin tunteet. Ajoittain muistan jopa olla tuostakin tunteesta kiitollinen, koska se on aikoinaan tullut elämääni palvelemaan jotain tarkoitusta, kuten kaikki muutkin tunteet.
Haluaisin suositella masennuksesta kärsiville Neil Hardwickin kirjaa Hullun lailla. Itselleni oli helpottavaa lukea tuollaista huumorilla höystettyä mutta samalla erittäin kipeää kuvausta masennuksesta. Muutenkin lukeminen oli itselleni masennusaikana henkireikä, ihan erilainen pakotie omasta elämästä kuin vaikka telkkarin katselu.
Tee maustaen ruokaa oman maun mukaan . Pukeudu paremmin ja huviksesi kokeile, miten asiakaspalvelut suhtautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:29"]
Tee maustaen ruokaa oman maun mukaan . Pukeudu paremmin ja huviksesi kokeile, miten asiakaspalvelut suhtautuu.
[/quote]
Anteeksi, mutta nyt nauratti ääneen. Ei ihan osu masennuspotilaaseen tämä, kun ei joko a) jaksa laittaa ruokaa muutenkaan tai b) ei pysty syömään mitään. Vaatekikka on myös hillitön. Depissyvänteessä pelkkä ruokakaupassa käyminen on joko mahdotonta tai tuskien takana. To-del-la paljon siinä jaksaa testailla asiakaspalvelua pukeutumistyyleillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lievässä masennuksessa apn esittämät keinot ovat todella tehokkaita, liikunta todellakin tehoaa lievään masennukseen vähintään yhtä hyvin kuin lääkkeet. Säännöllistä liikuntaa ja rentoutumista ja kunnon ravintoa niin masennus voi olla jopa estettävissä.
Vakavammissa masennuksen muodoissa tilanne on huomattavasti vaikeampi. Suosittelen ehdottomasti terapiaan hakeutumista. Masennus on hirvittävä, vakava sairaus, josta toipuminen vie usein vuosia. Itsekin olen sen läpikäynyt.
Itse sanoisin että hyvin maltillinen päihteiden käyttö on hyvästä. Varsinkin jos itse tuntee olevansa oman päihteiden käyttönsä herra, eli että ei päihteet vie käyttäjää vaan käyttäjä päättää ja pitää käyttönsä maltillisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.hs.fi/terveys/a1392274501704