Oletteko käyttänyt hautajaisissa rauhoittavaa?

Ei lievä rauhoittava sinua huumatun näköiseksi tee. Toki voit ja kannattaakin testata lääkkeen tehoa etukäteen, jotta annos on sopiva.

Minulla oli taskussa koko ajan varuilta. En lopulta ottanut ja hyvä niin. Annoin tunteiden tulla sellaisinaan ja se oli ihan hyvä ratkaisu. Tsemppiä!

Itselläni menee itkeminen överiksi, jos yritän pidätellä itkua. Itke siis vapaasti, niin se menee nopeammin ohi. Ja missä muualla saisit itkeä samalla tavalla kuin hautajaisissa? Kaikki ovat vain tyytyväisiä kun näkevät että vainajaa surraan. Varaa riittävästi nenäliinoja mukaan.

En usko että haluat jälkikäteen muistella kuinka lääkepöllyssä olit hautajaisissa ja kuinka tilaisuus meni ohi kuin huomaamatta.

Olen ja koen että se on hyvä ratkaisu. Kevyesti Opamoxia 7,5 mg, ettei aivan unessa ole. Sama homma lentämisen aikana.

Olen käyttänyt, ei tee mitenkäään huumatun näköiseksi. Jos mahdollista, kannattaa kuitenkin ottaa koeannos ennen vaikka vapaapäivänä, että tietää ettei annos ole niin iso itselle että tulee pakottava nukkumaan menon tarve. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni menee itkeminen överiksi, jos yritän pidätellä itkua. Itke siis vapaasti, niin se menee nopeammin ohi. Ja missä muualla saisit itkeä samalla tavalla kuin hautajaisissa? Kaikki ovat vain tyytyväisiä kun näkevät että vainajaa surraan. Varaa riittävästi nenäliinoja mukaan.

En usko että haluat jälkikäteen muistella kuinka lääkepöllyssä olit hautajaisissa ja kuinka tilaisuus meni ohi kuin huomaamatta.

Ei siinä nyt pöllyssä tai tajuttomana tarvitse olla, jos lievää rauhoittavaa ottaa.

Parhaan ystävän hautajaisiin nappasin heti ekaks 2 kymppimillin "taivaansinistä" Diapamia kielen alle. Parin tunnin päästä yksi lisää. Sit kun oli ukko montussa, niin kuusi kaljaa ja nukkumatti tuli.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni menee itkeminen överiksi, jos yritän pidätellä itkua. Itke siis vapaasti, niin se menee nopeammin ohi. Ja missä muualla saisit itkeä samalla tavalla kuin hautajaisissa? Kaikki ovat vain tyytyväisiä kun näkevät että vainajaa surraan. Varaa riittävästi nenäliinoja mukaan.

En usko että haluat jälkikäteen muistella kuinka lääkepöllyssä olit hautajaisissa ja kuinka tilaisuus meni ohi kuin huomaamatta.

Kesällä olin yksissä ja ulvoin kyllä koko tilaisuuden ajan kun muut olivat suht rauhallisia. Tuskin nyt kukaan hautajaisissa tyytyväinen on 🙁

Vierailija kirjoitti:

Itselläni menee itkeminen överiksi, jos yritän pidätellä itkua. Itke siis vapaasti, niin se menee nopeammin ohi. Ja missä muualla saisit itkeä samalla tavalla kuin hautajaisissa? Kaikki ovat vain tyytyväisiä kun näkevät että vainajaa surraan. Varaa riittävästi nenäliinoja mukaan.

En usko että haluat jälkikäteen muistella kuinka lääkepöllyssä olit hautajaisissa ja kuinka tilaisuus meni ohi kuin huomaamatta.

Itselläni se itkeminen äitini hautajaisissa olisi olltu luokkaa nolo huutoitku naama punaisena nurkkaan käpertyneenä. Ei sellainen vaan käy, varsinkaan kun olet lähimpänä elossa olevana omaisena vähän niin kuin järjestelyvastuussa esim. hautajaisten jälkeen olevasta vastaanotosta. Toki jos itku on kyynelten valumista ja hiljaista nyyhkytystä, sellainen ei haittaa, mutta minä en pysty itkemään niin.

Eikä todellakaan mene rauhoittavilla ohi kuin huomaamatta. Niitä kuuluu ottaa sellainen annos, että tuskasta ja surusta johtuva ylikiihtymystila normalisoituu, ei mitään unilääkeannosta. Niin että pystyy vielä toimimaan vaikka edelleen tuntee surua ja voi vähän itkeäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei lievä rauhoittava sinua huumatun näköiseksi tee. Toki voit ja kannattaakin testata lääkkeen tehoa etukäteen, jotta annos on sopiva.

Kyllä rauhoittavat näkyvät päälle, vaikka käyttäjä muuta luulisi.

Omia tunteitaan pitää näköjään turruttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Ihme pilleristejä nykyään

viikonloppuna on tulossa omaisen hautajaiset, olen ne yksin järjestänyt.  Muutama vieras. Murehdin vain että mitä muut ajattelevat vaatimattomuudesta jne. Toki myös hallitsematonta itkuakin, kun tilaisuus nostattaa pintaa kaikenlaisia tunteita. Mutta enimmäkseen mietin tätä itse tilaisuutta ja se aiheuttamaa reaktiota vanhoillisissa sukulaisissa. 

Voit hakea rauhoittavia ja voit itkeä. Suru ja itku ovat ihan normaaleja asioita eikä niissä ole mitään hävettävää.

T: äitinsä hautajaisissa äänekkäästi itkenyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lievä rauhoittava sinua huumatun näköiseksi tee. Toki voit ja kannattaakin testata lääkkeen tehoa etukäteen, jotta annos on sopiva.

Kyllä rauhoittavat näkyvät päälle, vaikka käyttäjä muuta luulisi.

Höpö höpö, jos käyttää normaaleja annoksia eikä ota heti mitään isoja annoksia kuten 20mg diapamia tai 2mg xanoria niin mitään ei näy muille.

Vierailija kirjoitti:

Omia tunteitaan pitää näköjään turruttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Ihme pilleristejä nykyään

Haloo hei! Lääkärithän määräävät noita pillereitä juurikin akuutteihin ahdistusoireisiin. Minulle on yli 15 lääkäriä kirjoitellut diapam-reseptejä, mutta vuosiin en ole syönyt kuin max 2 pilleriä/vuosi. Ja silloin pitää olla jo kova ahdistus päällä. On oikeasti loistavia täsmälääkkeitä ahdistukseen. Etsi tietoa ja opi.

-7

Älä nyt oikeasti mieti sitä käyttäydytkö muiden mielestä hautajaisissa väärin. Hautajaiset ovat sitä varten, että voit hyvästellä ihmisen. Sinulla on oikeus surra omalla tavallasi.

Itkemistä oudompaa on se ettei ihminen vaikuta yhtään liikuttuneelta läheisen kuolemasta. Vieläkin karmii, kun serkkuni ei äitinsä hautajaisissa itkenyt yhtään ja ei ollut lainkaan kiinnostunut koko tapahtumasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lievä rauhoittava sinua huumatun näköiseksi tee. Toki voit ja kannattaakin testata lääkkeen tehoa etukäteen, jotta annos on sopiva.

Kyllä rauhoittavat näkyvät päälle, vaikka käyttäjä muuta luulisi.

Ei kyllä näy jos ihan sen lääkärin määräämän annoksen ottaa. Ne mistä näkee päälle on viihde/sekakäyttäjiä jotka on ottanut vähän eri määriä. 

Itse olen syönyt rauhoittavaa krooniseen perinnölliseen unettomuuteen 10 vuotta päivittäin, ei ole kukaan sanonut että näkyy päälle. Hoitamattomana se unettomuus kyllä näkyisi, jos nyt enää olisin edes hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia tunteitaan pitää näköjään turruttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Ihme pilleristejä nykyään

Haloo hei! Lääkärithän määräävät noita pillereitä juurikin akuutteihin ahdistusoireisiin. Minulle on yli 15 lääkäriä kirjoitellut diapam-reseptejä, mutta vuosiin en ole syönyt kuin max 2 pilleriä/vuosi. Ja silloin pitää olla jo kova ahdistus päällä. On oikeasti loistavia täsmälääkkeitä ahdistukseen. Etsi tietoa ja opi.

-7

15 eri lääkäriä hoitanut ja nyt 16 pitäisi määrätä lisää. Ja sä haet jotain oikeutusta keskustelufoorumilla hautajaisten varjolla. Sulla on lääkeriippuvaisuus

Vierailija kirjoitti:

Itkemistä oudompaa on se ettei ihminen vaikuta yhtään liikuttuneelta läheisen kuolemasta. Vieläkin karmii, kun serkkuni ei äitinsä hautajaisissa itkenyt yhtään ja ei ollut lainkaan kiinnostunut koko tapahtumasta.

Mä olin varmaan tuollainen päällepäin. Olen elämäni aikana joutunut suremaan paljon ja oppinut säätelemään tunneilmaisuani. Eli pystyn siihen, että siellä hautajaisissa en anna periksi ylitsevuotavalle surulle, vaan olen ikään kuin muissa maailmoissa sisäisesti. Näin selviän siitä tilaisuudesta. Annan luvan itselleni surra ja itkeä sitten kotona jälkeenpäiin yksin. En vaan halua näyttää tunteitani siellä itse tilaisuudessa.

Toinen vaihtoehto on, että osa voi tuossa vaiheessa viielä olla suruprosessin vaiheessa, jossa syvälle asti ei ole vielä mennyt taju siiitä että tämä ihminen on nyt lopullisesti poissa. Järki tietää, mutta syvempi tunnemaailma vielä kieltää itseään suojellakseen.