Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko käyttänyt hautajaisissa rauhoittavaa?
13.10.2021 |
Yhdet tulossa ja mietin josko lääkäriltä saisi. Mulla menee se itkeminen aivan överiksi. Vai näkyykö se päällepäin, en haluaisi huumatun näköisenä siellä olla.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lievä rauhoittava sinua huumatun näköiseksi tee. Toki voit ja kannattaakin testata lääkkeen tehoa etukäteen, jotta annos on sopiva.
Kyllä rauhoittavat näkyvät päälle, vaikka käyttäjä muuta luulisi.
No ei näy, jos ottaa pienen annoksen. 1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itkemistä oudompaa on se ettei ihminen vaikuta yhtään liikuttuneelta läheisen kuolemasta. Vieläkin karmii, kun serkkuni ei äitinsä hautajaisissa itkenyt yhtään ja ei ollut lainkaan kiinnostunut koko tapahtumasta.
Itse menetin äitinä hyvin nuorena. En muista itkeneeni hautajaisissa. Tosin en muista hautajaisista muuta kuin yhden serkun hysteerisen itkun. Shokki. Kyllä sitä sen jälkeen on itketty vuositolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni menee itkeminen överiksi, jos yritän pidätellä itkua. Itke siis vapaasti, niin se menee nopeammin ohi. Ja missä muualla saisit itkeä samalla tavalla kuin hautajaisissa? Kaikki ovat vain tyytyväisiä kun näkevät että vainajaa surraan. Varaa riittävästi nenäliinoja mukaan.
En usko että haluat jälkikäteen muistella kuinka lääkepöllyssä olit hautajaisissa ja kuinka tilaisuus meni ohi kuin huomaamatta.
Itselläni se itkeminen äitini hautajaisissa olisi olltu luokkaa nolo huutoitku naama punaisena nurkkaan käpertyneenä.
Mikä ihmeen hullu oikein olet!? Äitien on tarkoitus kuolla. Mitä siitä saamaan jotain hysteeristä kohtausta hautajaisissa kun kuitenkin kuolemantapaus on ollut jo viikkoja aiemmin.
Näin se järjellä ajatellen on, mutta kun tällaisen herkän ihmisen tunnemaailma ei tuollaisessa tilanteessa välttämättä usko. Vaan aina uusi "hysteerinen kohtaus" tulee, jos mieleen nousee sopiva muisto äidistä, joku puhuu hänestä, tai hautajaisissa tietysti se koko tilanne ja muut surevat ihmiset ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Itkemistä oudompaa on se ettei ihminen vaikuta yhtään liikuttuneelta läheisen kuolemasta. Vieläkin karmii, kun serkkuni ei äitinsä hautajaisissa itkenyt yhtään ja ei ollut lainkaan kiinnostunut koko tapahtumasta.
Suru voi eri ihmisillä laukaista aivan erilaisia reaktioita.
Toiset menevät lukkoon eikä heistä voi ulkopuolinen nähdä mitään surua, mutta se voikin purkautua jossakin toisessa tilanteessa sitten - itselläni yleensä purkautuu kun olen yksin ja kaikki hässäkkä on ohi.
On tyhmää kuvitella, että eniten suree se, joka äänekkäimmin parkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkemistä oudompaa on se ettei ihminen vaikuta yhtään liikuttuneelta läheisen kuolemasta. Vieläkin karmii, kun serkkuni ei äitinsä hautajaisissa itkenyt yhtään ja ei ollut lainkaan kiinnostunut koko tapahtumasta.
Mä olin varmaan tuollainen päällepäin. Olen elämäni aikana joutunut suremaan paljon ja oppinut säätelemään tunneilmaisuani. Eli pystyn siihen, että siellä hautajaisissa en anna periksi ylitsevuotavalle surulle, vaan olen ikään kuin muissa maailmoissa sisäisesti. Näin selviän siitä tilaisuudesta. Annan luvan itselleni surra ja itkeä sitten kotona jälkeenpäiin yksin. En vaan halua näyttää tunteitani siellä itse tilaisuudessa.
Toinen vaihtoehto on, että osa voi tuossa vaiheessa viielä olla suruprosessin vaiheessa, jossa syvälle asti ei ole vielä mennyt taju siiitä että tämä ihminen on nyt lopullisesti poissa. Järki tietää, mutta syvempi tunnemaailma vielä kieltää itseään suojellakseen.
Minulla on aivan sama. En ole koskaan vuodattanut surujani oikeastaan ulospäin, siis missään asiassa vaan kannan itse omat taakkani ja suruni. Lisäksi on ollut paljon menetyksiä ja hautajaisia jo lapsesta asti joten niihin vaan jotenkin "turtuu". Loppujen lopuksi ihminenhän suree hautajaisissa myös itseään. Surin tärkeän omaisen menettämistä viikko kaudet itkemällä peiton alla iltaisin jne mutta muiden nähden se oli hyvin vaikeaa. Suruni on yksityistä, koen sen jotenkin niin. Samoin en oikein ole pystynyt käsittelemään koko asiaa, toki hyväksyn menetyksen mutta siihen kietoutuu osin koko lapsuus ja siellä on paljon asioita joita olen jo koko elämäni murehtinut. Minua syyteltiin siitä etten olisi surrut. Minusta se oli pöyristyttävää koska viikko tolkulla itkin ja murehdin omissa oloissani. Minusta tuntuu että näillä syyttelijöillä itsellään on sen surun kanssa vähän niin ja näin ja taitavat vaan itseään itkeä kun toisia osoittelevat suremisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkemistä oudompaa on se ettei ihminen vaikuta yhtään liikuttuneelta läheisen kuolemasta. Vieläkin karmii, kun serkkuni ei äitinsä hautajaisissa itkenyt yhtään ja ei ollut lainkaan kiinnostunut koko tapahtumasta.
Suru voi eri ihmisillä laukaista aivan erilaisia reaktioita.
Toiset menevät lukkoon eikä heistä voi ulkopuolinen nähdä mitään surua, mutta se voikin purkautua jossakin toisessa tilanteessa sitten - itselläni yleensä purkautuu kun olen yksin ja kaikki hässäkkä on ohi.
On tyhmää kuvitella, että eniten suree se, joka äänekkäimmin parkuu.
Kyllä. Ja yleensä mitä läheisempi, sen kovempi ja pidempikestoisempi shokkitila. Läheiset myös yleensä ovat ne, jotka laittavat hautajaiset, jolloin alussa ei ikään kuin voi edes romahtaa.
Itku puhdistaa, joten antaa tulla vain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Olen vaan itkut itkenyt.
Otin Opamoxia, ihan yhtä tyhjän kanssa, ei vaikuttanut mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lievä rauhoittava sinua huumatun näköiseksi tee. Toki voit ja kannattaakin testata lääkkeen tehoa etukäteen, jotta annos on sopiva.
Kyllä rauhoittavat näkyvät päälle, vaikka käyttäjä muuta luulisi.
Höpö höpö, jos käyttää normaaleja annoksia eikä ota heti mitään isoja annoksia kuten 20mg diapamia tai 2mg xanoria niin mitään ei näy muille.
Noin te kaikki väitätte.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ihmeen hullu oikein olet!? Äitien on tarkoitus kuolla. Mitä siitä saamaan jotain hysteeristä kohtausta hautajaisissa kun kuitenkin kuolemantapaus on ollut jo viikkoja aiemmin.